2 Corinthians 1

a  Näk Pol Anutu täŋo nadäk terak Kristo Jesu täŋo aposoro itat. Täŋpäkaŋ notninpak Timoti-kät nektä man ŋo kudän täŋpäŋ Anutu täŋo äbot täŋpani ämawebe Korin yotpärare-ken itkaŋ inta peda ärekaŋ. Ba intagän nämo, Anutu täŋo kudupi ämawebe Grik komeken ittäŋ kukaŋ unitä danikta bok peda ärekaŋ. b  Eruk Anutu Nanin-kät Ekäninin Jesu Kristoken nanik orakorak ba bänep pidämtä intä terak äroton.

Anututa bänep täga man

c  Ekäninin Jesu Kristo unitäŋo Anutuni ba Nani iniŋoret täkäna! U butewaki mähemi-iniktä watä it nimiŋirän bänep kwini terak it täkamäŋ. Unitä komi bäräpi mebäri mebäri ahäŋ nimiŋirän bänepnin äneŋi täŋpidäm taŋ nimik täyak. Anututä ude täŋ nimik täyak unita notniye ätu komi butewaki terak kuŋatneŋo uwä, Anututä bänep pidäm nimik täyak udegän notniye bäräpi terak itneŋo u bänepi täga täŋpidäm täne. d  Imata, Kristotä komi bäräpi mebäri mebäri nadäk täŋkuko unitäŋo moräki nintä terak taŋi ahäk täyak. U udegän, bäräpi gänaŋ iritna Kristotä bänep pidäm bumta pewän ahäŋ nimik täkaŋ. e  Täŋpäkaŋ näk ba notnaye ätu komi butewaki jop nämo nadäk täkamäŋ. Nämo, komi butewakinin unitä in täŋkentäŋ tamiŋirän bänepjin äyäŋutpäŋ Anututa biŋam täŋkuŋo bänep pidäm terak it täkaŋ. Ba Ekäni täŋo bänep pidäm ahäŋ nimik täyak u imaka, jop nämo nadäk täkamäŋ. Nämo, unitä täŋkentäŋ tamiŋirän bänepjin täŋpidäm tak täkaŋ. Täŋpäkaŋ bänep pidäm ahäŋ tamik täyak unitä täŋ-kehäromtaŋ tamiŋirän komi butewaki nintä nadäk täkamäŋ udegän ahäŋ tamiŋirän nämo kwitaŋpäŋ gwäk pimiŋpäŋ kuŋat täkaŋ. Bureni notnaye, intä bäräpi u gänaŋ nämo api kwitaneŋ yäŋ nadäkinik täyat. U imata, nintä komi butewaki nadäk täkamäŋ u inkät nin bok nadäk täkamäŋ unita u udegän, Ekäni täŋo bänep pidäm ahäŋ nimik täyak u inta bok ahäŋ tamik täyak yäŋ nadäkamäŋ.

f  Notnaye, Esia komeken komi butewaki ahäŋ nimiŋkuko unitäŋo manbiŋam nadäwut yäŋ nadäŋpäŋ ŋode täwetat; Kome uken bäräpi ahäŋ nimiŋkuko u taŋi pähap, nintä täga kotanaŋi nämo. Unitä täŋpewän api kumne yäŋ nadäŋkumäŋ. Bureni täwetat. Nin kumäŋ-kumäŋta biŋam täkamäŋ yäŋ nadäŋpäŋ bänepnin pena putäreŋkuŋ. Upäŋkaŋ u ahäŋ nimiŋkuko uwä nininken kehäromita nadäna äpani-inik täŋpäpäŋ Anutu kumbani-ken nanik yäpmäŋ akwani u kubägän nadäŋ imineta ude uwä ahäŋ nimiŋkuk. 10  g  Bureni-inik, Anutu unitä kumäŋ-kumäŋ-ken nanikpäŋ ketäreŋ nipmaŋkuk. Ba äneŋi api ketäreŋ nipmaŋpek. Man unita nadäkinik täŋpäŋ Anutu ugän tubeŋ kuŋpäŋ kuŋat täkamäŋ. Ba inä Anutu-ken yäŋapik man yäŋ nimiŋirä äneŋi api täŋkentäŋ nimek yäŋ nadäkamäŋ. Bureni, Anututä äma mäyap täŋo yäŋapik man nadäŋpäŋ täŋkentäŋ nimiŋirän ämawebe mäyaptä api käneŋ. Täŋkentäŋ nimayäŋ täyak u kaŋpäŋ Anutu bänep täga man api iwetneŋ.

Poltä bänep nadäwätäki nämo itkuk

12  h  Eruk notnaye, nininta biŋam ŋode yäŋahäŋpäŋ täwetat; Bänepnintä bureni-inik ŋode nadäk täkamäŋ; Ämawebe ätu ba in bämopjin-ken man bureni ba kudän siwoŋi terakgän kuŋat täkamäŋ. Kudän uwä Anutu-ken nanik. Uwä komen äma täŋo nadäk terak nämo täk täkamäŋ. Nämo, Anutu orakoraki unitäŋo kehäromi terak ude täŋ tamik täkamäŋ. 13 Nadäkaŋ? Man kudän täŋpäŋ tamik täkamäŋ uwä intä täga daniŋpäŋ nadäwä tärenaŋi. Man ätu käbop nämo pek täkamäŋ. 14  i  Unita nintä nininta nadäkamäŋ udegän in kämi api nadäwä täreneŋ yäŋ nadätat. Apiŋo nintäŋo mebärinin moräkigän nadäkaŋ. Nadäwä tärewäpäŋ Ekäni Jesu täŋo kadäni pähapken nintä Anutu iŋamiken inta oretoret tänayäŋ täkamäŋ udegän intä ninta oretoret kaŋ täŋput yäŋ nadätat.

15  j  Näk man u bänepna-ken peŋkaŋ pengän inken päre bänep täga man täwetta yäŋkut. Täŋpäkaŋ päre tabäŋkaŋ Masedonia komeken kukta yäŋkut. Uken kuŋatkaŋ äyäŋutpeŋ äneŋi äreŋpäŋ ätu irira in täŋkentäŋ namiŋirä Judia komeken kukta nadäŋkut. Eruk, in kadäni yarä ude tabäŋira oretoret kadäni yarä kaŋ täŋput yäŋ nadäŋkut. 17 Tawaŋ ude peŋkuro upäŋkaŋ jide? Täŋnikŋarani täŋkuk yäŋ nadäkaŋ? Näk kome täŋo nadäk-nadäk yäpmäŋ kuŋarani unita man yäŋira kubä bureni, kubä jop yäŋnikŋat täyak yäŋ ba nadäkaŋ? 18 Upäŋkaŋ ude nämo, Anututä man burenigän yäk täyak unita u iŋamiken imata man bureni ba jopi bok awähutpäŋ täweret? Nämoinik! 19  k  Täŋpäkaŋ Anutu täŋo nanaki Jesu Kristo, Silas Timoti-kät nintä yäŋahäŋpäŋ täwetkumäŋo unita nadäwut; U man bureni ba jopi bok awähutpäŋ nämo yäk täyak. Nämo, u man burenigän yäk täyak. 20  l  Täŋkaŋ man bureni yäk täyak uwä ŋode; Imaka imaka Anututä täkta yäŋkehärom taŋkuko u kudup Jesu Kristo terak bureni ahäŋkuŋ ba kämi imaka, api ahäneŋ. Mebäri unita Anutu täŋo manbiŋam nadäŋpäŋ Jesu Kristo terak bureni-inik yäŋ yäŋkaŋ Anutu iniŋoret täkamäŋ. 21  m  Täŋpäkaŋ Anutu unitä in ba nin bok täŋ-mehamtaŋ nimiŋirän Kristo terak yeŋ täpäneŋpäŋ it täkamäŋ. Ini-tägän nin inita biŋam yäpmäŋ daniŋpäŋ wären kehäromi-inik täŋkuk. Ude täŋpäŋ imaka tägatäga kämi yäpmäkta peŋ nimani u bureni-inik api nimek yäŋ niwoŋärekta Kudupi Munapik bänepnin-ken peŋkuk.

Pol imata Korin kome bäräŋeŋ nämo kuŋkuk?

23  n  Ŋode täwerira Anututä näkŋo man täŋkehärom täwayäŋ; Korin ämawebe inken nämo äreŋkuro uwä äreŋira nabäŋpäŋ mäyäk nadäneŋ yäŋpäŋ nämo äreŋkut. 24  o  Ninä intäŋo nadäkinikjin kaŋiwarani ude itta nämo nadäkamäŋ. Nämo, nadäkinikjin u kehäromi itak yäŋ nadäkamäŋ. Täŋ, nintäŋo gärip bureni uwä intä bänep oretoret terak kaŋ kuŋarut yäŋpäŋ unita täŋkentäŋ tamik täkamäŋ.

Copyright information for `IOU