1 Corinthians 11

a  Unita näkŋo kädet kuroŋ iwat täkot, näkä Kristo täŋo kädet kuroŋ iwat täyat ude.

Ämawebe täŋo mebäri

Kadäni kadäni näk man kudup täwetpäŋ täwoŋäreŋkuro u pen juku piŋ it täkaŋ. Täŋkaŋ iŋitpäŋ yäpmäŋ kuŋat täkaŋ unita taniŋ oretat. b  Upäŋkaŋ man kubä ŋode täwerayäŋ täyat unita imaka, nadäkinik kaŋ täŋput; Äma kuduptagän täŋo gwäki u Kristo. Täŋpäŋ webe täŋo gwäki uwä äpi. Täŋpäŋ Kristo täŋo gwäki uwä Anutu. Unita äma kubätä tek ämetkaŋ Anutu-ken yäŋapik man yäwayäŋ täko ba Ekäni täŋo meni jinom yäŋahäwayäŋ täko u gwäki Kristota mäyäk api imek. Täŋ, webe kubätä tek nämo ämetkaŋ Anutu-ken yäŋapik man yäwayäŋ täko, ba Anutu täŋo meni jinom yäŋahäwayäŋ täko uwä udegän gwäki äpita mäyäk api imek. Webe ude täk täkaŋ uwä webe jopjop kuŋarirä mäyäk yämikta gwäki pujiŋ madäŋ yämik täkaŋ udegän api äworeneŋ. Ŋodeta yäyat; Webe kubätä tek nämo ämetkaŋ kuŋareko uwä kubätä webe unitäŋo gwäki pujiŋ kudup kaŋ madäŋ imän. Upäŋkaŋ u uwä imaka mäyäki unita webe uwä gwäk muyam nikek kuŋatpäŋä tek ämetkaŋ kuŋarek. c  Täŋpäkaŋ ämawä tek nämo ämetkaŋ gwäki jopitä kuŋatneŋ. U imata, äma uwä Anutu täŋo iŋam dapun ba Anutu täŋo epmäget moräki unita. Täŋ, webe uwä äma täŋo epmäget moräkipäŋ täŋpani. d  Äma uwä webeken nanikpäŋ nämo yäpuk. Webe uyaku ämaken nanik yäpuk. e  Äma jukun täŋpäŋ peŋkaŋ webewä äma täŋo täŋkentäki ude itta yäŋpäŋ täŋpäŋ pewani. 10 Mebäri unita webe uwä man buramik webe unitäŋo wärani uwä tek ämetpäŋ kuŋatneŋ. Ude kuŋatnayäŋ täŋo uwä aŋero api oraŋ yämineŋ.

11 Täŋpäkaŋ Ekäni-kät kowat kwasikorän täŋpanitä webe inipärik, äma inipärik nämo kuŋatneŋ. Nämo, webetä äma täŋo täŋkentäki ude itneŋ, ba ämatä udegän, webe täŋo täŋkentäki itneŋ. 12 U imata, webe uwä ämaken nanik yäpani. Udegän ämatä webeken ahäŋ-bumbum täk täkamäŋ. Täŋkaŋ u kudup Anutu-ken nanikgän.

13 Eruk, injin-tägän kaŋpäŋ nadäk täŋput; Webe kubä tek nämo ämetkaŋ Anutu-ken yäŋapik man yäŋirän tägawek? 14 Ba äma gwäki pujiŋ taŋitä kuŋarirän kawä siwoŋi täŋpek? Nämo! Anututä kädet kubä äbekjiye orajiye-ken ŋode inide pewän ahäwani; Ämatä gwäk pujiŋ taŋi, webe täŋo ude bumik yäpmäŋ kuŋat-kuŋat u mäyäki. 15 Upäŋkaŋ webetä gwäk pujiŋ käroŋi yäpmäŋ kuŋarirä kawä tägawek. Gwäk pujiŋ käroŋi u webe täŋo epmäget moräk. Gwäki pujiŋtä tek ude täŋpek. 16 Täŋpäkaŋ äma kubätä näkŋo man ŋo urayäŋ nadäŋpäŋä ket ŋode nadäwek; Kädet ätu nämo iwat täkamäŋ, ba Anutu täŋo äbot ätu komeni komeni itkaŋ u kädet ugän iwat täkaŋ.

Ekäni täŋo äŋnak-äŋnakta man

17 Eruk, man ŋo täwerayäŋ täyat uwä bänep täga terak nämo täwerayäŋ. Anutu iniŋoret käbeyä täk täkaŋ-ken kädet tägatäga nämo pewä ahäk täkaŋ. Nämo, äma bänep yäpä wakwak käbeyä ude täk täkaŋ. 18  f  In-täŋo biŋam man ŋode nadäk täyat; Käbeyäta änok kubägän irirä bämopjin-ken duŋ-wewek ahäŋ tamik täyak yäk. Ude näwerirä u bureni käwep yäŋ nadäk täyat. 19  g  Bureni, duŋ-wewek in bämopjin-ken ahäk täyak u täga nämo. Upäŋkaŋ jop uken, ini kaŋ ahäwän. Ude uyaku inken nanik netätä kädet Anututä gäripi nadäk täyak u iwat täkaŋ u kwawak api ahäwek.

20 Täŋpäkaŋ käbeyäta änok kubägän itkaŋ äŋnak-äŋnak täk täkaŋ uwä Ekäni täŋo äŋnak-äŋnak bureni nämo täk täkaŋ. Nämoinik! 21 In kubäkubätä injinken ketem yäpmäŋ päbä notjiye mäde ut yämiŋpäŋ käroŋ nak täkaŋ. Täŋirä ätu nakta yeŋirä it täkaŋ. Täŋpäŋ in ätutä wain ume bumta naŋpäŋ täŋguŋguŋ täk täkaŋ. 22  h  Jide? In eŋijin nämo? Äŋnak-äŋnak injin eŋiken täga nämo täneŋ? Ude täk täkaŋ uwä Anutu täŋo äbot täŋpanita nadäŋirä imaka jopi kubä täk täyak. Ba notjiye jäwärita mäyäk yämik täkaŋ. Unita jide täweret? Kudän täk täkaŋ unita oretoret man täweret ba? Nämotä nämoinik!

23 Nadäkaŋ? Man täwetat ŋowä Ekäniken nadäŋkuro upäŋ täwetat. Man uwä ŋode; Bipani Judas Kariottä Jesu iwan keri terak teŋkuko kadäni uken Jesutä ŋode täŋkuk; 24 Uwä käräga yäpmäŋpäŋ Anutu-ken bänep täga man iwetkaŋ tokät jukutpäŋ iwaräntäkiyeta yämiŋpäŋ ŋode yäŋkuk; Ŋowä näkŋo gupna yäk. Uwä in täŋkentäkta iniŋ kirewani. Unita näk nadäŋ namikta kaŋ nak täŋput yäk. 25  i  Ketem naŋ paotpäŋ iräwä udegän wain ume yäpmäŋpäŋ yämiŋkaŋ yäŋkuk; Ŋowä näkŋo nägätna. Nägätna ŋonitä topmäk-topmäk kodaki yäput peyak yäk. Unita kadäni kadäni ŋo naŋpäŋä näka kaŋ nadäŋ namik täŋput yäŋ yäwetkuk. 26 Unita kadäni kadäni käräga ba wain ume u nak täkaŋ uwä Ekänitä komi nadäŋpäŋ kumbuko unitäŋo manbiŋam yäŋahäŋpäŋ täk täkaŋ. Ude täŋ yäpmäŋ kuŋirä Ekäni uwä kaŋ äbän.

27  j  Eruk, unita nadäkot; Ekäni täŋo däkum naknak u imaka jopi kubä nämo. Unita äma kubätä kädet siwoŋi nämo iwatkaŋ Ekäni täŋo käräga ba wain ume näŋpeko uwä Ekäni täŋo tohari ba nägärita nadäŋirän imaka jopi kubä ude täŋirän Ekänitä kawän momi täŋpek. 28  k  Unita äma kubätä käräga ba wain ume u näŋpa yäŋpäŋ bänep nadäk-nadäki-ken jide päreko u jukun yäpmäŋ daniŋkaŋ täga näŋpek. 29 Täŋkaŋ äma kubätä Ekäni täŋo gupi, äbot täŋpani noriye unita siwoŋi nämo nadäŋ yämiŋpäŋ käräga ba wain ume näŋpeko uwä ini-tägän ini gupi Anutu täŋo manken tewek. 30 Mebäri unita inken nanik ämawebe ätuwä kehäromini nämo itkaŋ ba ätu käyäm ikektä itkaŋ ba ätuwä kumbuŋ. 31 Upäŋkaŋ nin bänep nadäk-nadäknin säkgämän yäpmäŋ daniŋkaŋ nänayäŋ tämäŋo uwä Anututä manken nämo api nipmaŋpek. 32  l  Täŋ, Anututä nibäwän täga nämo täŋpäwä kädet siwoŋi niwoŋärekta bäräpi mebäri mebäri nimik täyak. Imata, äma komen ämawebe-kät paot-paotta biŋam tänero udeta yäŋpäŋ täk täyak.

33 Unita notnaye, inä kubä-kengän itkaŋ Ekäni täŋo ketem bok näna yäŋpäŋä äma kuduptagän äbäŋ moreŋpäŋ iräkaŋ yäput-peŋpäŋ uterakgän kaŋ nak täŋput. 34 Täŋpäkaŋ äma kubätä nakta iwäwä intäjukun ini eŋiken naŋ koreŋkaŋ käbeyä-ken täga kwek. Ude tänayäŋ täŋo uyaku käbeyä nämo täŋpä wawäpäŋ Anututä kowata waki nämo tamek. Eruk ugän. Man moräki itak u äneŋi äreŋpäŋ tabäwayäŋ täyat-ken uken api täweret.

Copyright information for `IOU