Galatians 3

Baga iwat-iwat ba nadäkinikta man

Butewaki pähap! Galesia äbot täŋpani, inä guŋ bureni-inik! In Jesu Kristo u päya kwakäp terak kumbuko u kwawakinik täwetpäŋ täwoŋärewani upäŋkaŋ netätä jukujin yäpurän guŋ taŋirä man burenita mäde ut imiŋkuŋ? Unita näk imaka kubägän ŋonita täwet yabäŋira näwerut; Kudupi Munapik yäpuŋo uwä kädet jide terak yäpuŋ? Baga man iwat-iwat kädet terak yäpuŋ ba Manbiŋam Täga u nadäŋpäŋ nadäkinik täktäk kädet terak yäpuŋ? In guŋ bureni täŋo nadäk-nadäk pewä ahäkaŋ ŋonita nadäwa inide kubä täkaŋ! Jide? Munapik täŋo kehäromi terak yäput-peŋpäŋ Jesu iwarän täŋkuŋopäŋ apiŋo imata kunum kaŋ-ahäkta kädet biani täŋo täktäk terak täkaŋ? Jesuta yäŋpäŋ komi bäräpi ahäŋ tamiŋkuŋo unita nadäŋirä imaka jopi täŋkuk? Wa! Ude täkaŋ unita nadäwätäk pähap täyat. Ba jide? Anutu Kudupi Munapik tamiŋpäŋ kudän kudupi bämopjin-ken pewän ahäk täkaŋ u mebäri imata ude täŋ tamik täyak? U intä baga man iwaräntäk täkaŋ unita yäŋpäŋ, ba intä Manbiŋam Täga nadäŋpäŋ nadäkinik täk täkaŋ unita yäŋpäŋ täk täyak?

a  Unita yäŋpäŋ Anutu täŋo man terak Abrahamta ŋode kudän täwani; U Anutu täŋo man nadäŋpäŋ nadäkinik täŋirän Anututä siwoŋi äma yäŋ yäŋtäreŋ imiŋkuk. Eruk, man unitä ŋode niwoŋäretak; Äma nadäkinik täk täkaŋ uwä Abraham täŋo nanakiye bureni. Imaka bureni u nämo ahäŋirän Anutu täŋo mantä kwawa ŋode yäŋahäŋkuk; Jesuta nadäkinik täŋirä uterak Anututä guŋ äbotta siwoŋi ämawebe yäŋ api yäŋtäreŋ yämek. Unita Anutu täŋo mantä Abrahamken Manbiŋam Täga ŋode yäŋkwawak taŋ imiŋkuk; Gäkä terak Anututä ämawebe kuduptagänta iron säkgämän api täŋ yämek yäk. Eruk Abrahamtä man unita nadäwän bureni täŋirän Anututä iron säkgämän täŋ imiŋkuk. Ude täŋkuko unita ämawebe nadäkinik täk täkaŋ unita udegän täŋ yämik täyak.

10  b  Täŋpäkaŋ äma baga man iwat-iwat kädet terak yeŋgämä pek täkaŋ uwä Anutu täŋo kokwawak yäpmäkta biŋam itkaŋ. Unitawä ŋode kudän täwani; Äma baga man kudän täwani u kudup nämo buramik täkaŋ uwä Anutu täŋo kokwawak yäpmäkta biŋam itkaŋ. 11  c  Man uwä kwawak ŋode niwoŋäretak; Baga mantä täŋkentäŋ imiŋirän äma kubätä Anutu iŋamiken siwoŋi täga nämo irek. Nämoinik! Uwä ŋode kudän täwani; Äma nadäkinik täŋirä Anututä siwoŋi äma yäŋ yäŋtäreŋ yämik täyak u irit kehäromi yäpmäkta biŋam täk täkaŋ. 12  d  Täŋ, baga man iwat-iwat ba nadäkinik täktäk u mebäri kubägän nämo. Nämoinik! Äma baga man terak it täkaŋ uwä baga man kudup säkgämän buramineŋo uyaku irit kehäromi yäpmäkta biŋam täneŋ.

13  e  Nadäkaŋ? Baga man iwat-iwat kädettä bäräpi pähap ŋode nimik täyak; U kudup nämo buraminero uwä Anutu täŋo kokwawak yäpmäkta biŋam täne. Ude tänero upäŋkaŋ Kristotä baga man täŋo bäräpi u nintä terak nanik ketäreŋkuk. U Anutu täŋo kokwawak nintä yäpnaŋipäŋ ninta yäŋpäŋ kotaŋkuk. Unitawä man kubä ŋode kudän täwani; Anutu täŋo kokwawakitä äma päya terak däpmäŋ-pewä wädäk täkaŋ uterak ärok täyak. 14 Kristotä ude täŋkuko uwä mebäri ŋodeta täŋkuk; Bänep iron Anututä Abrahamta imikta yäŋkehärom taŋkuko uwä Kristo Jesu terak guŋ äbottä täga yäpneŋ. Ba ninta Kudupi Munapik nimikta yäŋkehärom taŋkuko u imaka, nadäkinik kädet terak nin täga yäpne.

Baga man ba Yäŋ-kehäromtak man

15 Eruk notnaye man ŋo äma nininken täktäknin terak wohutpäŋ man wärani ŋode yäwayäŋ; Äma ätutä imaka kubä täkta yäŋpäŋ-nadäŋkaŋ bänep nadäk-nadäk kubägän peŋpäŋ yäŋkehärom täneŋ. Eruk ude täneŋopäŋ äma kubätä yäŋkehäromtak man topneŋo uterak kodaki kubä täga nämo yäpurärärek ba bureni pewän ahäkta kädet täga nämo täŋpipiwek. Täŋpäkaŋ Anutu täŋo yäŋkehäromtak man uwä udegän. 16  f  Anutu täŋo man kudän täwani terak ŋode danik täkamäŋ; Yäŋ-kehäromtak man Anututä bian yäŋkuko unitäŋo bureni uwä Abrahamkät nanakita biŋam yäwani. Uwä nanakiye oraniye päke unita nämo yäyak. Nämo, u orani kubätagän yäyak. Täŋpäkaŋ orani kubägän uwä wäpi Kristo u. 17  g  Eruk, man u mebäri ŋodeta yäyat; Intäjukun Anututä Abraham terak iron säkgämän nimikta yäŋkehäromtak man yäŋkuk. Eruk, obaŋ 430 ude täreŋirän mädeni käda baga man uwä ahäŋkuk. Unita ŋode nadäwut; Baga man mäden-inik ahäŋkuko unitä yäŋkehäromtak man intäjukun ahäŋkuko unitäŋo bureni pewä ahäkta kädet täga nämo täŋpipiwek. Nämoinik! 18  h  Ironi u baga man iwat-iwat kädet terak täga yäpnero u täŋpäwä, eruk yäŋkehäromtak man yäŋkuko u imaka jopi kubä täŋpek. Upäŋkaŋ Abrahamtä Anutu täŋo ironi u yäŋkehäromtak mani terak yäpuk, baga man terak nämo yäpuk.

19  i  Eruk, baga man ima mebärita ahäŋkuk? Uwä ŋode; Anututä yäŋkehäromtak man Abrahamta yäŋ imiŋpäŋä u mädeni käda waki täktäk täŋo mebäri kwawak pewän ahäkta yäŋpäŋ baga man u pewän ahäŋkuŋ. Täŋpäŋ baga man iwat-iwat kädet u kadäni käroŋi itta nämo nadäŋkuk. Nämo, u it yäpmäŋ kuŋtäyon Nanak bian ahäkta Abrahamta yäŋkehäromtak man yäŋ imiŋkuko unitä kwawak ahäŋirän kaŋ paorän yäŋ nadäŋkuk. Ba ŋodeta nadäwut; Baga man uwä imaka bureni-inik, kadäni käroŋi itta uyaku, Anututä Mosestä u ini keran imän. Upäŋkaŋ ude nämo täŋkuk. Nämo, u aŋeroniyeta yämänkaŋ unitä päpä bämop äma, Moses u keri terak peŋkuŋ. 20 Täŋpäkaŋ imaka bureni, Anutu täŋo yäŋkehäromtak man uwä aŋero terak ba bämop äma kubä terak nämo ahäŋ yämiŋkuk. Nämo, Anutu kubägän unitä ini pewän ahäŋkuk.

21  j  Eruk, ude unita ŋode täga yäne? Baga man uwä yäŋkehäromtak man Anututä bian yäŋkuko unitäŋo iwan? Nämoinik! Anututä ämawebe irit kehäromita biŋam yepmakta baga man nämo pewän ahäŋkuŋ. Nämo, baga man kubätä irit kodaki täga pewän ahäwän yäwänäku ämawebe baga man iwarani uwä Anutu iŋamiken siwoŋi iräm. 22  k  Upäŋkaŋ ude nämo. Anutu täŋo man ŋode kudän täwani; Ämawebe kuduptagän momita watä piä täŋpani. Eruk, man u bureni unita iron Anututä bian, ämawebe kämi Jesuta nadäkinik tänayäŋ täkaŋ unita yämikta yäŋkehärom taŋkuko u baga man iwatpäŋ täga nämo yäpneŋ. Nämo, iron uwä ämawebe nadäkinik täk täkaŋ unitägän täga yäpneŋ. 23  l  Täŋpäkaŋ Jesuta nadäkinik täktäk kädet nämo tumäŋirän baga mantä nin topmäŋpäŋ nipmäŋ irirän it yäpmäŋ äbäŋitna Kristota nadäkinik täktäk kädet kwawak ahäŋkuk. 24  m  Unita baga man uwä watä piä ŋode täŋ nimikta yäwani; Nin Manbiŋam Täga u nadäkinik täŋitna Anututä siwoŋi ämawebe yäŋtäreŋ nimekta baga man unitä nimagut yäpmäŋ äbätäŋgän Kristoken nipmaŋkuk. 25 Eruk apiŋode nadäkinik täktäk kädet kwawak ahäŋ patkuko unita nin baga man täŋo gämori-ken wari nämo itkamäŋ.

Anutu täŋo nanakiye bureni

26  n  Nämo, in kudup Kristo Jesuta nadäkinik täk täkaŋ uterak Anutu täŋo nanakiye ahäŋkuŋo itkaŋ. 27  o  Ume yäpmäŋpäŋ Kristo-kät kowat kwasikorän täŋkuŋo uwä inä Kristo ini, tek ude wädäwä äroŋkuŋ. 28  p  Unita inigän inigän, närepmirek gärepmirek paotkuk. Guŋ äbotken nanik ba Juda äbotken nanik, piä watä äma ba ämata watä piä nämo täŋpani, äma ba webe u inigän inigän nämo itkaŋ. Nämo, in Kristo Jesu-kät kentäŋpäŋ kubägän-inik itkaŋ. 29  q  Bureni-inik! In Kristo täŋo tawaŋken itkaŋ u täŋpäwä, eruk Abraham täŋo nanakiye bureni-inik täkaŋ unita Anututä bian imaka Abrahamta yäŋkehäromtaŋ imiŋkuko u bureni-inik api kaŋ-ahäneŋ.

Copyright information for `IOU