Genesis 32

Jekop tuäni Iso kaŋ-ahäŋkuk

Eruk Jekop kome u peŋpeŋ kuŋirän Anutu täŋo aŋero ätutä kädet miŋin ahäŋ imiŋkuŋ. Ahäŋ imiŋirä yabäŋpäŋä nadäŋkuk; Wa! Ŋowä Anutu täŋo äbot yäk. Ude yäŋpäŋ unita kome u wäpi Mahanaim yäŋ iwetkuk.

Kadäni uken Jekop täŋo tuäni Iso Sei kome, wäpi kubä Idom uken itkuk. Irirän Jekoptä tuäna uken itak yäŋ nadäŋpäŋ watä äma yäwet-pewän intäjukun kuŋkuŋ. Kunayäŋ täŋirä yäwetkuk; In ekänina Iso ŋode iwerut yäk. Watä piä ämaka Jekoptä ŋode yäyak; Näk kome ban päŋku äwäŋnek Labankät kadäni käroŋi it yäpmäŋ äbut. It yäpmäŋ äbäŋkä sipsip, bulimakau, doŋki, watä ämawebe it namikaŋ. Unita ekänina, gäk not täŋ nam yäŋ nadäŋpäŋ manbiŋam ŋo gäka pewa ärekaŋ yäk. Jekoptä manbiŋam ude pewän kuŋkuŋ.

Watä piä ämaniyetä manbiŋam ude yäpmäŋ kuŋkuŋotä äneŋi äyäŋutpeŋ äbäŋpäŋ Jekop ŋode iwetkuŋ; Nin tuäka Iso kaŋ-ahäŋkumäŋ yäk. Unitä gäk gabäŋ ahäwayäŋ nadäŋpäŋ ämaniye 400 yämagurän äbäŋ itkaŋ yäk. Ude iweräkaŋ Jekop umun pähap nadäŋpäŋ-nadäwätäk täŋkuko unita ämaniye, sipsip, bulimakau, kamel kudup yäpmäŋ daniŋpewän äbot yarä täŋkuŋ. U ŋode nadäŋpäŋ yäpmäŋ daniŋkuk; Isotä äbäŋpäŋ änok kubä nidäpänä änok kubätä api ämetpeŋ kuneŋ yäk.

Ude nadäŋpäŋ Jekoptä Anutu yäŋapik man terak ŋode iwetkuk; O Anutu, orana Abrahamkät nana Aisak täŋo Anutu! Gäk ŋode näwetkun; Gäk komekaken ba notkaye itkaŋken äyäŋutpeŋ kuŋiri api täŋkentäŋ gamet. Man ude näwetkun. 10 Näk piä ämaka täga nämo upäŋkaŋ nadäŋ namikinik täŋpäŋ bänep iron täŋ namiŋ yäpmäŋ äbäk täyan. Bianä ähottaba-gänpäŋ yäpmäŋkaŋ Jodan ume weŋpeŋ kuŋkut. Apiŋowä näk äbot taŋi yarä ŋo nikek äbätat yäk. 11 Unita gäk täŋkentäŋ namiŋiri tuäna Isotä nurektawä. Tuänatä äbäŋpäŋ näkŋa ba nanak nädamiŋi nidäpek yäŋpäŋ umuntäyat yäk. 12  a  Gäk bian ŋode näwetkuno äneŋi nadäsi; Näk bänep täga nadäŋ gamiŋpäŋ nanakaye pewa gwägu pomiken mobä jiraŋ mäyap, daninaŋi nämo itkaŋ ude api ahäneŋ. Ude näwetkun yäk.

13 Eruk, patkuko yäŋewänä Jekoptä akuŋpäŋ tuäni Iso iron imikta tuŋumi päke uken nanik ätu iwoyäŋ imiŋkuk. Tuŋum ironta iwoyäŋ imiŋkuko uwä ŋode; 14 Meme webeni 200, ämani 20, sipsip webeni 200, ämani 20, kamel webeni nanakiye nikek 30, bulimakau webeni 40, ämani 10, doŋki webeni 20, ämani 10 ude iwoyäŋ imiŋkuk. 16 Iwoyäŋ imiŋpäŋä memeta watä äma kubä peŋkuk, sipsipta kubä, kamelta kubä, bulimakauta kubä, doŋkita kubä. Ude yepmaŋpäŋ watä äma u ŋode yäwetkuk; Intäjukun kut yäk. Näk mäden täwarayäŋ. Upäŋkaŋ änok kubägän kuneŋo. Banban kut yäk.

17 Eruk kunayäŋ täŋirä Jekoptä watä äma intäjukun kwayäŋ täŋkuko u iwetkuk; Gäk kuŋiri tuäna Isotä gabäŋ ahäŋpäŋ gäwet yabäk ŋode api täŋpek; In netä täŋo watä äma? De kukaŋ? Tom äbot ŋo mähemi netä? yäŋ gäwerirän ŋode kaŋ iwet; Ŋowä watä ämaka Jekop, unitäŋo yäk. Tom äbot ŋo ekänini gäka iron täkta pewän äbäkaŋ. Täŋkaŋ monäka mäden näwatak yäŋ kaŋ iwet.

19 Ude iwetkaŋä piä watä äma mäden kunayäŋ täŋkuŋo u man piä watä äma intäjukun iwetkuko udegän ŋode yäwetkuk; In Iso kaŋ-ahäŋpäŋä äma intäjukun kuyak u iweraro udegän kaŋ iwerut yäk. Watä ämaka niwatak yäŋ ude iwetneŋ yäk. Täŋpäkaŋ Jekoptä ŋode nadäŋkuk; Näk tom äbot ŋo ironta intäjukun pewa kuŋirä tuäna Iso näka bänep waki nadätak u peŋpäŋ kowat kawän täŋpäŋä not käwep täŋ namek yäk. 21 Ude nadäŋpäŋ tom äbot ukeŋo intäjukun pewän kuŋirä bipani ini ugän patkuk.

Jekop Anutukät ämik täŋkumän

22 Eruk bipani bämopiken Jekoptä akuŋpäŋ webeniyatkät watä webeni yarä ukät nanakiye 11 ude yämagut yäpmäŋ päŋku Jabok ume pipiyäwaniken weŋkuŋ. 23 Weŋpeŋ kuŋ moreŋirä Jekoptä tuŋumi päke u kudup ume ani kukŋi udude pewän kuŋkuŋ. 24  b  Pewän kuŋ moreŋirä ume ani kukŋi ŋo käda inigän itkuk. U irirän äma kubätä ahäŋ imänkaŋ ämiŋtäkon kome yäŋeŋburu-buru täŋkuk. 25 Ämiŋtäŋgän äma Jekop ahäŋ imiŋkuko u Jekop täŋo kehäromini täga nämo yäpmäŋ äpayäŋ yäŋ nadäŋpäŋ keritä Jekop jopänikengän iŋirirän jopäni jok tädotkuk. 26 Tädorirän äma unitä Jekop iwetkuk; Kome yäŋewayäŋ täyak unita nabä kätäwi kwa! yäk. Yäwänä Jekoptä kowata ŋode iwetkuk; Ude nämo! Gäk kon man kubä näwerikaŋ uyaku gabä kätäwayäŋ yäk

27 Yäwänä iwetkuk; Wäpka netä? Yäwänä Näk wäpna Jekop yäŋ iwetkuk. 28  c  Jekop yäŋ iweränä äma unitä yäŋkuk; Gäk Anutukät ba äma ätukät ämiŋpäŋ gäkägän yärepmitan unita gäk wäpka Jekop peŋpäŋ wäpka kodaki Isrel yäŋ gäwetat. (Ninin man terak Isrel uwä Anutukät ämiŋkumän) 29  d  Wäpi kodaki Isrel yäŋ iweränä Jekoptä yäŋkuk; Eruk, gäkŋo wäpka täga näwerayäŋ? Yäwänä iwetkuk; Imata wäpna nadäwayäŋ yäyan? Ude yäŋpäŋ kon man kubä iwetpeŋ kuŋkuk.

30 Kuŋirän Jekoptä nadäŋkuk; Wära! Näk Anutu iŋami dapun karo unita nutnaŋipäŋ nabäŋ orerak yäk. Näk Anutu iŋami dapun kat yäŋ nadäŋkuko unita kome u iniken man terak wäpi Peniel yäŋ iwetkuk. 31 Täŋpäŋ tamimaŋ edap dapuri abäŋirän Jekop Peniel kome u peŋpeŋ kuŋkuk. Peŋpeŋ kuŋkukopäŋkaŋ kuroŋ säkgämän nämo yeŋtäŋ kuŋkuk. Jopäni jok tädotkuko unita täŋäro päreŋtäŋ kuŋkuk.

32 Täŋpäkaŋ mebäri unita kadäni ukentä päbä apiŋo Juda ämawebetä tom tohari jopäni jokken nanik nämo nak täkaŋ, Jekop jopänikengän iŋirirän jopäni jok tädotkuko unita.

Copyright information for `IOU