Acts 28

Eruk gägäni-ken udude kudup säkgämän ahäŋ moreŋpäŋ ŋode kaŋpäŋ nadäŋkumäŋ; Ŋo gwägu bämopi-ken kome täpuri wäpi Malta. a  U iritna kome mähemtä säkgämän kubä täŋ nimiŋkuŋ. Iwän mänit bumta täŋirän kome mähemtä kädäp ijiŋpäŋ yäŋnikŋat päŋku nipmaŋpä äŋäriŋpäŋ kom taŋkumäŋ. Täŋkaŋ Poltä kädäp ätukät yäpmäŋ päbä pewän ijiŋkuŋ. Kädäp yäpmäŋ äbuko u gänaŋ gämok kubä parirän nämo kaŋkaŋ pewän jiwäkaŋ komi nadäŋpäŋä äbämaŋ päbä Pol keri-ken iŋgämän pewäpäŋ itkuk. Täŋirän ämawebe u naniktä gämoktä Pol keri-ken iŋgämän pewäpäŋ irirän kaŋpäŋ ini-tägän näwetgäwet ŋode täŋkuŋ; U kawut! yäk. Äma ŋowä äma däpani käwep! Gwägu gänaŋ nämo kumako unita anutunin Yäpmäŋ Daniwanitä nämo kaŋ-korewayäŋ yäk. b  Upäŋkaŋ Poltä gämok u kwarut maŋpän kädäp gänaŋ äpmoŋpänkaŋ käyäm ba bäräpi kubä nämo ahäŋ imiŋkuk. Ämawebe Pol gupi maŋpän akwän käna yäŋkaŋ, ba kumäŋpäŋ maŋ parän käna yäŋkaŋ irä waŋkuŋ. Pol gupi-ken imaka kubä nämo ahäŋirän kadäni käroŋi irä wawäpäŋ yäŋkuŋ; Wära! Ŋowä anutu kubä! yäk.

Kome yotpärare itkuŋo u dubini-ken uwä kome täpuri itkuk. Kome uwä Malta täŋo watä intäjukun äma wäpi Publius unitäŋo. Äma unitä nimagut yäpmäŋ ini yotken päŋku nipmaŋpäŋ kepma yaräkubä udeta watä säkgämän it nimiŋkuk. Täŋkaŋ Publius nani uwä käyäm pähap ŋode täŋkuk; Gup kädäp kädäp ba terak täkgän täŋkuk. Täŋirän Poltä dubini-ken kuŋpäŋä Anutu-ken yäŋapik man yäŋpäŋ keri gupi terak peŋirän uterakgän tägaŋkuk. Ude täŋirän käyäm ikek kome u nanik ätutä biŋam u nadäŋpäŋ Pol-kengän äbäŋirä u imaka, yäpän tägawäpäŋ yepmak täŋkuk. 10 Täŋpäkaŋ kome u naniktä imaka imaka säkgämän täŋ nimik täŋkuŋ. Säkgämän täŋ nimiŋpäŋ kunayäŋ täŋitna kädetta imaka, täŋkentäŋ nimiŋkuŋ.

Pol kuŋatkä Rom kome ahäŋkuk

11 Kome ugän komepak yaräkubä ude itna tärewäpäŋ Aleksadria nanik gäpe kubä terak äroŋkumäŋ. Gäpe uwä kome ugän it yäpmäŋ kuŋirän mänit kadäni täreŋkuk. Gäpe u iŋami terak anutu jopi kubä wäpi Sus, unitäŋo nanaki yarä täŋo wäranitä itkumän. 12 Uterak äroŋpeŋ kumaŋ päŋku Sirakus yotpärare-ken ahäŋpäŋ kepma yaräkubä ude itkumäŋ. 13 Itna täreŋirän Sirakus peŋpeŋ kumaŋ yotpärare kubä wäpi Rekium u ahäŋkumäŋ. Ahäŋpäŋ patkumäŋo yäŋewänä mänit bure käda naniktä piäŋirän kome u peŋpeŋ kuŋkumäŋ. Kuŋtäŋgän kepma yaräkubä uken kome kubä wäpi Puteoli ahäŋkumäŋ. 14 Yotpärare uken äbot täŋpani ätu yabäŋ ahäŋkumäŋ. Yabäŋ ahänakaŋ ukät penta itta niwet yabäŋkuŋ. Täŋkaŋ kepma 7 ude ukät itkumäŋ. Itna täreŋirän yepmaŋpeŋ ninin kuroŋ kuŋkä eruk Rom yotpärare taŋi pähap u dubin ahäŋkumäŋ. 15 Rom nanik äbot täŋpani unitä ninta äbäkaŋ yäŋ biŋam nadäŋpäŋä kädet miŋin nibäŋpäŋ nimagutnayäŋ äbuŋ. Äbäŋpäŋ kome kubä wäpi Apius täŋo käbeyä bägup, ba Äma ban nanik yepmaŋpani yot yaräkubä itkuŋ-ken uken nibäŋ ahäŋkuŋ. Nibäŋ ahäwäkaŋ Poltä yabäŋpäŋ bänep oretoret pähap nadäŋpäŋ Anutu bänep täga man iwetkuk. 16  c  Eruk Rom yotpärare äronakaŋ Rom gapmantä Pol nadäŋ imiŋpäŋ yot inigän kubä iniŋ kireŋkaŋ komi äma kubä watäni irekta teŋkuk.

Rom kome Jesu täŋo manbiŋam yäŋahäŋkuk

17  d  Eruk, Pol Rom kome ahäŋpäŋ kepma yaräkubä ude itkaŋ Juda täŋo äma ekäni ekänita yäŋpewän äbuŋ. Äbä käbeyä täŋ irirä man ŋode yäwetkuk; Notnaye, näk imaka waki kubä äbotniye täŋo wäpi yäpmäŋ äpäkta nämo täk täyat, ba äbekniye oraniye täŋo täktäk kädet u iwatta nämo yäjiwät tak täyat. Ude nämo täk täyat upäŋkaŋ Jerusalem komi yotken nepmaŋpä Rom gapman keri terak itkut. 18  e  Täŋpakaŋ Rom gapmantä näkŋo man u yäpmäŋ daniŋpäŋ kawänä näk imaka waki kubä kumäkta biŋam nämo täŋkut. Unita naniŋ kireŋpewän jop äpämaŋ kukta nadäŋkuŋ. 19  f  Upäŋkaŋ Juda naniktä man u utkuŋ. Unita jide täŋpet yäŋ nadäŋpäŋ ŋode yäŋkut; Sisatä ini näkŋo man yäpmäŋ daniŋpäŋ kaŋ kawän yäŋ yäŋkut. Täŋ, man uwä Juda notnaye manken yepmakta yäŋpäŋ nämo yäŋkut. 20  g  Eruk notnaye, mebäri imata ŋo äbätat yäŋ täwerayäŋ yäŋpäŋ inta yäŋpewa äbäkaŋ. Nadäkaŋ? Näk imaka u Isrel ämawebe nintä kakta itsämäŋpäŋ kuŋatkumäŋ unita nadäkinik täyat yäk. Mebäri unitagän yäŋpäŋ topmäk-topmäkken ŋo itat yäk.

21 Yäwänä ŋode iwetkuŋ; Judia nanik äma ätutä gäka manbiŋam kubä nämo pewä yäpmäŋ äbuŋ. Ba Juda notniye kubätä gäka man waki kubä nämo päbä niwetkuk yäk. 22  h  Upäŋkaŋ gäkŋa u ba unita nadäk täyan u yäŋahäŋiri nadänayäŋ yäk. Imata, nin ŋode nadäkamäŋ; Juda äbot bämopnin-ken äbot kodaki ude ahäŋkuŋo unita ämawebe komeni komenitä yäŋpäŋ-yabäŋ yäwat täk täkaŋ yäk.

23 Ude yäŋpäŋ eruk käbeyä äneŋi täkta kepma kubä iwoyäŋkuŋ. Eruk kepma iwoyäŋkuŋ-ken uken ämawebe bumta yot Poltä itkuk-ken ugän äbä itkuŋ. Äbä iräkaŋ tamimaŋtä päŋku bipäda käroŋ päke uwä Poltä Anututä intäjukun itkaŋ yabäŋ yäwat epäni täk täyak unitäŋo manbiŋam yäŋahäŋpäŋ yäwet yäpmäŋ kuŋkuk. Jesuta nadäkinik täŋ imut yäŋpäŋ ehutpäŋ manbiŋam ätu Moses täŋo baga man ba man profettä kudän täwani nadäwä tumäkta uterak yäwetpäŋ yäwoŋäreŋkuk. 24 Yäŋirän äma ätutä nadäŋpäŋ Pol man siwoŋi yäyak yäŋ nadäŋkuŋ. Täŋ, ätutäwä unita nadäkinik nämo täŋ imiŋkuŋ. 25  i  Ude täŋpäŋ ini-tägän man wärät-wärät yäŋtäŋ kuŋkä akumaŋ kunayäŋ täŋkuŋ. Akumaŋ kunayäŋ täŋirä Poltä pengän ŋode yäwetkuk; Kudupi Munapiktä äbekjiye orajiyeta yäŋpäŋ profet Aisaia u meni terak man bureni ŋode yäŋahäŋkuk;

26 Gäk ämawebe äbot uken kuŋkaŋ man ŋode yäŋahäŋpäŋ yäwet;
Manbiŋam kadäni kadäni nadänayäŋ täkaŋ upäŋkaŋ unitäŋo mebäri nämoinik api nadäwä tumneŋ.
Ba dapun käroŋ täŋ yäpmäŋ kunayäŋ täkaŋ upäŋkaŋ imaka bureni kubä nämo api kaŋpäŋ nadäneŋ.
27 Nämo, ämawebe uwä bänepi ukät-pipiwani unita jukuni pik täŋirä man nämo nadäk täkaŋ, ba dapuri imaka, täŋpipiŋkuŋ.
Ijiwä kwäpäŋ imaka u kaŋpäŋ mebärini kaŋpäŋ nadäwä tumbäpäŋ uyaku bänepi äyäŋutpeŋ näkken äbäŋirä näkä äneŋi yäpa tägakäneŋ. Upäŋkaŋ nämo! j 

28  k  Poltä ude yäŋpäŋ ŋode yäkgän täŋkuk; Juda äma in, ket ŋode nadäwut; Anututä yäpätägak epän täŋkuko uwä guŋ äbotta biŋam täyak yäk. Unitä man u nadäŋpäŋ nadäkinik api täneŋ! yäk.

30  l  Täŋpäkaŋ Rom kome uken Poltä yot kubäta gwäki peŋkaŋ pat täŋkuko ukengän it yäpmäŋ kuŋirän obaŋ yarä täŋkuk. Ude täŋkaŋ ämatä känayäŋ äbäŋirä yabäŋkaŋ äbäkotgän yäŋpäŋ yämagut täŋkuk. 31  m  Yämagut päbä yepmaŋpäŋ Anututä intäjukun itkaŋ yabäŋ yäwat epäni täk täyak unita, ba Ekäni Jesu Kristo täŋo manbiŋam u yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋit täŋkuk. Man u yäŋahäkta umun kubä nämo nadäŋkuk, ba äma kubätä nämo iniŋ bitnäŋkuk. Ugän.

Copyright information for `IOU