Genesis 24

Abraham Aisakta webe kubä kaŋ-ahäŋkuk

Abraham kadäni käroŋi it yäpmäŋ äroŋtäŋgän tägawani täŋkuk. Imaka imaka täŋkuko uwä Yawetä iron täŋ imiŋirän säkgämän ahäŋkuŋ. Tägawani taŋpäŋ kadäni kubäken Abrahamtä piä watä ämani intäjukun täŋpani, tuŋumi kuduptagänta watä irani u ŋode iwetkuk; Ketka gäyeknaken peŋpäŋ Yawe, kunum täŋo Anutu ba kome täŋo Anutu u iŋamiken yäŋkehäromtak man ŋode näwet; Nanakata Kenan webe, kome itkamäŋ ŋoken nanik kubä nämoinik kaŋ-ahäŋ imet yäŋ näwet! Gäk Aisakta webe kaŋ-ahäŋ imayäŋ nadäŋpäŋä näkŋa komeken kuŋkaŋ näkŋo äbotken nanik webe kubä kaŋ yäpmäŋ imi. Ude yäwänä piä watä ämanitä iwetkuk; Webetä näkkät ŋo äbäkta gäripi nämo nadäwänä jide kaŋ täŋpet? Nanaka kome ŋo peŋpeŋ komekaken käwep api imagut yäpmäŋ kwet?

Yäwänä iwetkuk; Nämo! Nanakna u komenaken nämoinik imagut yäpmäŋ kwen! Kunum täŋo Anutu Yawetä näkŋa kome kujatna ba nanatä äbot bämopiken nanikpäŋ nämagut yäpmäŋ äbäŋpäŋ man kehäromi ŋode näwetkuk; Yerikayeta kome itan ŋo bureni api yämet yäŋ näwetkuk. Unita nanaknata webe kubä näkŋa komeken nanikpäŋ kaŋ-ahäŋ imayäŋ täŋiri Yawetä aŋeroni iwerän päŋku intäjukun kuŋ gamiŋpäŋ api täŋkentäŋ gamek yäk. Webe kaŋ-ahäwayäŋ täno unitä gäkkät äyäŋutpeŋ äbäkta gäripi nämo nadäwänä eruk yäŋkehäromtak man näwetan unita nadäwätäk nämo täŋpen. Upäŋkaŋ ŋode nadä! Nanakna komenaken nämoinik imagut yäpmäŋ kwen! Ude yäwän nadäŋpäŋä piä watä ämani uwä keri, mähemi Abraham gäyekiken peŋkaŋ man iwetkuko u täkta yäŋkehärom taŋkuk.

10 Ude yäŋkaŋ piä watä ämani uwä mähemi Abraham täŋo kamel ätu itkuŋo ukät nanik 10 yämagutkuk. Täŋpäŋ mähemi täŋo tuŋum imaka tägatäga mebäri mebäri kobet täŋ yäpmäŋ kuŋkuk. Tuŋum ude täŋpäŋ yäpmäŋ kuŋtäŋgän Mesopotemia komeken Naho täŋo yotpärare keräp taŋpäŋ ume näŋpaniken ahäŋkuk. Ahäŋpäŋ itpäŋ kamel yäwerän gukuri imäpmok täŋkuŋ. U bipäda ahäŋkuk, webe u nanik täŋo ume gwetgwet kadäni bumik täŋirän. 12 Täŋkaŋ piä watä äma unitä Anutuken ŋode yäŋapiŋkuk; O Yawe, mähemna Abraham täŋo Anutu, gäk apiŋo Abrahamta yäŋpäŋ iron täŋ imiŋpäŋ täŋkentäŋ namiŋiri piä täga täŋpa. 13 Näka nabä! Näk ume dapuriken ŋo irira kome ŋo nanik täŋo webe gubaŋi umeta äbäkaŋ yäk. 14 Ŋode irira webe gubaŋi kubä äbäŋpäŋ ume gwet nami näŋpayäŋ iwerapäŋ ŋode näwerän; Ŋo naŋiri kamelkayeta gwet yäma naŋput yäŋ. Ude yäwayäŋ täko webe u uwä piä ämaka Aisakta biŋam iwoyäŋkun yäŋ nadäwayäŋ yäk. Ude näweränä mähemna Abrahamta iron täŋ imitan yäŋ nadäwayäŋ yäk.

15 Man ude Anutu nämo iwet moreŋirän uterakgän Rebekatä ume gwetta ume käbot buramiŋ yäpmäŋ äbuk. Webe uwä Milka nanaki Betuel unitäŋo äperi. Milka uwä Abraham monäni Naho täŋo webeni. 16 Täŋpäkaŋ Rebeka uwä iŋami dapun säkgämän. Webe gubaŋi, ämakät nämo pärani ba kuŋarani. Webe unitä ume dapuriken äpmo ume gwetkaŋ äneŋi äbäŋirän piä watä äma unitä dubiniken bäräŋeŋ kuŋpäŋ iwetkuk; Nadäŋ namiŋiri ume käbotken ŋo ätu näŋpa yäk. 18 Ude iweränä Rebekatä ume käbot u piriken nanik yäpmäŋ äpäŋpäŋ iwoŋäreŋpäŋ iwetkuk; Ekänina ŋo naŋ yäk. 19 Naŋpikaŋ kamelkayeta udegän gwetpäŋ yämiŋira naŋpä koki täŋput yäk. 20 Ude yäŋpäŋ ume käbotken nanik kamelta gäpe gänaŋ bäräŋeŋ piwän äpmoŋkuŋ. Piwän äpmoŋpäkaŋ äneŋi bäräŋeŋ päŋku ume ätukät gwet yäpmäŋ äbuk. Ude täŋtäyon kamel 10 u ume naŋpä tägaŋkuŋ. 21 Ude täŋ irirän Yawetä nadäŋ imiŋpäŋ piäni täŋo bureni webe ŋo terak pewän ahätak ba nämo yäŋ u kaŋpäŋ nadäkta piä äma unitä webe u ket täŋpäŋ kaŋiwat itkuk. 22 Eruk, kameltä ume naŋ morewäkaŋ piä äma uwä iŋami epmäget täŋ imiŋpäŋ siworok yarä keri kukŋi kukŋi peŋ imiŋkuk. Epmäget uwä golpäŋ täŋpani, gwäki taŋipäŋ peŋ imiŋkuk. 23 Peŋ imiŋpäŋ iwet yabäŋkuk; E nanka wäpi netä? Täŋkaŋ ninä intä yotken täga pätnayäŋ? 24 Ude iweränä iwetkuk; Nana wäpi Betuel, Naho kenta Milka täŋo nanaki yäk. Ninkät täga pätnayäŋ. Täŋkaŋ nintä yotken ketem kamelkayetä nakta mäyap itkaŋ ba unitä däpmon patta bägup täga itkaŋ yäk.

26 Yäwänkaŋ piä watä ämatä gwäjiŋ äpmoŋpäŋ Yawe iniŋ oretpäŋ yäŋkuk; Mähemna Abraham täŋo Anutu Yawe u wäpi yäpmäŋ akutat yäk. Anutu uwä mähemna Abrahamta nadäŋ imiŋpäŋ bänep iron täŋpäŋ yäŋkehäromtak man yäŋkuko unitäŋo bureni nämo iyap taŋkuko unita iniŋ oretat yäk. Täŋkaŋ näka imaka, nadäŋ namitak. Yawe u kädet siwoŋi nämagut päbä nepmaŋpäŋ mähemna täŋo nägät moräktä yotken ahätat yäk.

28 Täŋpäkaŋ webe gubaŋi uwä bäräŋeŋ päŋku miŋitä yotken ahäŋpäŋ ämawebe itkuŋo u ume terak imaka ahäŋkuko u manbiŋam kudup yäwetkuk. 29 Iwerirän Rebeka wanori wäpi Laban unitä epmäget iŋamiken ba siworok keriken u yabäŋkaŋ manbiŋam yäŋkuko u nadäŋpäŋ bäräŋeŋ kumaŋ Abraham täŋo piä watä äma kamelkät ume terak irirä yabäŋ ahäŋkuk. 31 Yabäŋ ahäŋpäŋ iwetkuk; Anututä iron täŋ gamani gäk äbikaŋ kuna yäk. Yotpärare gägäniken ŋo imata itan? Näk gäka ba kamelkayeta irit patpat kome ket urat yäk.

32 Ude yäŋpäŋ äma ukät kamelniye yämagut yäpmäŋ Rebeka miŋitä yotken kuŋkuk. Kuŋkaŋ kamel terak nanik tuŋum ketäreŋpäŋ peŋkaŋ kamelta ketem yämän naŋ irirä äma yarä u yot gänaŋ äroŋkumän. Äroŋpäŋ Abraham täŋo piä watä äma ukät piä ämaniye bok äbuŋo unita kuroŋi ärutta ume gäpe gänaŋ piŋ yämiŋkuk. 33 Ude täŋkaŋ ketem peŋ yämiŋkuŋ. Peŋ yämiŋirä Abraham täŋo piä watä ämatä yäŋkuk; Nadäŋ namiŋirä man nadätat u yäwa tärewänkaŋ ketem kämi näŋpayäŋ yäk. Yäwänä Labantä iwetkuk; Yäyan ude tä yäk.

34 Yäwänä watä äma unitä yäŋkuk; Näk Abraham täŋo piä äma yäk. 35 Yawetä mähemna Abrahamta iron pähap täŋ imiŋkuko unita tuŋum äma täyak yäk. Sipsip, bulimakau, siliwa ba gol moneŋ, piä äma, piä webe, kamel, doŋki ude imani. 36 Täŋpäkaŋ mähemna täŋo webeni Sara uwä webe pähap terak nanak kubä bäyaŋ imiŋkuk. Bäyaŋ imän tägawänkaŋ Abrahamtä tuŋumi kuduptagän nanakita äriwän äpmoŋ imiŋkuk. 37 Täŋpäŋ mähemnatä mani buramikta man kehäromi näwet-pewän yäŋkehärom taŋkut yäk. Ŋode täŋpen yäŋ näwetkuk; Gäk nanaknata webe kubä Kenan kome it täyat ŋoken nanik nämo yäpmäŋ imen yäŋ näwetkuk. 38 Nanatä komeken näkŋa äbotken kuŋkaŋ nanaknata webe uken nanikgänpäŋ kaŋ yäpmäŋ imi. Ude näwetkuk. 39 Ude näwerirän mähemna ŋode iwetkut; Webe unitä ŋo äbäkta gäripi nämo nadäwänä jide api täŋpet? yäŋ iwetkut. 40 Ude iwerawä kowata ŋode näwetkuk; Yawe iŋamiken it yäpmäŋ äbäk täyat unitä aŋero kubä peŋ iwet-pewän gäkkät itpäŋ täŋkentäŋ gamiŋirän piä gamitat ŋo unitäŋo bureni api ahäwek yäŋ näwetkuk. Gäk näkŋa kome kujat nanatä koŋken nanik nanaknata webe kubä api yäpmäŋ imen yäŋ näwetkuk. 41 Näkŋo äbotken naniktä webe kubä nanaknata nämo gamäwä, eruk, yäŋkehärom täyan unita nadäwätäk nämo täŋpen yäŋ näwetkuk.

42 Täŋpäkaŋ apiŋo ume dapuriken ahäŋpäŋ Anutu ŋode iwerat; Yawe, mähemna Abraham täŋo Anutu, piä täŋpayäŋ äbätat unita gäk täŋkentäŋ namiŋiri bureni täga ahäwayäŋ? 43 Ume dapuriken ŋo irira webe gubaŋi kubätä äbäŋpäŋ ume täpuri gwet nami näŋpayäŋ iwerapäŋ ŋode näwerän; Ŋo naŋiri kamelkayeta gwet yämayäŋ. Ude yäwayäŋ täko webe uwä mähemna täŋo nanaki unita biŋam, Yawetä iwoyäŋkuko u yäŋ nadäwayäŋ yäk. 45 Eruk, bänepnatä ude nämo yäŋtäreŋira uterakgän Rebekatä ume käbot buramiŋ päbä ume dapuriken ahäŋpäŋ ume gwerak. Täŋirän ŋode iwerat; Ume nami näŋpa yäŋ iwerira uterakgän ume käbot piriken nanik yäpmäŋ äpäŋpäŋ ume gwetpäŋ näwerak; Naŋiri kamelkayeta udegän gwet yämayäŋ yäk. Ude yäŋ nadäŋä ume gwet namän naŋira kamelta udegän gwet yämän naŋ. 47 Ude täŋpänä iwerat; Gäk netä täŋo äperi? Ude yäwawä näwerak; Näk Naho Milka nanaki Betuel unitäŋo äperi yäk. Ude näweränä epmäget iŋamiken peŋpäŋ siworok keri kukŋi kukŋi peŋ imit. 48 Ude täŋpäŋ gwäjiŋ äpmoŋpäŋ Yawe iniŋ orerat yäk. Bureni, mähemna täŋo Anutu Yawetä monäni täŋo äbeki nanakita webe biŋam yäpmäkta kädet täga terak nämagutkuko unita wäpi yäpmäŋ akut! 49 Eruk näwerut; In mähemnata nadäŋ imikinik täŋpäŋ iron täŋ imikta nadäkaŋ ba nämo? Nämo yäŋ nadäŋpäŋä näweräkaŋ u ba u api täŋpet yäk.

50 Ude yäweränkaŋ Labankät nani Betueltä iwetkumän; Ŋowä Yawe täŋo kudän unita nektä u ba u yänaŋi nämo yäk. 51 Rebeka iŋamkaken itak ŋo. Mähemka täŋo nanakita webe biŋam Yawetä yäŋkuko udegän täŋpäŋ kaŋ imagut yäk. 52 Ude yäŋirä nadäŋpäŋ Abraham täŋo piä watä ämatä Yawe gwäjiŋ äpmoŋ imiŋkuk. 53 Ude täŋpäŋ epmäget siliwa golpäŋ täŋpani, tek kejima Rebekata imiŋkuk. Täŋpäŋ tuŋum gwäki ärowani ätu uwä Rebeka miŋi wanorita yämiŋkuk. 54 Yämänkaŋ Abraham täŋo piä watä äma ukät äma ätu bok äbuŋo u ketem ume yämän naŋpäŋ ugän patkuŋ. Patkuŋo yäŋewänä yäwetkuk; Nepmaŋpäkaŋ mähemnaken kwa yäk.

55 Ude yäwänä miŋi wanoritä yäŋkumän; Webe gubaŋi uwä kepma 10 ude bumik ninkät itkaŋ kaŋ kut yäk. 56 Yäwäwä piä watä äma unitä yäwetkuk; Nabä kätäwä kwa yäk. Yawetä täga täŋ namiŋirän piäna täŋo bureni ahäŋirän imata nepmäŋitkamän? Mähemnaken nabä kätäwä kwa yäk. 57 Ude yäwänä iwetkumän; Eruk webe gubaŋi u imagutpäŋ iwetpäŋ-nadäna yäk. 58 Ude yäŋpäŋ yäŋpewän äbäŋirän Rebeka iwet yabäŋkumän; Gäk äma ŋokät kukta nadätan? Iweränä Ei, näk kwayäŋ nadätat yäŋ yäwetkuk. 59 Ei yäŋ yäwänä miŋi wanoritä Rebekakät iniken watä irani webe ba Abraham täŋo piä watä äma ukät yepmaŋpän kunayäŋ täŋirä Rebekata kon man ŋode iwetkumän;

O wanotnin, gäk äbot pähap täŋo miŋi täyi.
Täŋiri äbotkayetä iwaniye yäwat kireŋpäŋ kome mähemi täkot!
61 Ude iweräkaŋ Rebekakät piä webeniyetä tuŋum täŋpäŋ kamel terak ärowäkaŋ piä äma unitä yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ kuŋkuŋ.

62 Täŋpäkaŋ kadäni uken Aisak ume kubä wäpi Irit Mähemitä Nabäk Täyak u peŋpeŋ Negev kome päŋku it täŋkukonik. 63 Eruk kadäni kubäta bipäda itpäŋ-nadäkta piäken kuŋkuko ittäŋgän dapun ijiŋpewän kwäpäŋ kamel äbäŋirä yabäŋkuk. 64 Täŋirän Rebekatä udegän dapun ijiŋpewän kwäpäŋ Aisak kaŋkuk. Kaŋpäŋ kamel terak naniktä äpmoŋpäŋ piä äma ŋode iwet yabäŋkuk; Äma piäken naniktä äbätak u netä? 65 Ude yäwänä piä watä ämatä iwetkuk; U mähemna ubayäŋ yäk. Ude yäŋirän iŋami dapun peŋpipikta tek wädäŋ pewän äroŋkuk. 66 Täŋpäŋ dubiniken ahäŋpäŋ itpäŋ piä ämanitä imaka imaka täŋkuko u Aisak biŋam iwetkuk. 67 Iwerän tärewänkaŋ Aisaktä Rebeka imagut yäpmäŋ miŋi Saratä yotken yäpmäŋ äroŋpäŋ webenita yäpmäŋpäŋ nadäŋ imikinik täŋ imiŋirän it täŋkumänonik. Ude täŋpäŋ miŋi kumäŋirän butewaki nadäŋpeŋ kuŋatkuko u paotkuk.

Copyright information for `IOU