Acts 27

Pol Rom kukta gäpe terak äroŋkuk

a  Eruk, nin gäpe terak nipmaŋpä yäpmäŋ Itali komeken kukta tawaŋ peŋkuŋ. Ude täŋpäŋ Polkät äma komi yotken irani ätu bok komi äma täŋo intäjukun äma kubä wäpi Julius u keri terak yepmaŋkuŋ. Julius u Sisa Augustus täŋo komi äma tawaŋken nanik. b  Ude täŋpäkaŋ eruk, Adramitium nanik täŋo gäpe kubä unitä Esia komeken, yotpärare täpuri täpuri gwägu pomi terak ittäŋ kukaŋ-ken u kukta yäwänä uterak äroŋkumäŋ. Täŋpäkaŋ Masedonia kome, Tesalonaika yotpärare-ken nanik äma kubä wäpi Aristakus u imaka, bok kuŋkumäŋ. c  Kuŋtäkäna kome bipuk. Bipuko eruk yäŋeŋirän Sidon yotpärare-ken ahäŋpäŋ Juliustä Polta kädet täga kubä ŋode täŋ imiŋkuk; Pol iniŋ kireŋpewän noriye kome uken nanikken päŋku ketem ba imaka imaka yäpuk. Ude täŋpänkaŋ eruk, Sidon peŋpeŋ kunayäŋ täŋitna mänit taŋi piäŋirän gäpetä kukta täŋburut täna waŋtäko Saiprus järapi käda, mänit taŋi nämo piäŋkuk käda u äyäŋutkumäŋ. Ude täŋkaŋ kumaŋ Silisia ba Pamfilia dubini-ken gwägu weŋpeŋ Lisia kome Maira yotpärare-ken ahäŋkumäŋ. Kome uken komi äma täŋo intäjukun ämatä Aleksadria nanik gäpe kubä Itali kwayäŋ täŋirän kaŋpäŋ nadäŋpäŋä nin yäŋnikŋat yäpmäŋ u gänaŋ äroŋkuk.

Täŋpänkaŋ kuŋkumäŋ. Mänit kehäromi kunayäŋ täŋkumäŋ käda piäŋkuko unita kwikinik kwikinik kuŋitna kepma ätu täreŋkuk. Gäpe täŋo epän äma komi pähap kubä täŋ yäpmäŋ kuŋtäko eruk, Nidas yotpärare dubin ahäŋitna, ätukät kukta mänittä kädet u ukät-pipiŋkuk. Unita äyäŋutpeŋ kumaŋ Krit kome uruŋi käda Salmone yotpärare ukädagän äyäŋutpäŋ Krit mädeni käda kuŋkumäŋ. Gäpe täŋo epän ämatä komi epän pähap kubä udegän täŋtäko eruk kumaŋ Krit mädeni käda Lasea yotpärare dubini-ken kome kubä wäpi Kome Täga uken ahäŋkumäŋ.

Pipiri täŋtäŋ äbumäŋo unita kepma mäyap jop täreŋirä gwägu tokät-tokät kadäni keräp taŋkuk unita gwägu terak kuŋatnaŋi nämo. Gwägu wakiinik api täŋpek yäŋ nadäŋpäŋ Poltä ŋode yäwetkuk; 10  d  Notnaye, in nadäwut! Näk nadätat, kadäni ŋodeta kunayäŋ täkamäŋ uwä gwägu terak bäräpi wakiinik api kaŋ-ahäne yäk. Tuŋum pena paorit ba äma ninin imaka, paotne yäk. 11 Ude yäwänä komi äma täŋo intäjukun ämatä Pol täŋo man nämo nadäŋ imiŋkuk. Gäpe mähemi ukät gäpe täŋo watä äma unitäŋo nadäk ugän iwatkuk. 12 Täŋpäkaŋ iwän mänit taŋi kadäni-ken gäpetä Lasea kome uken täga itnaŋi nämo bumik unita gäpe terak äma mäyap itkuŋo unitä kome u peŋpäŋ ehutpeŋ Finiks yotpärare kukta yäŋpäŋ-nadäŋkuŋ. Finiks yotpärare uwä Krit kome täŋo bure käda, pom täpuri täpuritä mänit kädet itpipiwani unita u kukta nadäŋkuŋ.

Mänit pähap kubä piäŋkuk

13 Eruk mänit bure käda äbuk. Mänit uwä kehäromi-inik nämo unita kome yäŋkuŋ-ken u täga kune yäŋ nadäŋpäŋ eruk gäpe yen topuŋo uwä piräreŋpäŋ Krit gägäni kädagän kuŋkumäŋ. 14 Upäŋkaŋ kuŋtäkäna mänit kehäromi kubä wäpi Käpmäk Käda Mänit unitä käpmäk käda äbuk. 15 Äbä piäŋ-iwat-pewän gäpe siwoŋgän kunayäŋ nadäŋkumäŋo ude täga nämo kuŋkuk. Uruŋ käda kuŋkuk. Siwoŋi kukta täŋburut tawä waŋtäko gäpeta watä epän peŋpäŋ jop irirä mänittä täŋyäkŋat yäpmäŋ kuŋkuk. 16 Täŋyäkŋat yäpmäŋ kumaŋ gwägu bämopi-ken kome täpuri kubä wäpi Kauda u bure kädagän kuŋkumäŋ. Kome unitä mänit kädet itpipiŋirän eruk gäpe täpuri gäpe taŋitä bok wädäŋ yäpmäŋ kuŋarani u wädäŋ pewä äbäkta pipiri pähap kubä täŋkä eruk wädäŋpena äbänä gäpe täŋo epän ämatä wädäŋ päbä gäpe taŋi terak punin topuŋ. Ude täŋkaŋ gäpe taŋitä imärek yäŋpäŋ yen ätu topmäŋ täpäneŋkuŋ. Ba gäpetä Afrika kome dubin mobä jiraŋ ume gänaŋ käbop itkuŋo uterak däpän yewäpäŋ irek yäŋ nadäŋpäŋ umuntaŋkuŋ. Unita gäpe täŋo tek wädäŋpewä äpäŋirän mänit täŋo gärip terak kuŋkumäŋ. 18 Kuŋtäkäna kome bipuk. Bipuko yäŋeŋirän mänit pähap piäŋpewän gwägu wakiinik tokärirän eruk, gäpe täŋo epän ämatä tuŋum ätu butuŋpäŋ gwägu gänaŋ ureŋ täŋpä äpmoŋkuŋ. 19 Äneŋi kuŋitna kome bipuko yäŋeŋirän epän ämatä gäpetä iniken tuŋum tuŋum butuŋpäŋ ureŋ täŋpä gwägu gänaŋ äpmoŋkuŋ. 20 Kepma bipani mäyap kome dapuri ba guk täga nämo yabäŋkumäŋ. Mänit pähap unitä piäŋkaŋ nin yäpmäŋpäŋ ŋo peŋpeŋ täŋkuk. Ude täŋtäyon ŋode nadäŋkumäŋ; Nin ŋode täkamäŋ ŋowä kuduptagän paotnayäŋ yäŋ nadäŋkumäŋ.

21 Ude täŋkaŋ kepma mäyapta ämatä ketem nämo naŋkuŋo unita mäden, eruk Poltä äma päke itkuŋo u bämopi-ken aku itpäŋ ŋode yäwetkuk; Notnaye, in näkŋo man iwatpäŋ Krit kome nämo peŋpeŋ äbumäŋ yäwänäku bäräpi ŋode nämo kaŋ-ahäkäne yäk. Ba imaka tuŋum tuŋum ŋode nämo ureŋ täna äpmokäneŋ yäk. 22  e  Upäŋkaŋ näk ŋode täwetat; In bänep pidäm nadäkot yäk. Imata, äma notninpak kubä nämo api pena datneŋ yäk. Gäpe-tägän api wawek yäk. 23 Näk Anutu bureni täŋo äbotken nanik. U iniŋoret täyat yäk. Anutu unitäŋo aŋeronitä bipani ahäŋ namiŋpäŋ ŋode näwerak; 24  f  Pol, gäk nämo umuntäwen yäk. Gäkä Sisa iŋamiken kukta imaka kubätä kädet täga nämo api täŋpipiwek yäk. Anututä nadäŋ gamiŋpäŋ äma gäpe terak itkaŋ ŋo kumän gäk ketka terak ganiŋ kiretak yäk. Unita kubä täga nämo api pewi darek yäk. 25 Aŋerotä man ude näwerako unita notnaye, bänep oretoret pähap nadäkot! Näk Anututa nadäkinik ŋode täyat; Imaka näwerako udegän api täŋpek. 26  g  Upäŋkaŋ jop iritna mänittä piäŋpewän gäpe kome täpuri kubä gwägu bämopi-ken u gägäni-ken päŋku api waŋpäŋ irek yäk.

27 Eruk kepma 14 ude täreŋirän bipani uken mänit taŋitä piäŋpewän gwägu taŋi wäpi Mediterenian u bämopi-ken oraŋtäŋ kuŋatkumäŋ. Eruk, bipani bämop keräp taŋirän gäpe täŋo epän ämatä gäpe gägäni-ken käwep äbätak yäŋ nadäŋkuŋ. 28 Ude nadäŋpäŋ gwägu käroŋini kaŋpäŋ nadäkta yen pewä äpmoŋkuk. Ude täŋpäŋ kaŋkuŋ; Gwägu täŋo käroŋini 40 mitas ude. Eruk ätukät kuŋpäŋä yen äneŋi pewä äpmoŋpänä gwägu täŋo käroŋini 30 mitas ude kaŋkuŋ. 29 Ude kaŋpäŋ gäpetä päŋku mobä terak yäput wekwek yäŋpäŋ umuntaŋkuŋ. Unita gäpe iŋit täpänewani yaräbok-yaräbok tewä äpmoŋkuŋ. Ude täŋkaŋ kome bäräŋeŋ yäŋewän yäŋ yäŋkaŋ yäŋapik epän täŋkuŋ. 30 Täŋpäkaŋ gäpe täŋo epän äma ätu gäpe peŋpeŋ kuna yäŋpäŋ gäpe täpuri ukeŋo pewä äpmoŋkuk. Täŋkaŋ gäpe iŋit täpänewani ätu pewä äpmokaŋ yäŋ nadäwut yäŋkaŋ jop ude täŋ-nikŋatkuŋ. 31  h  Täŋirä yabäŋpäŋ Poltä komi ämakät intäjukun ämani ŋode yäwetkuk; Äma ŋo gäpe terak bok nämo itnero uwä in kumän-tagän täga paotneŋ! yäk. 32 Ude yäwänä komi ämatä gäpe täpuri täŋo yen madäŋ täkŋeŋpewä gwägu terak maŋirän oraŋ yäpmäŋ kuŋkuk.

33 Eruk, kome nämo yäŋeŋirän äma gäpe terak itkuŋo unitä ketem naŋput yäŋpäŋ Poltä man ŋode yäwetkuk; Kadäni käroŋi säkgämän nämo it yäpmäŋ äbäŋkaŋ ketem nämo naŋkuŋ yäk. Nakta jop kepma bipani 14 ude iraŋ yäk. 34  i  Unita ŋode peŋ täwetat; Ketem ätu naŋpäŋ täpänewut yäk. Nadäkaŋ? In kubätä jibi täpuri kubä nämoinik yäpayäŋ yäk. In kumän-tagän täga itnayäŋ. 35  j  Ude yäŋpäŋ käräga kubä yäpmäŋpäŋ äma itkuŋo u iŋamiken Anutu bänep täga man iwetkaŋ tokätpäŋ naŋkuk. 36 Ude täŋirän äma päke u, unita nadäwä tägawäpäŋ ketem ätu udegän yäpmäŋpäŋ naŋkuŋ. 37 Täŋpäkaŋ äma gäpe terak itkumäŋo u 276 ude. 38 Ketem naŋpä tägawäpäŋ eruk gäpetä pidäm tawän yäŋpäŋ ketem yäk ätu itkuŋo u gwägu gänaŋ ureŋ täŋpä kuŋkuŋ.

Gäpe waŋkuk

39 Eruk yäŋeŋirän gäpe täŋo epän ämatä kome gwägu gägäni-ken u kaŋkuŋo upäŋkaŋ kome udeken yäŋ nämo nadäŋkuŋ. Täŋpäkaŋ kome kubä gäpetä täga äronaŋi bumik kaŋpäŋ gäpe u täga käwep yäpmäŋ päŋku pene yäŋ nadäŋkuŋ. 40 Ude nadäŋpäŋ gäpe iŋit täpänewani täŋo yeni madäŋpäŋ gwägu gänaŋ ugän peŋkaŋ yen gäpe iŋit iwarani täŋkehärom takta topuŋo u imaka, madäŋ täkŋeŋkuŋ. Ude täŋkaŋ gäpe täŋo tek äneŋi piräreŋkuŋ. Ude täŋpena mänittä piäŋpewän gäpe gwägu gägäni-ken kwän yäŋ nadäŋkaŋ täŋkuŋ. 41 Ude täŋpäkaŋ upäŋkaŋ gäpe kuŋkä gägäni-ken nämo ahäŋkaŋ mobä jiraŋ ume gänaŋ käbop itkuŋo uterak päŋku däpän yewäpäŋ itkuk, täga kunaŋi nämo. Täŋirän gwägu tokätpäŋ gäpe mädeni däpmäŋ äreyäŋ täŋpän kuŋkuŋ.

42 Ude täŋirän komi ämatä äma komi yotken irani unitä akumaŋ paotpeŋ kuneŋ yäŋ nadäŋpäŋ kumäŋ-kumäŋ däpmäkta nadäŋkuŋ. 43 Upäŋkaŋ intäjukun ämani Julius unitä Poltä paotta bitnäŋpäŋ yäniŋ bitnäŋkuk. Yäniŋ bitnäŋpäŋ yäwetkuk; Äma gwägu oraŋpäŋ nadäwani uwä gwägu gänaŋ intäjukun tubäpeŋpeŋ kukŋi udude kaŋ kut yäk. 44  k  Täŋirä ätuwä gäpe täŋo päya kujat moräk-moräk itkaŋ ŋo yäpmäŋkaŋ gwägu gänaŋ tubäpeŋkaŋ uterak kukŋi udude kaŋ kut yäk. Ude yäwänkaŋ Juliustä yäŋkuko udegän täŋpeŋ kukŋi udude kuŋ moreŋkumäŋ. Täŋpäkaŋ notninpak kubä nämo tena datkuk.

Copyright information for `IOU