James 2

Ämawebeta iron uterakgän täŋ yämen

a  Eruk notnaye, Ekäninin Jesu Kristo u tägagämän-inik. In u nadäŋ imik täkaŋ unita äma kubäta nadäwä äpani täŋpänkaŋ kubäta nadäwä ärowani nämo täneŋ. Näk u ŋodeta yäyat; Injin käbeyä-ken äma kubä tek säkgämän epmäget porak ikektä äbäŋirän äma jäwäri kubä teki weŋ-gäjähurani mädengän iwarek. Ude täŋirän intä äma tek säkgämän ikek u kaŋpäŋ ŋode iwetneŋ; Ekäni yäk. Gäk abäŋkaŋ bägup tägaken ŋo it yäŋ iwetneŋ. Täŋpäkaŋ äma jäwäri teki wewani u ŋode iwetneŋ; Gäk däpi terak uken maŋirisi yäŋ iwetneŋ. Eruk, intä kädet ude tänayäŋ täŋo uwä äma täŋo täktäki bänep nadäk-nadäkjin waki terak api yäpmäŋ danineŋ.

b  Unita notnaye, juku peŋpäŋ man ŋo ket nadäwut! Anututä inita äma jidepäŋ yäpmäŋ daniŋkuk? U ämawebe kome terak jäwäri ude kuŋat täkaŋ uwä Anutu iŋamiken säkgämän itpäŋ nadäkiniki kehäromi iŋitpäŋ kuŋatta iwoyäŋkuk. Äma udewanitä kaŋ iwat yewani gänaŋ bok itneŋta iwoyäŋpäŋ yepmaŋkuk. Täŋpäŋ irit kehäromi uwä ämawebe Anututa gäripi nadäk täkaŋ unitä kaŋ-ahäneŋta bian yäŋkehärom taŋkuk. Bureni! Anututä äma udewani inita iwoyäŋpäŋ yepmaŋkuko upäŋkaŋ inä äma jäwäri u yabäŋ äwaräkuk täŋkaŋ äma wäpi biŋam ikekta nadäŋirä ärowani täk täkaŋ. Ŋode nadäwut; Netätä komi tamik täkaŋ? Ba äma netätä manken tepmak täkaŋ? Äma tuŋum ikek unitä komi tamiŋit, manken tepmaŋit täk täkaŋ. Ba äma unitägän Mähemjin Jesu täŋo wäpi biŋam yäpmäŋ äpäk täkaŋ. Ude täk täkaŋ upäŋkaŋ in imata äma udewanita nadäŋirä ärowani täŋpäpäŋ äma Anututä inita biŋam iwoyäŋkuko unita mäde ut yämik täkaŋ?

c  Unita baga man miŋi ŋode kudän täwani; Gäkŋata nadäk täyan udegän notkapakta nadäwen. Kädet ude täŋpeŋ kuŋatnayäŋ täŋo uyaku täga api kuŋatneŋ. d  Upäŋkaŋ intä äma ätu not täŋ yämiŋkaŋ ätuta mäde ut yämik täkaŋ uwä baga man miŋi u irepmitpäŋ momi täk täkaŋ. Täŋirä baga man unitägän In baga man irepmirani yäŋ täwoŋärek täyak. 10  e  Täŋpäkaŋ in baga man kudup iwatkaŋ kubägän nämo iwatnayäŋ täkaŋ uwä baga man u kudup yärepmitkuŋ yäŋ api täwerek. 11  f  Unita nin nadäkamäŋ, Anututä bian man kubä ŋode yäŋkuk; Kubokäret nämo täneŋ yäk. Ba kubä pen ŋode yäkgän täŋkuk; Äma kumäŋ-kumäŋ nämo däpneŋ yäk. Eruk, in kubokäret nämo tänayäŋ täkaŋ upäŋkaŋ äma kubä kumäŋ-kumäŋ utnayäŋ täkaŋ uwä Anutu täŋo baga man kudup yärepmirani api äworeneŋ. 12  g  Täŋpäkaŋ man kädet kehäromi kubä pätak u nadäkaŋ. U baga man kuduptagän yärepmitak. Man kädet uterak Anututä nin api yäpmäŋ daniwek. Uwä ŋode; Anututä ninta butewaki nadäŋ nimiŋpäŋ momi täŋo kehäromi utpewän maŋirän kunumta biŋam täk täkamäŋ. Unita Anutu täŋo butewakita juku piŋpäŋ notjiye bämopi-ken man siwoŋigän yäŋit täktäk siwoŋigän täŋpeŋ kaŋ kuŋarut. 13  h  Täŋpäkaŋ inä ämata butewaki nadäŋ yämik-yämik kädet iwatpäŋ nämo täŋkentäŋ iminayäŋ täkaŋ uwä Anututä udegän ämawebe yäpmäŋ danik-danik kadäni-ken butewaki nämo api nadäŋ tamek. Täŋ, in ämata butewaki nadäŋ yämik-yämik kädet iwatpäŋ täŋkentäŋ yäminayäŋ täkaŋ uwä yäpmäŋ danik-danik kadäni-ken umun kubä nämo api täneŋ.

Nadäkinik bureni-inik ba jopita man

14  i  Notnaye, äma kubätä ŋode yäwek; Näk Kristota nadäŋ imikinik täk täyat yäŋ yäwek. Upäŋkaŋ äma unitäŋo nadäkinikitä irit kuŋat-kuŋariken bureni kubä nämo pewän ahäwayäŋ täko uwä nadäkiniki u jopigän. Jide nadäkaŋ? Nadäkiniki udewanitä wakiken nanik täga wädäŋ tädorek? Nämoinik! 15  j  Unita inken nanik webe ba äma kubätä tek ba ketemta wäyäkŋek piä täŋtäŋ kuŋarirän inken nanik kubätä ŋode iwerek; Täga yäk. Gäk kuŋkaŋ kwikinik isi! yäk. Päŋku ketem naŋ tokŋek täŋkaŋ gupkata mänit täneŋta tek wädäwi ärowäkaŋ isi yäŋ iwerek. Ude iwereko upäŋkaŋ iron nämo täŋkaŋ meni-tägän man ude iwereko uwä jide täŋpäŋ täŋkentäŋ imek? Nämoinik! 17  k  Täŋpäkaŋ nadäkinikjin udegän. Nadäkinikjintä bureni kubä nämo pewän ahäwayäŋ täko uwä nadäkinikjin jopigän, kumbani bumik.

18  l  Eruk, äma ätutä ŋode nadäk täkaŋ; Äma ätu nadäkinik ikek. Täŋ, äma ätu iron kädet täk täkaŋ yäk. Kädet yarä uwä tägagän yäŋ nadäk täkaŋ. Wa! U jop nadäk täkaŋ! Äma kubä täŋo nadäkinikitä täktäk bureni kubä nämo pewän ahäweko uwä jide täŋpäŋ nintä äma unita nadäkiniki nikek yäŋ nadäne? Nämoinik! Täŋpäkaŋ täktäknin ba man yäkyäknintä nadäkiniknin täŋo mebäri u kwawak pewän ahäk täkaŋ. 19  m  Täŋpäkaŋ äma ätutä nin Anutu kubägän itak yäŋ nadäkinik täk täkamäŋ yäŋ yäk täkaŋ. Ude täga nadäk täkaŋ upäŋkaŋ nadäkiniki u jopi täneŋta. Nadäkaŋ? Mäjo wära imaka, Anutu itak yäŋ nadäŋkaŋ bumta umuntak täkaŋ upäŋkaŋ nadäkiniki unitä kädet täga kubä nämoinik pewän ahäk täkaŋ.

20 Äma udewaniwä guŋ bureni täŋo nadäk yäpmäŋ kuŋat täkaŋ! Ŋode nämo käwep nadäk täkaŋ; Nadäkiniknintä täktäk bureni nämo pewän ahäk täkaŋ uwä jiraŋ ude. Unita Oranin pähap Abrahamta nadäwut. 21  n  Anututä Abrahamta Gäk iŋamna-ken äma siwoŋi-inik itan yäŋ iwetkuk. Eruk, imata ude iwetkuk? Anututä Abraham täŋo täktäki u kaŋpäŋ nadäŋpäŋ unita ude iwetkuk. Abrahamtä Anututa nadäkinik täŋpäŋ nanaki Aisak Anututa gupe käbäŋi nikek ijiŋ imekta mobä bukä terak teŋkuk. 22  o  Unita ŋode käkamäŋ; Abrahamken nadäkiniki ba täktäki u siwoŋi kubägän patkuk. Täŋpäŋ täktäki täga unitä täŋpewän nadäkiniki uwä Anutu iŋamiken tägagämän-inik täŋkuk. 23  p  Ude täŋirän Anutu täŋo man ŋode kudän täwani kehärom taŋkuk; Abraham uwä Anutu nadäŋ imikinik täŋkuko unita Anututä Iŋamna-ken gäk äma siwoŋi yäŋ iwetpäŋ gäk näkŋo notnapak yäŋ iwetkuk. 24 Unita ŋode nadäna täretak; Anutu uwä äma kubä nadäkiniki-tagän yäŋpäŋ äma siwoŋi yäŋ täga nämo iwerek. Nämo! Bureni uwä, täktäki tägata yäŋpäŋ äma siwoŋi yäŋ täga iwerek.

25  q  Täŋpäkaŋ kubokäret webe kubä wäpi Rahap uwä udegän kädet täga kubä ŋode täŋkuko uterak Anututä webe siwoŋi yäŋ iwetkuk. Uwä äma yarä kome kaŋpäŋ nadäkta Josuatä yäwet-pewän kuŋkumäno unita iwantä däpneŋ yäŋpäŋ täŋkentäŋpäŋ yepmaŋpän yäpmäŋ kuŋkumän.

26  r  Unita ŋode täwetat; Gup, mäjoni nämo uwä kumbani yäŋ nadäk täkamäŋ. Udegän äma kubä nadäkinikitä täktäki-ken bureni nämo pewän ahäk täkaŋ uwä nadäkiniki kumbani yäŋ nadäk täkot.

Copyright information for `IOU