Acts 15

Jerusalem käbeyä kubä täŋkuŋ

a  Kadäni uken äma ätu Judia komeken naniktä Antiok kuŋpäŋ Antiok nanik äbot täŋpani ŋode yäwetkuŋ; In Moses täŋo man buramiŋpäŋ gupjin moräk nämo madäŋpäŋä Ekänita biŋam täga nämo api täneŋ yäŋ yäŋkuŋ. b  Ude yäŋirä Pol kenta Banabastä man u nadäwän siwoŋi nämo täŋpäpäŋ Judia äma ukät man wärät-wärät täŋpäŋ man kowat yäwän täŋkuŋ. Ude täŋirä äbot täŋpani ämawebetä man ŋode topuŋ; Eruk, Pol Banabas-kät nadäkinik täŋpani ätu yäwetpena päŋku aposoro ba äma ekäni ekäni Jerusalem irani-kät man ŋo kaŋ yäŋpäŋ yäpä-siwoŋ tawut yäk.

Man ude topmäŋpäŋä Antiok äbot täŋpanitä ämawebe Jerusalem kukta iwoyäŋkuŋo u yepmaŋpä kuŋkuŋ. Kumaŋ päŋku Ponika ba Samaria kome irepmitpäŋ kome u nanik äbot täŋpani manbiŋam ŋode yäwettäŋ kuŋkuŋ; Äma guŋ äbotken nanik mäyaptä Anutu täŋo man nadäŋpäŋ Anututa biŋam täŋkuŋ. Ude yäwerirä nadäŋpäŋ bänepitä oretoret pähap nadäŋkuŋ. c  Eruk manbiŋam u yäŋahäŋtäŋ kumaŋ Jerusalem ahäŋkuŋ. Jerusalem ahäŋirä aposoro, äbot täŋpani täŋo ekäni ekäni ba äbot täŋpani ämawebe ini imaka, penta yäniŋ oretkuŋ. Yäniŋ orerirä Pol kenta Banabastä Ekäni Anututä täŋkentäŋ yämiŋirän guŋ äbot ämawebe-ken epän täŋkumäno unitäŋo manbiŋam yäwetkumän. Ude yäwerirän äbot täŋpani ätu Parisi äma itkuŋo unitä ŋode yäŋkuŋ; Äbot kubäken naniktä gupi moräk madäneŋo uyaku nadäna siwoŋi täŋpek. Äma uwä yäweräkaŋ Moses täŋo baga man bok kaŋ buramiwut yäk.

Parisi ämatä man ude yäŋirä aposoro-kät äma ekäni ätukät käbeyä täŋpäŋ man yäŋ-ket utnayäŋ täŋkuŋ. d  Man u ket utnayäŋ yäŋkaŋ man epän pähap täŋkuŋ. Yäwä täreŋirän Pitatä akuŋpäŋ ŋode yäwetkuk; Notnaye, bian Anututä in bämopjin-ken nanik näk iwoyäŋpäŋ nepmaŋkuko u nadäkaŋ. U nähä guŋ äbotken Manbiŋam Täga yäŋahäŋpäŋ yäwerira Ekänita nadäkinik täneŋta iwoyäŋpäŋ nepmaŋkuk. e  Anutu, ämawebe kuduptagän bänepi-ken yabäŋpäŋ-nadäk täyak unitä guŋ ämawebe äbot u Kudupi Munapik ninta niniŋ kireŋkuko udegän yäniŋ kireŋkuk. Ude täŋirän kaŋpäŋ ŋode nadäŋkumäŋ; Anututä ämawebe u inita biŋam yäpmäŋ danitak yäk. f  U ninta kädet kubä niwoŋäreŋkaŋ guŋ ämawebeta kädet inigän kubä nämo yäwoŋäreŋkuk. Nämoinik! U nadäkinik täŋ imiŋirä bänepi ärut yäpän tägawäpäŋ yepmaŋkuk.

10  g  Unita in imata Anutu täŋo täktäki irepmitpäŋ tänayäŋ täkaŋ? In baga man täŋo bäräpi u notniye guŋ äbotken nanikta nämo kotaŋ yämineŋ. Nämoinik, bian äbekniye oraniye ba ninin imaka, bäräpi u täga nämo kotaŋkumäŋ yäk. 11  h  Upäŋkaŋ ŋode nadäk täkamäŋ; Ekäni Jesu täŋo orakoraki uterakgän Anututä nin inita biŋam iwoyäŋkuko udegän notniye guŋ äbotken nanik imaka, iwoyäŋkuk.

12  i  Pitatä man ude yäŋ irirän nadäŋpäŋ äma käbeyä täŋ itkuŋo u kudup man bitnäŋpäŋ Pol kenta Banabas-tagän juku peŋkuŋ. Juku peŋirä yarä unitä Anututä kudän kudupi kudupi keri terak guŋ äbotken täŋkuko unitäŋo manbiŋam ätu yäŋahäkgän täŋkumän. 13  j  Eruk, manbiŋam u yäŋ paorirän Jemstä ŋode yäŋkuk; Notnaye, juku peŋpäŋ nadäkot! 14  k  Man Saimon-Pitatä ŋode niwerak; Anututä ironi kwawa pewän ahäwäpäŋ guŋ ämawebe bämopi-ken nanik ätu inita biŋam iwoyäŋpäŋ yäpmäŋ daniŋkuk. 15 Ba profet biani täŋo man u inidewanigän. U ŋode kudän täŋkuŋ;

16 Ekänitä ŋode yäŋkuk;
Devit täŋo äbot uwä yottaba tokät maŋpani ude bumik yäk.
Upäŋkaŋ kämiwä, näkä äbäŋpäŋä äneŋi yäpmäŋ päŋaku peŋpäŋ api täŋkodak täwet.
17 Ude api täŋpero unita ämawebe ätu Ekäni näk nabäŋ ahäkta epäni api täneŋ.
Bureni, ämawebe guŋ äbotken nanik näkŋata biŋam iwoyäŋkuro u näka api wäyäkŋeŋtäŋ kuneŋ.
Ekänitä bian imaka ude api ahäneŋ yäŋ yäŋkuko udegän täŋkuk. l 

19 Unita notnaye, näk ŋode nadätat. Nin notniye guŋ äbotken nanik bänepi sukureŋpäŋ Anutu-ken kuŋ moreŋkuŋo unita bäräpi nämo kotaŋ yämine. 20  m  Nämo, jukuman ŋode ugänpäŋ kaŋ kudän täŋpäŋ yämina; In wäbätta tom ketem ijiŋ yämani u moräki nämo näneŋ. Ketem udewani u naŋpäŋ bänepjin täŋpä waneŋ. Ba kubokäret kädet u ba u nämo täneŋ. Ba tom kotäki topmäŋpäŋ däpmäŋ-pewä kumbani-kät tom nägäri nämo piwä kwani u nämo näneŋ. 21  n  Nin nadäkamäŋ, bian umu-kentä päbä apiŋo itkamäŋ-ken ŋoken guŋ äbot täŋo yotpärare kubäkubäken Sabat kadäni-ken käbeyä yot gänaŋ Moses täŋo baga man u kudup daniŋpäŋ yäŋahäk täkaŋ. Unita Baga man yarägän ude kaŋ kudän täŋpäŋ yämina.

Jerusalem käbeyätä man ŋode topuŋ

22 Eruk, aposoro-kät äbot täŋpani ämawebe ba watä ämaniyetä man topmäŋpäŋ äma yarä Banabas kenta Polkät Antiok kukta yabäŋ ahäŋkuŋ. Äma yarä u kubä wäpi Judas wäpi kubä Basabas, kubä wäpi Silas. Yarä unitä äbot täŋpani täŋo watä äma ude itkumän. 23 Täŋpäŋ manbiŋam yäpmäŋ kukta ŋode kudän täŋpäŋ yämiŋkuŋ;

Man kudän ŋo guŋ äbot Antiok, Siria, Silisia komeken nanik nadäkinik täŋpani, inta kudän täŋ tamani. U notjiye aposoro-kät Jerusalem äbot täŋpani täŋo watä ämaniye nintä kudän täŋ tamiŋpäŋ oretoret man tena äretak.
24  o  Eruk man kubä ŋode nadämäŋ; Nintä nämo nadäŋ yämiŋitna ninken nanik äma ätutä inken kuŋkaŋ man mebäri mebäri täwerirä nadäwätäk pähap täŋkuŋ. 25 Nintä u nadäŋpäŋ man epän täŋpäŋ äma yarä ŋo yabäŋ ahäŋpäŋ yepmana yäpmäŋ notninpakyat Pol kenta Banabas-kät ärekaŋ.

26 
  • Nin Pol kenta Banabasta gäripi pähap nadäk täkamäŋ. Uwä Jesu Kristo Ekäninin täŋo epän terak ini gupita nämo iyap taŋpäŋ bäräpi mebäri mebäri kotaŋkumän.
27 Täŋpäŋ nin Judas kenta Silastä manbiŋam ŋo täŋkehärom takta, inken yepmana yäpmäŋ ärekamän. 28  p  Kudupi Munapik-kät nintä man yäŋpäŋ-nadäk ŋode täŋkumäŋ; Intä bäräpi ätukät kotakta bitnäkamäŋ. Unita in kädet ŋode-gänpäŋ iwatneŋ; 29  q  In naŋ moräk wäbätta peŋ yämani u nämo yäpmäŋpäŋ näneŋ. Ba tom kotäki topmäŋpäŋ däpmäŋ-pewä kumbani ba tom nägäri u nämo näneŋ. Ba kubokäret kädet nämo täneŋ. Injinta watäni itpäŋ imaka ŋo mäde ut moreŋirä api tägawek. Eruk, ugän. Säkgämän kaŋ irut. 30 Man ude kudän täŋpäŋ yämiŋkaŋ yepmaŋpä yäpmäŋ Antiok komeken kuŋkuŋ. Eruk kumaŋ päŋku Antiok ahäŋpäŋä äbot täŋpani yäŋpäbä yepmaŋpäŋ man kudän u yämiŋkuŋ. 31 Yämäkaŋ ämawebetä irit kuŋat-kuŋari täŋ-kehäromtak man u daniŋpäŋ nadäŋkaŋ bänep oretoret pähap nadäŋkuŋ. 32  r  Täŋpäkaŋ Judas kenta Silas u Anutu täŋo meni jinom yäŋahäwani unita äbot täŋpani ämawebe bänepi täŋpidäm takta ba täŋkehärom takta man kädet tägatäga mäyap yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋkumän. 33 Täŋpäkaŋ yarä u Antiok kome uken kadäni käroŋi bumik itkaŋ äbot täŋpani uken naniktä bänep kwini terak äneŋi yepmaŋpä yäpmäŋ äbumän-ken kuŋkumän. 35 Täŋ, Pol kenta Banabas uwä ini Antiok kome ugän itkumän. Itkaŋ äma ätu mäyap ini u nanikkät Ekäni täŋo man yäŋahäŋit, Ekäni täŋo kädet täga mebäri mebäri unita yäwetpäŋ yäwoŋärek täk täŋkumän.

Pol kenta Banabas duŋ-weŋkumän

36 Eruk uken kadäni käroŋi ittäŋgän Poltä Banabas ŋode iwetkuk; Nek äneŋi äyäŋutpeŋ päŋku notniyeta yabäda yäk. Bian Ekäni täŋo manbiŋam yäŋahäŋpäŋ yäwettäŋ kuŋatkumäk-ken kuŋpäŋ täga ba goret itkaŋ unita yabäda yäk. 37  s  Ude yäŋpäŋ Banabastä Jon wäpi kubä Mak u bok kukta yäŋkuk. 38  t  Yäwänä Poltä yäŋkuk; Äma uwä bian nekkät epän täkta bitnäŋpäŋ Pamfilia komeken nipmaŋpeŋ kuŋkuko ukeŋo. Unita ukät nämo kunayäŋ yäk. 39 Ude yäŋpäŋ yäŋ-awätpäŋ duŋ-weŋpäŋ inigän inigän itkumän. Ude täŋpäŋ Banabastä Mak imaguränkaŋ gäpe kubä terak äroŋpeŋ Saiprus kome kuŋkumän. 40  u  Täŋirän Pol uwä Silas imaguränkaŋ kudayäŋ täŋirän äbot täŋpani ämawebe u nanik unitä Anutu keri-ken yepmaŋpäŋ yäŋkuŋ; Ekäni täŋo orakorakitä watäni it tamiŋirän kaŋ kuŋarun. 41 Ude yäweräkaŋ yarä uwä eruk Siria ba Silisia komeken ittäŋ kuŋatkumän. Kome u ittäŋ kuŋatkumäno uwä, u käda nanik ämawebe äbot täŋpani Poltä nadäkiniki täŋkehärom taŋ yämiŋirän ittäŋ kuŋatkumän.

Copyright information for `IOU