2 Corinthians 11

Aposoro jopi täŋo täktäki

Notnaye, in nadäŋ namiŋirä guŋ man täpuri ätu ŋode täwerayäŋ; a  Näkä inta iyap takinik täk täyat uwä Anututä nadäk täyak udegän. Inä webe gubaŋ kuräki siwoŋi-inik äma kubäta biŋamgän iwoyäŋpäŋ tepmaŋkuro ude. Äma uwä Kristo ubayäŋ. b  Täŋpäkaŋ gämoktä Iv täŋikŋatkuko ude inken udegän ahäwek yäŋ yäŋkaŋ umuntak täyat. Äma ätutä täŋ-täkŋarirä nadäk-nadäkjin täŋguŋ tawäpäŋ Kristota nadäŋ imikinik täŋpäŋ siwoŋi kuŋat-kuŋat kädetjin unita mäde ut imineŋta! c  U imata, äma ätutä man mebäri mebäri täwerirä mebäri nämo yäpmäŋ daniŋpäŋ nadäŋkaŋ bäräŋeŋ jop yämagut täkaŋ. Äma udewanitä Jesu täŋo biŋam täwetpäŋ täwoŋärekamäŋ yäŋkaŋ täk täkaŋ uwä Jesu bureni täŋo biŋam nintä täwetpäŋ täwoŋärewani unitäŋopäŋ nämo täk täkaŋ. Ude terak munapik intä yäpmäkta täwet täkaŋ uwä Kudupi Munapik bian yäpuŋo u nämo. Ba manbiŋam mebäri kubä täwet täkaŋ uwä Manbiŋam Täga nintä täweritna nadäŋpäŋ nadäkinik täŋkuŋo u nämo. Inä äma udewani yämagutta gäripi nadäŋpäŋ yäniŋ kireŋirä piäni waki u täk täkaŋ.

d  Intä aposoro unita nadäŋirä aposoro ärowani täk täkaŋ. Upäŋkaŋ nähä unitäŋo gämori-ken nämo itat yäŋ nadätat! e  Man yäŋahäkta mena nämo käwep pidämtak täyak upäŋkaŋ nadäk-nadäkta nämo wäyäkŋek täyat. Näk Anutu täŋo nadäk-nadäkpäŋ yäŋahäk täyat yäŋ uku kädet mebäri mebäri terak kwawak täwoŋäreŋkumäŋo u.

f  Anutu täŋo Manbiŋam Täga yäŋahäŋpäŋ täwetkuro unita gwäki nämo yäput. In oraŋ tamikta yäŋpäŋ näkŋata nadäŋira äpani täŋkuko unita jide? U momi täŋkut ba? g  Täŋpäkaŋ in bämopjin-ken piä täŋkuro uwä kome ätuken nadäkinik täŋpanitä moneŋ täŋkentäŋ namiŋirä täŋkut. In täŋkentäkta ude täŋkuro uwä äma uken kubota ude bumik täŋkut. h  Kadäni inkät itkut-ken uken moneŋta inken nanik kubäken nämo yäŋapiŋkut. Nämo, moneŋ paorirän notnaye Masedonia komeken peŋpeŋ Korin äbuŋo unitä täŋkentäŋ namiŋkuŋ. Unita kadäni uken kädet ude iwatkuro udegän bämopjin-ken äneŋi itpäŋ ugän api iwaret. Inta bäräpi kubä nämo api kotaŋ tamet. 10  i  Bureni-inik! Kristo, mani bureni bänepna-ken pätak unitäŋo wäpi terak ŋode yäŋkehärom täyat; Akaia kome päke u gänaŋ kudän ude täk täŋkuro u kubätä täga nämo naniŋ bitnäwek. Nämo, täga täŋkut yäŋ nadäŋpäŋ unita biŋam pen api yäk täŋpet. 11 Jide? Inta gäripi nämo nadäk täyat unita kudän u täŋkut? Nämoinik, Anutu iŋamiken inta gäripi pähap nadätat yäŋ bureni täwetat!

12 Upäŋkaŋ intäŋo aposoro ärowani u ini wäpi biŋam yäpmäŋ ärokärok kädet täŋpipiŋ yämikta kädet ude täŋkuro udegän pen api täk täŋpet. Moneŋ ketjin terak nanik yäpero uwä aposorojiye unitä ŋode yäneŋta; U kawut! Nintä täk täkamäŋ Pol udegän täk täyak yäŋ yäneŋta! 13  j  Täŋpäkaŋ aposoro u aposoro bureni nämo, u aposoro jopi, piä täŋyäkŋarani kädet terak täk täkaŋ. Kristo täŋo aposoro bureni täŋo iŋam dapun wädäwä ärowäpäŋ bämopjin-ken kuŋat täkaŋ. 14 Ude yäŋira kikŋutkaŋ? Nämo! Satantä ini, peŋyäŋek täŋo aŋero unitäŋo iŋam dapun wädäwän ärowäpäŋ kuŋat täyak. 15 Unita piä ämaniye imaka, siwoŋi äma täŋo iŋam dapun wädäwä ärowäpäŋ kuŋarirä yabäŋkaŋ imata kikŋutne? Ude nämo! Kämiwä gwäki, piä täk täkaŋ uterak api yäpneŋ!

Pol bäräpi mebäri mebäri kotaŋkuk

16  k  Eruk, äneŋi ŋode täwetgän täyat; In näka guŋ yäŋ nämo nadäŋ namineŋ. Täŋ, guŋ yäŋ nadäŋpäŋä, eruk guŋ yäŋ kaŋ nadäwut! Ude nadäŋpäŋ unita nadäŋ namiŋirä guŋtä täk täkaŋ udegän näkŋata biŋam täpuri yäwa! 17 Man yäyat ŋowä Ekäni täŋo nadäk iwatkaŋ nämo yäyat. Nämo, äma guŋtä wäpi yäpmäŋ akuk täkaŋ ude yäyat. 18 Upäŋkaŋ jop uken! Äma inkät it täkaŋ uwä kome täŋo nadäk terak wäpi yäpmäŋ akukta nadäk täkaŋ unita näk imaka, biŋam yäwa! 19 Inä nadäk-nadäkjin ärowani nikek käwep unita äma guŋ äma nadäŋ yämiŋirä man täwetpäŋ täwoŋärek täk täkaŋ! 20 Ba ugän nämo, äma udewani yäniŋ kireŋirä watä piäni täŋ yämikta tämagut täkaŋ. Ba jop manman terak täŋ-täkŋarirä imaka imakajin kudup yäniŋ kirek täkaŋ. Ba ärowani täŋpäŋ etä päpä tabäŋkaŋ iŋamjin dapun-ken tadäpmäk täkaŋ. Ude täŋ tamik täkaŋ unita gäripi käwep nadäŋ yämik täkaŋ? 21  l  Bureni, aposorojiye unitä nin nirepmit täkaŋ! Kudän täŋ tamik täkaŋ ude nämo täŋkumäŋo unita waki, ninä mäyäk tänaŋi käwep!

Yäke! Guŋ man äneŋi kubä ŋode yäkgän täŋpa; Äma kubätä iniken täktäk kwawak yäŋahäkta kehärom tawänä, eruk näk imaka, udegän täŋpawä!
22 Äma uwä Hibru nanik täŋpäwä, eruk näk imaka Hibru nanik. Ba Isrel äma täŋpäwä, näk imaka Isrel ämagän. Ba Abraham täŋo tawaŋken nanik täŋpäwä, näk imaka Abraham täŋo tawaŋken nanikgän.

23  m  Wära! Guŋ man bureni yäŋtäŋ äbätat ŋopäŋ jop uken waki äneŋi yäkgän täŋpa! Äma uwä Kristo täŋo piä watä äma täŋpäwä, näk imaka u yärepmitpäŋ Kristo täŋo piä watä äma bureni-inik itat. Ba äma unitä komi piä täk täkaŋ u näkä yärepmitpäŋ gwäk pimiŋpäŋ täk täyat. Kadäni mäyap iwantä komi eŋiken nepmaŋpäŋ bumta nut täŋkuŋ. Kadäni mäyap kumnaŋipäŋ it täŋkut. Bäräpi ude-ude terak äma unitä bäräpi kotak täkaŋ uwä näkä yärepmitpäŋ kotak täŋkut. 24  n  Juda ämatä kadäni 5 ude nepmäŋitpäŋ 39-39 ude näk päripmäk täŋkuŋ. 25  o  Täŋkaŋ Rom gapmantä nepmäŋitpäŋ kadätä nutkuŋo u kadäni yaräkubäta täŋkuŋ. Täŋ, kadäni kubä äma ätutä utna kumbän yäŋkaŋ mobätä nutkuŋ. Täŋkaŋ kadäni yaräkubä ude gäpe näkä kuk täŋkuro u imärirän gwägu gänaŋ äpmok täŋkut. E kadäni kubä-kenä gäpe waŋirän gwägu gänaŋ äpmoŋpäŋ kepma kubä, bipani kubä gwägu terak jop oraŋtäŋ kuŋatkut.

26  p  Täŋpäŋ komeni komeni kuŋat täŋkut-ken uken ume tokätpäŋ pära nutpäŋ yäpmäŋ kuk täŋkuŋ, ba kome kubo ämatä irani-ken kuŋat täŋkut. Täŋpäŋ Juda notnaye ba guŋ äbotken nanik imaka, näk täŋpäwakta piäni täk täŋkuŋ. Yotpärare-ken ba ämatä nämo irani-ken ba gwägu terak iwan terakgän äbä perok täŋkut. Täŋpäkaŋ nadäkinik täŋpani notkapak yäŋ jop yäŋnäkŋarani keri terak komi nadäk täŋkut. 27  q  Näk komi piä mebäri mebäri kädäp ikek täŋkaŋ bipani mäyap däpmon täga nämo patkut. Nakta ba umeta neŋirä it täŋkut. Ketem nakta, patpat bägupta ba tekta wäyäkŋek piä taŋi täŋkut. 28  r  Ba ugän nämo, äbot täŋpani komeni komeni ittäŋ kukaŋ u watäni itta kepma kepma nadäwätäk pähap täk täyat. 29  s  Nadäkinik täŋpani kubä täŋo kehäromi paorirän näk kehäromina udegän paotak yäŋ nadäk täyat. Täŋ, kubätä momi-ken maŋirän nadäŋkaŋ jägämi nadäk täyat.

30  t  Nadäkaŋ, näkŋaken wäpna yäpmäŋ akutat bumik ŋowä imaka imaka upäŋ kehäromina nikek nämo yäŋ kwawak täwoŋärekaŋ unitagän biŋam yäyat. 31  u  Ekäninin Jesu unitäŋo Anutuni ba Nanitä nadäŋirän jop nämo yäyat yäŋ täwetat! Täŋ, Anutu uwä, imaka kuduptagäntä wäpi biŋam ärowani ugän tärek-täreki nämo iniŋoret täkot! 32  v  Täŋpäkaŋ Damaskus yotpärare itkut-ken uken intäjukun äma kubä wäpi Aretas unitäŋo kaŋiwat piä ämani unitä komi äma yäwerän yotpärare täŋo yämabam-ken näk nepmäŋitta watä itkuŋ. 33 Watä ude irirä notnaye ätutä näk yäk gänaŋ daiŋpäŋ gänaŋ-kengän nepmaŋpä yäpmäŋ äpämaŋ ämetpeŋ kuŋkut.

Copyright information for `IOU