1 Kings 19

1 King 19:1-21

Elaija umuntaŋpäŋ Sinai pomken metäŋpeŋ kuŋkuk

Eruk intäjukun äma wäpi Ahabtä yotken äneŋi äbäŋpäŋ webeni Jesebel Elaijatä anutu jopi Bal unitäŋo profet kudup kumäŋ-kumäŋ däpuko unita ba imaka ätu täk täŋkuko unitäŋo manbiŋam kudup iwetkuk. Iwerän nadäŋpäŋ Jesebeltä Elaijata jukuman ŋode tewän kuŋkuŋ; Gäkä profet däpuno udegän api guret yäk. Kwep kadäni ini ŋodetagän näkä gäk nämo gurawä anutu ätutä näkŋapäŋ kaŋ nurut.

a  Eruk Elaija man u nadäŋpäŋ iniken gupita umuntaŋpäŋ metäŋpeŋ kuŋkuk. Täŋpäŋ epän ämani imaka imaguränkaŋ päŋku Juda kome Beseba yotpärareken ahäŋkumän. Täŋkaŋ epän ämani yotpärare uken teŋkaŋ iniwä kome ämatä nämo iraniken kepma kubä ude kuŋkuk. Kumaŋ päŋku päya kubä täŋo äyuŋken maŋit itpäŋ Yaweken yäŋapik man ŋode yäŋkuk; Yawe, bäräpi ŋodewani wari ahäŋ namikta nämo nekaŋ. Unita nutpewi kumba! Näk äbeknaye oranaye udewanigän, äma täga nämo. b  Ude yäŋpäŋ päya mebäriken ugän däpmon patkuk.

Parirän aŋero kubä pit kubägän ahäŋpäŋ iŋit täŋpäŋ iwetkuk; Akuŋkaŋ naŋ yäk.
Iwerän kikŋutpäŋ dapun ijiwän kwäpäŋ yabäŋkuk; Gwäki peŋkuk käda käräga ijiwani kubäkät ume käbotkät irirän. Ude yabäŋpäŋ yäpmäŋpäŋ naŋkaŋ äneŋi päŋku däpmon patkuk.

Parirän Yawe täŋo aŋerotä äneŋi äbä yäwän kikŋuräpäŋ ŋode iwetkuk; Oi, akuŋkaŋ naŋ yäk. Ketem nämo naŋpäŋä kädet käroŋi täga nämo kwen yäk. Ude iwerirän päŋaku naŋpäŋ kehäromi yäpmäŋkaŋ kuŋkuk. Kepma bipani 40 ude kuŋtäŋgän Sinai pom wäpi kubä Horep uken ahäŋkuk. Pom uwä Anutu täŋo pom.

Yawetä Elaija ahäŋ imiŋkuk

Kuŋtäŋgän Horep mobä käwut kubä kaŋ-ahäŋpäŋ uken itkuk. Irirän eruk Yawetä ŋode iwetkuk; Elaija, ima mebärita ŋo äbäno itan? 10  c  Yäŋirän Elaijatä iwetkuk; Näk Yawe Anutu kehäromi mähemi wäpi yäpmäŋ kuŋatta bänepna kädäp ijiŋirän it yäpmäŋ äbätat. U ŋodeta, Isrel äma äbottä gäkkät topmäk-topmäk kubägän täŋpani u mäde utkaŋ gäk ganiŋ oretta bukä täŋpani däpmäŋ äreyäŋkuŋ. Täŋkaŋ profetkaye kumäŋ-kumäŋ däpuŋ. Täŋirä näk kubä-tägän waki irira näk imaka nutnayäŋ epäni täŋ itkaŋ.

11  d  Elaijatä ude yäwänä Yawetä iwetkuk; Gäk äpämaŋ päŋku pom terak äroŋpäŋ Yawe näk iŋamnaken it. Ude iweränä pengän mänit pähaptä jukun piäŋpewän pom ba mobä tokät täŋpä kuŋkuŋ. Täŋpäkaŋ Yawe imaka umuri u gänaŋ nämo äbuk. Täŋkaŋ mänit irepmirirän kenäŋ kwaiŋirän u gänaŋ imaka, Yawe nämo itkuk. 12 Kenäŋ bitnäŋirän kädäp mebet pähaptä ahäŋkuk. Upäŋkaŋ Yawe kädäp mebet u gänaŋ imaka, nämo itkuk. Kädäp mebet ahäŋpäŋ irepmirirän jiap man kubä ahäŋkuk. 13 Ahäŋirän Elaijatä u nadäŋpäŋ iŋami dapun iniken tektä täŋpipiŋpäŋ mobä käwut yämaken päpmo wädäŋ itkuk. Irirän man kotäk kubä ahäŋkuko uwä ŋode iwet yabäkgän täŋkuk; Elaija, ima mebärita ŋo äbäno itan? 14  e  Yäwänä Elaijatä iwetkuk; Näk Yawe Anutu kehäromi mähemi wäpi yäpmäŋ kuŋatta bänepna kädäp ijiŋirän it yäpmäŋ äbätat. U ŋodeta, Isrel äma äbottä gäkkät topmäk-topmäk kubägän täŋpani u mäde utkaŋ gäk ganiŋ oretta bukä täŋpani däpmäŋ äreyäŋkuŋ. Täŋkaŋ profetkaye kumäŋ-kumäŋ däpuŋ. Täŋirä näk kubä-tägän waki irira näk imaka nutnayäŋ epän täŋ itkaŋ.

15  f  Ude yäwänä Yawetä ŋode iwetkuk; Gäk äneŋi äyäŋutpeŋ kome jopi Damaskus yotpärare ukäda itak u kaŋ ku. Täŋpäŋ yotpärare uken äma kubä wäpi Hasael u kaŋ-ahäŋpäŋ ume gakŋi piŋ ibariri Siria nanikta intäjukun äma kaŋ täŋpän. 16  g  Ude täŋpäŋä äneŋi äma kubä wäpi Jehu, Nimsi täŋo nanaki u imaka kaŋ-ahäŋpäŋ ume gakŋi piŋ ibariri Isrel äma äbotta intäjukun äma kaŋ täŋpän. Ba Elisa, Safat täŋo nanaki, Abel-Mehola komeken nanik u kaŋ-ahäŋpäŋ ume gakŋi piŋ ibariri gäkŋo bägup yäpmäŋpäŋ profet kämi itta kaŋ täŋpän. 17 Täŋpäkaŋ äma ätu Hasael täŋo ämikta metänayäŋ täŋo uwä Jehutä kaŋ däpän. Ba äma ätu Jehutä nidäpek yäŋpäŋ metäwäwä Elisatä kaŋ däpän. 18  h  Upäŋkaŋ nähä Isrel ämawebe 7 tausen ude, anutu jopi Bal nämo gwäjiŋ äpmoŋ imani ba geŋi nämo darani u täŋkentäŋ yämiŋira api itneŋ.

Elisatä Elaija iwarän täŋkuk

19 Yawetä ude iweränä Elaija akumaŋ päŋku Safat nanaki Elisa u kaŋ-ahäŋkuk. Elisa u äma ätukät bulimakau 24 ude yäpmäŋ kuŋatpäŋ kome dukduk epän täŋ itkuŋ. Täŋirä Elisa ini uwä iniken bulimakau yarä u yäpmäŋ kuŋarirän Elaijatä ahäŋ imiŋkuk. Ahäŋ imiŋpäŋ Elaijatä teki punin nanik yäŋopmäŋpäŋ Elisata ämet imiŋkuk. 20 Täŋirän Elisa bulimakau epän täŋ imiŋkuŋo yabä kätäŋpeŋ Elaija bäräŋeŋ iwatpäŋ iwetkuk; Jop waki nadäŋ namiŋiri päŋku meŋna nana yepmaŋpeŋ kukta butewaki man yäwetkaŋ kaŋ gäwara. Ude yäwänä Elaijatä ŋode iwetkuk; Täga, kuyi. Nämo ganiŋ bitnätat yäk.

21 Ude iweränä Elisa uwä äyäŋutpeŋ päŋku bulimakau epän täŋ imani u datäreŋpäŋ däpuk. Täŋpäŋ päya kujat bulimakautä kome duŋ imani ugänpäŋ kädäpta yäpmäŋpäŋ bulimakau uwä ijiŋpäŋ ämawebeta yämän naŋkuŋ. Ude täŋpäŋ Elaija iwarän täŋpäŋ watä epän täŋ imiŋkuk.

Copyright information for `IOU