1 Corinthians 9

Pol uwä aposoro noriye ätu udewanigän

a  Jide? Man yäyat unita näka nadäwä äpani täk täyak? Eruk näkŋata ŋode täwera nadäwut; Näk äma kubä täŋo topmäk-topmäk terak nämo it täyat. Nämo, näk aposoro bureni kubä. Näk Ekäninin Jesu u kaŋkut. Ba Ekäni täŋo piä täk täyat unitäŋo bureni uwä in ubayäŋ. b  Äma ätutä näka nadäŋirä aposoro bureni nämo täk täkaŋ. Upäŋkaŋ intä uyaku näka aposoro bureni yäŋ nadäk täkaŋ, ei yäŋ? Täŋkaŋ Ekäni täŋo manbiŋam täwerira nadäkinik täŋkuŋo unitä kwawak ŋode yäŋahätak; Näk Ekäni täŋo aposoro bureni kubä.

Eruk, äma näkŋo aposoro wäp ba piä yäpmäŋ danik täkaŋ unitäŋo jop manman u yäpmäŋ äpäkta ŋode yäyat; c  Jide? Banabas-kät nektä piä täŋo gwäkita ketem ume täga nämo näde? d  Ba aposoro ätu ba Pitakät Ekäni täŋo noriyetä webeniye yämaguräkaŋ piäta bok kuŋat täkaŋ u, nek udegän, äbot täŋpani webe ninekta yäpmäŋkaŋ bok täga nämo kuŋatne? Ba jide nadäkaŋ? Aposoro ätutä piä gwäki yäpmäŋirä Banabas-kät nek-tägän ninek gupnek täŋkentäkta moneŋ piä täga täde? Ude nämo! Äma piä mebäri mebäri täk täkaŋ uterak gwäki yäpmäk täkaŋ. Ämatä ämaken piä täŋpäŋ unita gwäki yäpmäk täkaŋ. Ba gapman täŋo komi ämatä ini-tägän ini nämo täŋkentäk täkaŋ. Ba äma kubätä ketem piä täŋpäŋ ketem u täga näŋpek. Ba sipsip täŋo watä ämatä watäni itneŋo u gwäkita nonoŋi täkätpäŋ nak täkaŋ. Watä jop nämo it täkaŋ.

Täŋ, yäyat ŋowä äma täŋo nadäk terak yäŋahätak yäŋ käwep nadäkaŋ. Upäŋkaŋ nämo, baga mantä udegän yäyak. e  Moses täŋo baga man terak ŋode kudän täwani pätak; Bulimäkautä piä täŋ gamiŋkaŋ ketem moräki näŋpayäŋ täŋirän nämo yäjiwären. Man unita jide nadäkaŋ? Anututä bulimakauta nadäwätäk täŋpäŋ man u yäŋkuk? 10  f  Nämo, u Anutu täŋo piä äma ninta juku piŋpäŋ man u yäŋkuk. Nadäkaŋ, äma kome dukduk piä täk täkaŋ ba äma ketem bureni puget-puget täk täkaŋ uwä piä u jop nämo täk täkaŋ. Unitäŋo kowata bureni ätu api näne yäŋ nadäŋpäŋ piäni täk täkaŋ. 11  g  Nek udegän. Munapik täŋo yeri täga bämopjin-ken pik täŋkumäko unita kowata intäŋo tuŋum ätu gupnek täŋkentäkta yäpnaŋi nämo? 12  h  Äma ätutä inken piä täŋirä täga täŋkentäŋ yämik täkaŋ unita ketjin-ken nanik aposorojin bureni nek imata taŋi täga nämo yäpde?

Täŋpäkaŋ intä ude täga täŋkentäŋ niminaŋi upäŋkaŋ in bämopjin-ken itkumäkken uken nämo peŋ täwetkumäk. Nämo, intä Kristo täŋo Manbiŋam Täga u korekta nektä kädet täŋpipide yäŋ nadäŋpäŋ bäräpi u ba u kotak täkamäk.
13  i  Ude upäŋkaŋ ŋode nadäkot; Äma Anutu täŋo eŋiken piä täk täkaŋ uwä piä uterak ketem yäpmäk täkaŋ. Ba äma kudupi yot gänaŋ alta-ken Anututa tom ijiŋ imik täkaŋ uwä tom u ätu kowata nak täkaŋ. 14  j  Täŋpäkaŋ äma Jesu täŋo manbiŋam yäŋahäk täkaŋ uwä udegän, piä uterak täga itnaŋi. Ekäninintä kädet u yäŋkehärom taŋkuk.

15  k  Ekänitä kädet u peŋkuko u täga iwarero upäŋkaŋ piä gwäkita nämo yäŋapik täyat. Ba intä täŋkentäŋ namikta man ŋo nämo kudän täyat. Nämo, Ekäni täŋo manbiŋam gwäki yäpmäkta nikek nämo, jop täwet täyat unita oretoret pähap täk täyat. Äma kubätä kädet u täŋpipiŋ nameko uwä kumbet yäŋ nadäwet. 16  l  Täŋpäkaŋ näk Manbiŋam Täga yäŋahäk täyat unita yäŋpäŋ wäpna täga nämo yäpmäŋ akwet. Nämo, piä u täkta yäŋ namani unita imata ehutpäŋ nämo täŋpet? Näk Manbiŋam Täga u nämo yäŋahäwayäŋ täro uwä waki api kaŋ-ahäwet yäŋ nadätat. 17  m  Täŋpäkaŋ Manbiŋam Täga u yäŋahäkta näkŋaken gärip terak yäŋahäwero uyaku gwäkita täga yäwet. Upäŋkaŋ ude nämo, piä täk täyat uwä ude täkta yäŋ namani unita jop, Ekänitä kädet peŋ namani ude iwatpäŋ täk täyat. 18 Eruk, gwäki imatäkenpäŋ api yäpet? Uwä ŋode; Epänta gwäki yäpmäk-yäpmäk kädet näkŋa täga iwatnaŋi u peŋpäŋ Manbiŋam Täga u gwäki yäpmäkta nämo, jop yäŋahäk täyat unitä piäna täŋo gwäki ude täyak.

Pol ämawebe täŋo piä watä äma äworeŋkuk

19  n  Nadäkaŋ? Anututä yen pit namiŋkuko unita näk äma täŋo yen terak nämo it täyat. Upäŋkaŋ näkŋaken gärip iwatpäŋ ämawebe kudup täŋo watä piä äma jopi ude äworeŋpäŋ kuŋat täyat. U imata, äma mäyap yämagutpäŋ Anututa biŋam yepmakta nadäk täyat. 20  o  Mebäri unita näk ŋode täk täyat; Juda ämawebe yämagutpäŋ Anututa biŋam yepmakta Juda äma ude äworeŋpäŋ bämopi-ken piäni täk täyat. Uwä Moses täŋo baga man terak it täkaŋ unita baga man terak irani ude äworeŋpäŋ täŋkentäŋ yämik täyat. Näkŋawä baga man terak nämo it täyat upäŋkaŋ äma baga man terak it täkaŋ u Kristota biŋam yämagutta ini bumikgän äworek täyat. 21  p  Täŋkaŋ äma Moses täŋo baga man nikek nämo u yämagutta äma baga man nikek nämo ude äworek täyat. Ude täk täyat uwä Anutu täŋo baga nämo irepmit täyat. Nämo, näk Kristo täŋo man kädet ugän iwatpäŋ ude uwä täk täyat. 22  q  Täŋkaŋ äma nadäkiniki kwini ätu Kristota biŋam yämagutta, äma nadäkiniki kwini ude bumik äworeŋpäŋ bämopi-ken piäni täk täyat. Bureni, äma mebäri mebäri udewani ätu Kristota biŋam yämagutta nadäk täyat unita äma mebäri mebäri u bumik äworeŋpäŋ bämopi-ken piäni mebäri mebäri täk täyat. 23 Ude täk täyat uwä Manbiŋam Täga u täŋmeham täkta täk täyat. Ba imaka tägatäga Manbiŋam Täga u pewä ahäk täyak u Ekäni täŋo ämawebeniye-kät bok kaŋ yäpna yäŋkaŋ täk täyat.

Gwäki bureni yäpmäkta bäräŋek täkäna

24 Täŋpäkaŋ uwä ŋode bumik; Närepmirek gärepmirek-ken äma mäyaptä bäräŋeneŋo upäŋkaŋ äma kubä-tägän baga pewani-ken intäjukun ahäŋpäŋ gwäki yäpek. Eruk, in udegän gwäki bureni u yäpmäkta juku piŋpäŋ kehäromigän kaŋ bäräŋewut. 25  r  Nadäkaŋ, äma närepmirek-gärepmirek-ken bäräŋenayäŋ nadäk täkaŋ uwä gärip mebäri mebäri mäde ut yämiŋpäŋ gupi täŋpidäm takta komi piä täk täkaŋ. Täŋkaŋ äma uwä gwäki paotpaot ikek yäpmäkta ude täk täkaŋ. Täŋ, ninäwä gwäki bureni-inik, paotpaot ikek nämo u yäpmäkta bäräŋek täkamäŋ. 26 Mebäri unita näk dapun jopjop nämo täŋkaŋ bäräŋek täyat. Nämo, siwoŋigän bäräŋek täyat. Ba äma ämik täŋkaŋ keri jopjop wepmät täkaŋ ude nämo täk täyat. 27  s  Nämo, gupnatä gäripna ba manna iwatta ut täyat. U gupnatä gärip mebäri mebäri peŋirän goret bäräŋewet yäŋpäŋ ude uwä täk täyat. Näk äma ätu Ekäni täŋo manbiŋam yäwet yäpmäŋ äbäŋtäyiwa gwäki nämo yäpayäŋ yäŋ näwerekta!

Copyright information for `IOU