John 1

Jesu u Anutu täŋo Manbiŋam

a  Manbiŋam U mebäri-ken-inik yäput peŋpäŋ it yäpmäŋ äbukotä itak. Uwä Anutu-kät itkumänopäŋ u ini-tägän Anutu. U yäput peŋpäŋ Anutu-kät it yäpmäŋ äbukotä itak. b  Manbiŋam U Anutu-kät ket kubägän täŋpäŋ imaka kuduptagän pewän ahäŋkuŋ. Ukät nämowä imaka kubä nämo ahäwän. c  Uwä irit täŋo mähemi unitä ämawebeta peŋyäŋeŋ yämik täyak. d  Täŋpäkaŋ peŋyäŋeki unitä bipmäŋ urani-ken peŋyäŋeŋirän bipmäŋ uranitä peŋyäŋek u däpän kumna yäŋkaŋ täŋpän wak täkaŋ.

Ämatä Jesu not nämo täŋ imiŋkuŋ

e  Äma kubä wäpi Jon. Unitä peŋyäŋek unitäŋo manbiŋam yäŋahäŋirän nadäŋpäŋ ämawebe kuduptagän nadäkinik täneŋta Anututä iniŋ kireŋkuk. f  Jon ini uwä peŋyäŋek mähemi nämo. U peŋyäŋek mähemi täŋo manbiŋam yäŋahäkta äbuk. g  Täŋpäkaŋ peŋyäŋek mähemi bureni uwä ämawebe komeni komeni peŋyäŋeŋ yämik täyak unitä kome terak ahäkta keräp taŋkuk.

10  h  Eruk peŋyäŋek uwä komen ämawebe bämopi-ken ahäŋpäŋ itkuk. Täŋpäkaŋ ämawebe u ini-tägän pewän ahäŋkuŋopäŋ ämawebe uwä mebärini nämo kaŋpäŋ nadäŋkuŋ. 11 Ini äbotken ahäŋkuko upäŋkaŋ äbot unitä not nämo täŋ imiŋkuŋ. 12  i  Täŋ, ämawebe ätu not täŋ imiŋpäŋ nadäkinik täŋ imiŋkuŋo unita Anutu täŋo äperiye nanak itneŋta kädet peŋ yämiŋkuk. 13  j  Täŋpäkaŋ äperiye nanak ahäŋkuŋo uwä ämatä ahäk täkamäŋ ude nämo ahäwani. Ba nädapitä nanak ahäkta epän täktäk kädet-ken nämo ahäwani. Uwä Anututä ini-tägän bäyaŋ yepmaŋpani.

14  k  Eruk, Manbiŋam u äma äworeŋpäŋ bämopnin-ken ahäŋpäŋ ninkät penta it täŋkumäŋonik. Ahäŋpäŋ irirän wäpi biŋam kehäromi nikek kaŋpäŋ nadäŋkumäŋ. Uwä Anutu täŋo nanaki-inik kubägän unita wäpi biŋam u yäpuk. Uwä orakorak mähemi ba man bureni täŋo mähemi ahäŋpäŋ irirän kaŋpäŋ nadäŋkumäŋ. 15  l  Täŋpäkaŋ äma unitäŋo mebärini Jontä gera terak ŋode yäŋahäŋkuk; Näk äma unita ŋode täwerat; Näkä jukun ahäŋkuro upäŋkaŋ äma u näk närepmitak. Imata, näk nämo ahäŋira äma u it yäpmäŋ äbukotä itak yäŋ yäŋkuk.

16  m  Bureni! Manbiŋam uwä orakorak mähemi. Unita nin kuduptagän imaka imaka gäripi nikek unitä käwut-ken nanik iron wari wari täŋ nimik täyak. 17  n  Täŋpäkaŋ bian Anututä Moses keri terak baga man peŋ nimiŋkuk. Täŋ, orakorak ba man bureni uwä Jesu Kristoken naniktä ahäŋ nimiŋkuŋ. 18  o  Ba ugän nämo. Äma kubätä Anutu nämoinik kaŋkuk. Upäŋkaŋ Anutu täŋo nanaki bureni kubä-tägän nani dubini-ken it täyak unitä äpäŋpäŋ Anutu täŋo mebäri kwawak pewän ahäŋ nimiŋkuk.

Jontä iniken mebäri yäwetkuk

Mat 3:1-12; Mak 1:7-8; Luk 3:15-17

19 Täŋpäkaŋ Jerusalem yotpärare-ken nanik Juda äma ekäni ekänitä bämop ämakät kudupi eŋi täŋo watä äma ätu yäniŋ kireŋpewä Jonken kuŋkuŋ. Päŋku Jon ŋode iwet yabäŋkuŋ; Gäk netä? 20  p  Yäwäwä Jontä mebärini käbop kubä nämo peŋpäŋ ŋode yäŋahäŋpäŋ yäwetkuk; Näk Kristo, Anututä bian iwoyäwani u nämo! 21  q  Yäwänä iwetkuŋ; Etäŋ, gäk netä? Gäk Elaija ba? Yäwäwä yäwetkuk; Näk u nämo! yäk. Yäwänä iwetkuŋ; A, Gäk profet, Anututä api taniŋ kirewet yäŋ yäŋkuko u? Yäwäwä yäwetkuk; Näk profet u nämo yäk. 22 Jontä ude yäwänä iwetkuŋ; Eruk bureni niwet! Gäk netä? Päŋku äma niwet-pewä äbämäŋo u jide yäwetnayäŋ?

23  r  Ude yäwäwä Jontä profet biani wäpi Aisaia u meni-ken yäpmäŋpäŋ ŋode yäwetkuk; Näk äma kubä, kome jopi-ken itkaŋ gera ŋode yäŋ irani;

Ekäni täŋo kädet täwitpäŋ kaŋ yäpä-siwoŋtaŋ imut! yäk. s 
24  t  Täŋpäkaŋ äma Jonken äbuŋo uwä äma Parisi äma ätu bok itkuŋo unitä äneŋi iwet yabäkgän täŋpäŋ yäŋkuŋ; Näk Kristo nämo, Näk Elaija nämo ba Näk profet nämo yäŋ niwetan upäŋkaŋ imata äma ume ärut yämik täyan? 26 Yäwäwä Jontä ŋode yäwetkuk; Näkä äma umegän ärut yämik täyat. Upäŋkaŋ äma kubä bämopjin-ken itak ŋo, u inä nämo kaŋpäŋ nadäk täkaŋ yäk. 27  u  Äma uwä mäden näwatta yäwani. Upäŋkaŋ näk närepmitpäŋ intäjukun it namitak unita äpani näk ŋodewanitä u dubini-ken itnaŋi nämo.

28  v  Imaka ahäŋkuko u Betani yotpärare, Jodan ume udude käda täŋkuŋ. Jontä kome uken itkaŋ ämawebe ume ärut yämik täŋkuk.

Jontä Jesu täŋo mebäri yäwetkuk

29  w  Patkuŋo yäŋewänä Jesu Jonken kuŋirän bankentä kaŋkaŋ Jontä ämawebe ŋode yäwetkuk; Udu kawut! yäk. Anutu täŋo tom bätaki äbätak! Ämawebe komeni komeni täŋo momi u äma uterak äroŋirän kotatak. 30  x  Äma unita ŋode täwerat; Mäden äbätak unitä näk närepmitpäŋ intäjukun it namitak. Imata, äma u näk nämo ahäŋira it yäpmäŋ äbukotä itak yäŋ täwerat. 31 Täŋpäŋ näkŋa imaka, äma u nämo kaŋkut. Upäŋkaŋ Isrel ämawebe intä äma unitäŋo mebäri kämi nadäkta näk intäjukun äbä ume ärut tamik täŋkut.

32  y  Jontä ude yäŋpäŋ yäwetgän täŋkuk; Näk bian Munapiktä känaräm ude äpäŋkaŋ uterak maŋitpäŋ irirän kaŋkut yäk. 33  z  Täŋpäkaŋ näkŋa bian Kristo nämo käwa täreŋirä Anutu, ume ärut yämik-yämik epän yäŋ namiŋkuko ugän ŋode näwetkuk; Munapiktä äpä gwäki terak irirän api käwen yäk. Äma unitä ämawebe Munapikpäŋ api uwäktäŋ yämek yäŋ näwetkuk. 34  aa  Näwetkuko udegän kaŋkuro unita ŋode yäŋahäŋpäŋ täwet täyat; Äma uwä Anutu täŋo nanaki bureni-inik.

Äma ätutä Jesu kaŋ-ahäŋkuŋ

35  ab  Patkuŋo yäŋewänä Jon-kät iniken iwaräntäki yarä kome ini ugän irirä Jesutä äbämaŋ yärepmitpeŋ kuŋirän kaŋpäŋ iwaräntäki yarä u yäwetkuk; Eruk kawun! Anutu täŋo tom bätaki kuyak u yäk. 37 Yäwerirän yarä u man u nadäŋpäŋ Jon teŋpeŋ mädengän Jesu iwatkumän. 38 Iwarirän Jesutä äyäŋutpäŋ yabäŋpäŋ yäŋkuk; Ek imata äbäkamän? Yäwänä iwetkumän; Yäwoŋärewani äma! Gäk eŋi de it täyan? (Yäwoŋärewani äma u iniken man terak Rabai yäŋ iwetkumän). 39 Yäwänä Jesutä yäwetkuk; Äbäŋkaŋ kawun! yäk. Yäwänä yarä uwä iwatkumän. Eruk 4’kirok bipäda eŋiken ahäŋpäŋ kaŋpäŋä kepma ugän Jesutä it täŋkuk-ken ugän penta itkuŋ.

40  ac  Äma yarä, Jon täŋo man nadäŋpäŋ Jesu iwatkumäno u kubä wäpi Andru, Saimon-Pita unitäŋo monäni u. 41  ad  Eruk Andru u bäräŋeŋ päŋku tuäni Saimon ahäŋ imiŋpäŋ iwetkuk; Nek Mesaia käkamäk yäk. (Mesaia u mebäri Kristo, Anututä iwoyäwani.) 42  ae  Ude yäŋpäŋ Andru u tuäni Saimon yäŋikŋat yäpmäŋ Jesuken kuŋkuk. Kuŋirän Jesutä Saimon kaŋpäŋ iwetkuk; Gäk Saimon, Jon täŋo nanaki. Upäŋkaŋ gäk wäpka Kefas yäŋ gäwetat yäk. (Kefas u ninin man terak mobä.)

43  af  Eruk, patkuŋo yäŋewänä Jesu Galili komeken kwa yäŋpäŋä äma kubä wäpi Filip kaŋ-ahäŋpäŋ iwetkuk; Gäk näwat! yäk. 44 Filip uwä Andru kenta Pita täŋo yotpärare wäpi Betsaida, u nanik. 45  ag  Eruk, Filiptä noripak kubä wäpi Nataniel kaŋ-ahäŋpäŋ iwetkuk; Mosestä baga man terak kudän täwani, ba profet ätutä kudän täŋpäŋ Äma kubä api ahäwek yäŋ yäwani ukeŋo nadätan? Nin äma u kaŋ-ahäkamäŋ. Uwä Jesu, Josep täŋo nanaki, Nasaret yotpärare-ken nanik u yäk.

46  ah  Iweränä Natanieltä man kowata ŋode iwetkuk; Kome täpuri Nasaret udewani-ken nanik imaka täga kubä täga ahäwek? Nämoinik! Ude yäwänä Filiptä iwetkuk; Päŋku ka! yäk. 47 Ude iweränä Natanieltä päŋku Jesuken ahäŋirän kaŋpäŋ Jesutä yäŋkuk; Äma ŋowä Isrel äma mebäri kubä yäk. Bänepi-ken jopman kubä nämo itak. 48  ai  Ude yäŋirän Natanieltä Jesu iwetkuk; Gäk jide täŋpäŋ näka nadätan? Yäwänä Jesutä iwetkuk; Filiptä näka nämo gäwerirän wama äyuŋken iriri gabät yäk. 49  aj  Yäwänä Natanieltä ŋode iwetkuk; Yäke! Yäwoŋärewani äma, gäk Anutu täŋo nanaki, Isrel äma nintäŋo intäjukun äma yäk. 50 Ude yäwänä Jesutä iwetkuk; Wama mebäri-ken iriri gabät yäŋ gäwerapäŋ nadäŋ namikinik täyan? Nadätan, kaŋpäŋ nadäk täyan ŋo täpuri yäk. Kämi, imaka bureni pähap ahäŋirä api kaŋ yäpmäŋ kwen yäk. 51  ak  Ude yäŋpäŋ äma päke u ŋode yäwetkuk; Näk bureni ŋode täwera nadäwut; In kunum aŋeŋirän Anutu täŋo aŋeroniyetä Äma Bureni-inik terak äroŋkaŋ äpäk täŋirä api yabäneŋ yäk.

Copyright information for `IOU