Acts 8

Yäput peŋpäŋ äbot täŋpanita iwan täŋ yämiŋkuŋ

a  Täŋkaŋ äma Anutu iniŋ orerani ätutä konäm butewaki ärowani täŋpäŋ Stiven täŋo komegup äneŋkuŋ. Eruk kadäni ukengän Jerusalem yotpärare-ken nanik äbot täŋpanita yäput peŋpäŋ iwan täŋ nimiŋpäŋ komi yämiŋkuŋ. Ude täŋ yämiŋirä metäŋpeŋ kumaŋ Judia komeken ba Samaria komeken kuŋtäŋpä kuŋkuŋ. Kuŋ täŋpä kuŋirä aposoro-tägän Jerusalem yotpärare ugän itkuŋ. b  Täŋpäkaŋ Sol uwä ämawebe äbot täŋpani däpmäŋpäŋ yäwat kireŋpäŋ yori gänaŋgän yäwatpäŋ yepmäŋit yäpmäŋ äpämaŋ päŋku komi yot gänaŋ yepmak täŋkukonik.

Jesu täŋo biŋam Samaria kome weŋ patkuk

c  Täŋpäkaŋ ämawebe päke ämetpeŋ uken-uken kuŋtäŋpä kuŋkuŋo unitä kome päŋku ittäŋ kuŋkuŋ-ken Jesu täŋo manbiŋam yäŋahäŋtäŋ kuŋkuŋ. Täŋirä äbot täŋpani äma kubä wäpi Filip uwä yotpärare kubä Samaria kome uken päŋku Anutu täŋo iwoyäwani Kristo unitäŋo manbiŋam yäwet ahäŋtäŋ kuŋatkuk. Manbiŋam yäwet ahäŋit kudän kudupi täŋit täŋtäŋ kuŋarirän ämawebe uken nanik mäyaptä kaŋpäŋ nadäkinik täŋkuŋ. d  Täŋpäkaŋ Filip uwä ämawebe mäjo wakitä magärani mäyap yäwat kireŋirän mäjo kähän yäŋpeŋ ämawebe yabä kätäŋpeŋ kuk täŋkuŋ. Ba ämawebe kwäyähäneŋ täŋpani ba guräŋ täwani mäyap yäpä tägaŋ yämik täŋkuk. Ude täŋ yämiŋirän Samaria naniktä bänep oretoret terak itkuŋ.

Täŋpäkaŋ uken nanik äma kubä wäpi Saimon. U täŋpäwak ba kon mebäri mebäri täŋpani. Epän u täŋpewän bureni ahäŋirä Samaria ämawebetä kawä inipärik kubä täk täŋkuŋonik. Täŋkaŋ Saimon uwä inita nadäwän ärowani täŋpäpäŋ näk wäpna biŋam nikek yäŋ yäk täŋkuk. 10 Ude täk täŋirän äma ekäni ekäni ba ämawebe jopi kuduptä unitäŋo man nadäkta gäripi nadäk täŋkuŋ. Gäripi nadäŋpäŋ ŋode yäk täŋkuŋonik; Äma ŋonitä Anutu täŋo kehäromi taŋi pähap yäŋ imani. U Anutu Kehäromi unitäŋo äpani yäŋ yäk täŋkuŋonik. 11 Täŋpäŋ kadäni käroŋi ämawebe bämopi-ken kudän udewani täŋ yäpmäŋ äroŋkuko unita ämawebetä kawä inide kubä täŋpäpäŋ nadäkinik täŋ imiŋkuŋ. 12 Nadäkinik täŋ imiŋkuŋo upäŋkaŋ Filiptä Anutu täŋo kaŋiwat epän ba Jesu Kristo täŋo kehäromi unitäŋo manbiŋam täga yäwerirän äma ba webe bok nadäwä bureni täŋpäpäŋ nadäkinik täŋirä Filiptä ume ärut yämiŋkuk. 13 Täŋpäkaŋ Saimon imaka, manbiŋam bureni nadäŋpäŋ nadäkinik täŋpäŋ ume yäpuk. Täŋkaŋ Filip iwarän täŋirän Filiptä kudän kudupi mebäri mebäri kehäromi nikek täŋirän kak täŋkuk. Kaŋpäŋ nadäwän ärowani täk täŋkuk.

14 Täŋpäkaŋ aposoro Jerusalem itkuŋo unitä Samaria ämawebetä Anutu täŋo manbiŋam nadäŋpäŋ iŋit-inik täŋkuŋo unitäŋo manbiŋam nadäŋkuŋ. Eruk nadäŋpäŋ Pita kenta Jon yepmaŋpä yäpmäŋ uken kuŋkumän. 15 Päŋku ahäŋpäŋä Samaria ämawebe nadäkinik täŋkuŋo unita Anututä Kudupi Munapik yäniŋ kirewän yäŋpäŋ Anutu-ken yäŋapik man yäŋkumän. 16 Imata, ämawebe u Kudupi Munapik nämo yäpuŋo unita. Jop, Ekäni Jesuta biŋam itneŋta ume ärut täŋkuŋ. 17  e  Eruk aposoro yarä unitä keri ämawebe gwäki terak peŋirän Anututä Kudupi Munapik kireŋ yämiŋkuk.

18 Aposoro yarä unitä keri ämawebe terak peŋirän Kudupi Munapiktä uwäk täŋ yämiŋirän Saimontä yabäŋpäŋ näk udegän kaŋ täŋpa yäŋkaŋ moneŋ yäpmäŋkaŋ äbuk. Äbäŋpäŋ yäwetkuk; 19 Ek yarä ŋo näka imaka, kehäromi u namun yäk. Kehäromi u namänkaŋ näkä ketna äma kubä terak peŋira Kudupi Munapik kaŋ yäpän yäŋ yäwetkuk.

20 Yäwänä Pitatä man kehäromi ŋode iwetkuk; Wa! Imaka Anututä ironita jop nimani upäŋ moneŋpäŋ suwawayäŋ yäyan? Nämoinik! Moneŋ u gäkŋa-kät bok geŋi kaŋ äriwun! yäk. 21  f  Bänepka Anutu iŋamiken siwoŋi nämo pätak. Unita gäk Anutu täŋo epän nintä täk täkamäŋ ŋo täkta u gänaŋ täga nämo äpmoŋpen. Nämoinik! 22 Gäk bänepka sukureŋpäŋ nadäk-nadäk waki iŋitan ŋo peŋpäŋ mäde ut imi yäk. Täŋkaŋ Ekäniken gera yäŋiri bänepka-ken nadäk waki pätak, momi u käwep peŋ gamek yäk. 23  g  Näk ŋode gabäŋpäŋ-nadätat; Wakiwakikatä bänepka täŋpän waŋkuŋ. Waki unitä gäk wakita biŋam iwoyäŋpäŋ topmäŋpäŋ gepmäŋitkaŋ itak.

24 Ude yäwänä Saimontä ŋode yäŋkuk; Wära! Ek Ekäniken gera yäŋ namiŋirän näka butewaki nadäwän. Täŋirän imaka umuri näkken api ahäŋ namek yäŋ yäkamän u ahäŋ namektawä yäŋ yäŋkuk. 25 Täŋpäkaŋ aposoro yarä Pita kenta Jon unitä imaka Ekänitä jide täŋ yämiŋkuko unitäŋo manbiŋam yäwettäŋ kuŋkumän. Täŋkaŋ äneŋi Jerusalem äyäŋutpeŋ kuŋkaŋä Samaria ämawebe kädet miŋin-miŋin ittäŋ kwani u Manbiŋam Täga u yäŋahäŋpäŋ yäwet täŋtäŋ kuŋkumän.

Itiopia äma kubä täŋo manbiŋam

26 Eruk, Ekäni täŋo aŋero kubätä Filip ahäŋ imiŋpäŋ iwetkuk; Gäk tuŋum täŋpeŋ iwoni käda ku. Jerusalem kädet peŋpäŋ Gasa yotpärare kädet kaŋ iwat yäk. Kädet uwä äma nämo irani-ken pätak u nadätan? 27  h  Iweränä Filip akumaŋ kuŋkuk. Kuŋtäŋgän kädet yäŋkuk-ken u Itiopia nanik äma kubä kaŋ-ahäŋkuk. Äma uwä wäpi biŋam nikek kubä, ini komeken nanik intäjukun webe wäpi Kadasi unitäŋo epän äma ärowani kubä. U webe unitäŋo moneŋ yotta watäni irani. 28 Äma u Jerusalem komeken Anutu iniŋoretta äbuko äneŋi karis terak kuŋirän. Karis terak maŋitkaŋ manbiŋam profet Aisaiatä kudän täwani u daniŋtäŋ kuŋkuk. 29 Kuŋirän Kudupi Munapiktä Filip ŋode iwetkuk; Gäk äma unitä kuyak-ken dubini-ken ku yäk. 30 Ude iweränä Filip bäräŋeŋ dubini-ken kuŋpäŋ nadäŋkuk; Äma uwä profet Aisaia täŋo manbiŋam u daniŋtäŋ kuŋirän. Nadäŋpäŋ yäŋkuk; Notnapak, gäk manbiŋam danitan unitäŋo mebäri nadätan ba nämo? 31  i  Yäwänä äma unitä kowata ŋode iwetkuk; Äma kubätä manbiŋam ŋonitäŋo mebäri nämo näweränä näkŋa jide täŋpäŋ mebäri nadäwet? Ude yäŋpäŋ Filip iwetkuk; Gäk äbä näkä itat-ken ŋo maŋirikaŋ bok kuda yäk.

32 Manbiŋam daniŋtäŋ kuŋkuko u man mujipi ŋodepäŋ daniŋtäŋ kuŋkuk;

U sipsip ude, utnayäŋ nadäŋpäŋ yäŋikŋat yäpmäŋ kuŋkuŋ.
Täŋirä kwikinik itpäŋ man kubä nämo yäŋkuk. Ämatä sipsip pujiŋi madänayäŋ täŋirä kwikinik it täkaŋ ude itkuk.
33 Täŋpäkaŋ wäpi biŋam yäpmäŋ äpäŋpäŋ kudän waki mebäri mebäri jop nadäŋ täŋ imiŋkuŋ.
U yeri kubä nämo peŋkaŋ kumbuk. Unita unitäŋo biŋam netätä api nadäneŋ? Nämoinik, irit kuŋat-kuŋari kome terak u keräpigän däpmäŋ täkŋeŋ imiŋkuŋ. j 

34 Täŋpäŋ Afrika äma unitä man u daniŋ paotpäŋä eruk Filip iwetkuk; Näweri nadäwa. Profettä netäta yäŋpäŋ man ŋo yäŋkuk? Inita yäŋkuk, ba äma kubäta yäŋkuk? 35 Ude yäwänä Filiptä man daniŋkuko uterak ba man ätu terak Jesu täŋo manbiŋam täga yäŋahäŋpäŋ iwetkuk.

36  k  Yäŋpäŋ-nadäk täŋtäŋ kumaŋ ume kubäken ahäŋkumän. Ahäŋpäŋ äma ekäni unitä yäŋkuk; Nabä! Jesu yäpurärätta ume ŋopäŋ täga ärut naminaŋi nämo? 38 Ude yäŋpäŋ karis iniŋ bitnäŋpewän itkuk. Irirän Filip-kät äma ekäni u äpämaŋ ume gänaŋ äpmoŋkaŋ Filiptä äma ekäni u ärut imiŋkuk. 39  l  Ärut imänkaŋ ume gänaŋ naniktä abämaŋ äbä gägäni-ken irirän Ekäni täŋo Munapiktä Filip pit kubägän imagut yäpmäŋ kuŋkuk. Ude täŋirän äma ekäni u Filip äneŋi nämo kaŋkaŋ bänep oretoret pähap terak ini kädet-ken kuŋkuk. 40  m  Täŋpäkaŋ Filip uwä yotpärare kubä wäpi Asdot u ahäŋkaŋ, eruk Jesu täŋo manbiŋam yotpärare kubäkubäken yäŋahäŋtäŋ kumaŋ Sisaria komeken ahäŋkuk.

Copyright information for `IOU