Genesis 4

Kein kenta Abel täŋo manbiŋam

Täŋpäkaŋ Adamtä webeni Ivkät yanäpi täŋpäŋ kuŋarirän nanak kok itpäŋ nanak wäpi Kein bäyaŋkuk. Bäyaŋpäŋ yäŋkuk; Yawetä täŋkentäŋ namiŋirän nanak kubä bäyatat yäk. Täŋpäŋ mäden monäni Abel bäyaŋkuk. Bäyaŋkuko tägaŋpäŋ Abeltä sipsip watä äma ude kuŋat täŋkukonik. Täŋ Keintä ketem piä täk täŋkukonik. Täŋpäŋ ittäŋgän kepma kubäta Keintä piäniken nanik ketem ätu yäpmäŋ äbäŋpäŋ Anututa biŋam peŋkuk. a  Täŋirän Abeltä udegän tom intäjukun ahäwani uken nanik ätu däpmäŋpäŋ madäŋpäŋ gakŋi yäpmäŋ äbä Anututa biŋam peŋkuk. Täŋirän, Yawetä Abel ini ba tom peŋkuko unita nadäŋirän täga täŋkuk. Täŋ Kein ini ba ketem yäpuko unitawä nadäŋirän gäripi nämo täŋkuk. Anututä ude nadäŋirän Keintä bänepi wawäpäŋ iŋami dapun äpuiŋkuk.

Ude täŋirän Yawetä Kein iwetkuk; Imata bänepka wawäpäŋ äpuitan? Gäk kudän siwoŋi täŋpeŋ kuŋariri uyaku not api täŋ gamet. Upäŋkaŋ kädet täga nämo iwareno uwä wakitä käbop itpäŋ gäk gabäŋ gäwarek. Waki uwä gepmäŋitta gäripi nadätak upäŋkaŋ gäk kehärom taŋpäŋ kaŋ irepmit.

b  Eruk, Anututä ude iweränä Keintä monäni Abel iwetkuk; Nek piäken kuda yäŋ yäwänä piäken kuŋkumän. Kuŋpäŋä Keintä Monäni Abel iŋitpäŋ kumäŋ-kumäŋ utkuk. Täŋirän Yawetä Kein ŋode iwetkuk; Monäka Abel de? Iweränä Keintä iwetkuk; Näk nämo nadätat. Näk notnapak täŋo watä äma ba? 10  c  Yäwänä Yawetä iwetkuk; Gäk imapäŋ tän? Monäka täŋo nägät kome terak piwän kuŋo unitä näkken gera yäŋirän nadätat yäk. 11 Unita tagwän gäkä terak pewa ärotak. Täŋpäŋ kome ŋo meni aŋeŋirän monäka täŋo nägät ketkaken nanik yäpmäŋpäŋ nako uken nanikpäŋ yäŋ-gäwatat. 12 Eruk apiŋonitä päŋku ketem piä täŋiri ketem bureni ket nämo api ahäneŋ. Täŋkaŋ gähä kuŋat-kuŋatgän api täŋpen.

13 Yäwänä Keintä Yawe iwetkuk; Kowata namitan u bäräpiinik. Näkä u täga kotanaŋi nämo. 14 Gäk apiŋo piä täŋpäŋ nakna komeken nanik yäŋ-näwatan unita näk iŋamkaken nanik api paoret. Paot päŋku uken irit api täŋtäŋ kuŋaret. Täŋira, äma kubätä nabäŋ ahäŋpäŋ kumäŋ-kumäŋ api nurek yäk.

15 Yäwänä Yawetä iwetkuk; Ude nämo! Äma kubätä Kein utpäŋ kowata ärowaniinik api yäpek yäk. Ude yäŋpäŋ äma kubätä Kein kaŋ-ahäŋpäŋ kumäŋ-kumäŋ nämo urekta Yawetä Kein gupi terak wären täŋkuk. 16 Ude täŋpäŋ Keintä Yawe iŋamiken nanik ämet päŋku kome kubä wäpi Kuŋat-kuŋatgän uken itkuk. Kome u edap äbani käda, Iden kome gägäniken itak.

17 Täŋpäkaŋ Keintä webeni yäpmäŋpäŋ kuŋattäŋgän webeni nanak kok itkuk. Nanak kok itpäŋ nanaki Enok bäyaŋkuk. Kadäni uken Keintä yotpärare kodaki kubä täŋ irirän nanaki ahäŋkuko unita yotpärare u wäpi Enok yäŋ iwetkuk. 18 Täŋpäkaŋ Enok u tägaŋpäŋ nanak kubä wäpi Irat bäyaŋkuk. Täŋpäŋ Irattä nanaki wäpi Mehujael bäyaŋkuk. Täŋkaŋ Mehujaeltä Metusael bäyaŋkuk. Täŋkaŋ Metusaeltä Lamek bäyaŋkuk.

19 Täŋpäkaŋ Lamek uwä webe gwaräp yäpuk, kubä wäpi Ada, kubä wäpi Sira. Täŋkaŋ Adatä nanaki Jabal bäyaŋkuk. Jabal uwä äma bipiken yottaba gänaŋ itkaŋ tom towik täkaŋ unitä intäjukun täŋkuk. 21 Täŋ monäni wäpi Jubal u kap tektek täŋo tuŋum mebäri mebäri u yäput peŋkuk. 22 Eruk, Lamek täŋo webeni kubä wäpi Sira unitä nanak kubä bäyaŋpäŋ wäpi Tubalkein yäŋ iwetkuk. Äma unitä kome änek-änek täŋo tuŋum ainpäŋ täŋpani unitäŋo intäjukun täŋkuk. Tubalkein unitäŋo wanori wäpi Nama. 23 Täŋpäkaŋ kadäni kubä Lamektä webeniyat ŋode yäwetkuk;

Webenayat Ada, Sira, ek juku peŋpäŋ näkŋo man ŋo nadäwun.
Äma kubätä äbä nägät uränkaŋ näkä akuŋpäŋ kowata kumäŋ-kumäŋ utkut.
Ba äma gubaŋi kubätä komi namiŋkuko unita kowata utpewa kumbuk.
24  d  Äma kubätä Kein utpäŋä, kowata taŋi käwep nadäwek.
Upäŋkaŋ äma kubätä näk nutpäŋä, kowata ärowaniinik api imet.
25 Täŋpäkaŋ Adamä webenikät kuŋatgän nanak kok äneŋi itkuk. Nanak kok itpäŋ nanak kubä bäyaŋpäŋ ŋode yäŋpäŋ wäpi Set iwetkuk; Keintä Abel utkuko unitäŋo komenita Anututä nadäŋ namiŋirän nanak kubä ahäŋ namitak yäk. 26 Eruk Set uwä tägaŋpäŋ nanak kubä bäyaŋpäŋ wäpi Enos yäŋ iwetkuk.

Täŋpäkaŋ kadäni ukengän ämawebetä Anutu wäpi yäŋpäŋ kuŋat-kuŋat uken yäput peŋkuŋ.

Copyright information for `IOU