Genesis 21

Aisak ahäŋkuk

a  Kadäni uken Yawetä ini bian yäŋkehäromtak man yäŋkuko uterakgän Sarata iron täŋ imiŋirän nanak itpäŋ Abraham tägawani täŋirän nanak bäyaŋ imiŋkuk. Anututä kadäni uken api bäyawen yäŋ bian yäŋkehärom taŋkuko kadäni ukengän bäyaŋkuk. Täŋpäkaŋ nanak Saratä bäyaŋ imiŋkuko u Abrahamtä wäpi Aisak iwetkuk. b  Aisak ahäŋpäŋ kepma 8 täreŋirän Abraham u Anututä man iwetkuko u iwatpäŋ Aisak u gupi moräk madäŋ imiŋkuk. Täŋpäkaŋ Abraham obaŋ 100 täreŋirän nanaki Aisak u ahäŋkuk. Ahäŋirän Saratä ŋode yäŋkuk; Anututä kädet täwit namiŋkuko unita bumta oretat yäk. Kubätä nadäŋpäŋä bok api oretde. Ude yäŋpäŋ yäkgän ŋode täŋkuk; Netätä Abraham Saratä nanak kubäta nonoŋ api imek yäŋ iwerän? Täga nämo, upäŋkaŋ Abraham tägawaniinik täŋirän nanak kubä bäyaŋ imitat yäk.

Abrahamtä Ismael iwat kireŋkuk

Eruk, nanak u tägaŋpäŋ nonoŋ peŋkuko kepma uken Abrahamtä äŋnak-äŋnak pähap täŋkuk. c  Täŋpäkaŋ kadäni kubäken nanak Isip webe Hagatä Abrahamta bäyaŋ imiŋkuko u Aisakkät täŋoret täŋ irirän Saratä yabäŋpäŋ Abraham iwetkuk; Gäk piä webe ukät nanaki bok yäwat kire! yäk. Piä webe u täŋo nanakikät nanakna Aisak, yarä unitä gäkŋo tuŋum bok nämoinik api koredeŋ yäk. Nanakna Aisak unitägän gäkŋo tuŋum api korewek yäk.

11 Saratä ude yäŋirän Abraham jägämi nadäŋkuk, Ismael imaka, u unitäŋo nanakigän unita. 12  d  Jägämi nadäŋirän Anututä Abraham ŋode iwetkuk; Nanaka ba piä webeka unita nadäwätäk nämo täŋpen yäk. Saratä man gäwerako u burami yäk. U imata? Aisak täŋo nanakiye-tägän wäpka biŋam u terak api pat yäpmäŋ äroweko unita yäk. 13 Upäŋkaŋ näkä täŋpewa piä webeka täŋo nanaki uterak äma äbot pähap kubä api ahäneŋ. Ismael u gäkŋo nanakgän unita api nadäŋ imet yäk.

14 Eruk patkuko yäŋeŋirän Abraham akumaŋ ketemkät ume ehät täŋtuŋum taŋpäŋ Haga täŋo piriken peŋkaŋ nanaki iniŋ kireŋpäŋ yäwet-pewän kuŋkumän. Kuŋtäŋgän Beseba kome äma nämo iraniken uken täŋguŋguŋ täŋtäŋ kuŋatkumän. 15 Kuŋattäkon umetä paorirän nanaki päya äyuŋken tewän irirän nanaki kaŋirän kumäkta bitnäŋpäŋ inigän ban bumik päŋku itkuk. Päŋku itkaŋ butewaki nadäŋpäŋ konäm kotkuk.

17 Täŋpäkaŋ nanaki imaka, konäm korirän Anutu nadäŋkuk. Nadäŋirän Anutu täŋo aŋero kunum gänaŋ itkaŋ Hagata gera ŋode yäŋkuk; Jide ahäŋ gamänpäŋ kotan? Umuntäweno! Anututä nanaka pat itkaŋ kotak u nadätak yäk. 18 Akumaŋ päŋku nanaka yäpmäŋ akuŋpäŋ iniŋ bitnä. Nadätan? Näkä täŋpewa nanak uterak äbot pähap api ahäneŋ yäk.

19 Täŋpäŋ Anututä nadäŋ imänpäŋ dapun ijiŋpewän kwäpäŋ ume dapuri kubä kaŋkuk. Ude kaŋpäŋ päŋku ume ehät piwän tokŋewänkaŋ yäpmäŋ päŋku nanaki towiŋkuk.

20 Täŋpäkaŋ Anututä nanak u watäni irirän tägaŋkuk. Kome jopi uken it yäpmäŋ kuŋpäŋ tom däpmäkta mebäri kudup nadäŋkuk. 21 Täŋkaŋ kome jopi wäpi Paran u irirän miŋitä Isip webe kubä yäpmäŋpäŋ imiŋkuk.

Abraham kenta Abimelek bänep kubägän täŋkumän

22  e  Kadäni uken Abimelek ba komi ämaniye täŋo watä äma wäpi Fikol ukät päŋku Abraham iwetkumän; Imaka u ba u täk täyan uwä Anututä täŋkentäŋ gamiŋirän täk täyan yäk. 23 Unita näk ba nanaknaye ba nanaknaye täŋo nanakiye jop kubä nämo yäŋ-yäkŋarenta apiŋo kome ŋokengän Anutu wäpi yäŋpäŋ yäŋkehäromtaŋ nimi yäk. Gäk kome mähemi nämo itan unita näkä iron täŋ gamik täyat udegän gäkä näka ba ämawebe ŋo nanikta iron täŋ nimik täyi yäk. 24 Ude iweränä Abrahamtä ŋode iwetkuk; Näwetan ude yäŋkehärom täyat yäk.

25 Ude yäŋpäŋ Abrahamtä Abimelek ŋode yäŋahäŋpäŋ iwetkuk; Nadätan? Gäkŋo piä ämakayetä ume nakta awaŋ äneŋpani kubä niyomägatkuŋ yäk. 26 Iweränä Abimelektä iwetkuk; Äma netä ude täŋ gamiŋkuŋo u näk nämo nadätat yäk. Bian man täpuri kubä nämo näweriri nadäŋkuropäŋ apiŋogän yäŋiri nadätat yäk. 27 Ude iweränkaŋ Abrahamtä sipsip ba bulimakau mäyap Abimelekta buŋät imänpäŋ bänep kubägän täŋkumän. 28 Täŋpäŋ Abrahamtä sipsip nanaki, webeni 7 ude yäpmäŋ daniŋpäŋ inigän yepmaŋkuk. 29 Yepmaŋirän Abimelektä yabäŋpäŋ yäŋkuk; Ima mebärita sipsip webeni 7 ŋo yäpmäŋ danitan? 30 Yäŋirän iwetkuk; Näkä ume awaŋ äneŋkuro näkŋaken yäŋ nadäŋpäŋ sipsip webeni 7 gamitat ŋo yäpmäŋkaŋ bureni yäŋ nadäwen yäk. 31 Täŋpäkaŋ Abraham kenta Abimelek kome uken bänep kubägän täŋkumäno unita kome u wäpi Beseba yäŋ iwetkuŋ.

32 Eruk bänep kubägän täŋpäŋ itkaŋ Abimelekkät komi ämaniye täŋo watä äma Fikol ukät Filistia komeken äneŋi kuŋkumän. 33 Kuŋirän Abrahamtä päya kubä Beseba komeken piŋkuk. Täŋpäŋ ukengän Ekäni Yawe Tärektäreki Nämo u iniŋ oretkuk. 34 Ude täŋpäŋ Abrahamtä Filistia kome uken kadäni käroŋi itkuk.

Copyright information for `IOU