John 5

Jesutä Betsaida gwägu-ken äma kubä yäpän tägaŋkuk

Eruk Juda nanik täŋo orekirit kadäni keräp taŋirän Jesu Jerusalem yotpärare-ken äroŋkuk. Täŋpäkaŋ Jerusalem yewa pähap gänaŋ gwägu kubä wäpi Betsaida, yäma kubä wäpi Yawak täŋo Yäma u dubini-ken itkuk. Gwägu u gägäni-ken äyuŋta täŋpani eŋi 5 udetä it äyäŋutkuŋ. Gwägu u dubini-ken äma käyäm ikek ba dapuri tumbani, kwäyähäneŋ ba nägäri kawuk täwani mäyap it täŋkuŋonik. [U imata, gwägutä wareŋ täŋpän käna yäŋkaŋ itsämäk täŋkuŋonik. Kadäni ätu Ekäni täŋo aŋero kubätä äbä täŋpewän gwägu wareŋ täŋirän äma kubätä jukun tärop taŋpeŋ äpmok täŋkukonik. Ude täŋpäŋ äma intäjukun tärop taŋpeŋ äpmok täŋkuko uwä käyäm tägaŋpeŋ kuk täŋkukonik.] Ude täŋ yäpmäŋ kuŋirä äma kubäwä pen pat it täŋkukonik. Äma u käyäm täŋ yäpmäŋ äroŋirän obaŋ 38 ude täreŋkuk. Eruk, Jesutä äma u kaŋpäŋ kadäni käroŋi pat yäpmäŋ äbätak yäŋ nadäŋkuk. Ude nadäŋpäŋ iwet yabäŋkuk; Gäk tägawayäŋ nadätan?

Yäwänä äma kwäyähäneŋ täŋpani unitä iwetkuk; Ekäni, äma netä it nameko unitä gwägu wareŋ täŋirän bäräŋeŋ nepmaŋpän äpmoŋpam? Näkŋa äpmoŋpayäŋ täŋira ämatä bäräŋeŋ närepmitpeŋ äpmok täkaŋ yäk. a  Yäwänä Jesutä ŋode iwetkuk; Eruk, gäk aku! Iriŋ patka ba ämet patka yäpmäŋkaŋ ku! yäk. Yäwänä uterakgän gupi tägawäpäŋ akuŋpäŋ teki peŋ bäyaŋ yäpmäŋ kuŋkuk. Täŋpäkaŋ kepma uwä Sabat kadäni. 10  b  Unita Juda äma ekäni ätutä äma yäpän tägaŋkuŋo u ŋode iwetkuŋ; Wa! Apiŋo Sabat kadäni-ken tekka peŋ bäyaŋ yäpmäŋ kuŋatan udeta yäjiwärani! yäk.

11 Ude iweräwä äma unitä yäwetkuk; Äma nepmaŋpän tägatat unitä iriŋ patka ba ämet patka yäpmäŋkaŋ ku yäŋ näwet-pewän täyat. 12 Yäwänä iwetkuŋ; Äma gäwerän äbätan u wäpi netä? 13 Ude iwet yabäwäwä guŋ taŋkuk, Jesu uwä äma päke itkuŋo u bämopi-ken paotpeŋ kuŋkuko unita. 14  c  Eruk kämi, Jesutä äma u kudupi eŋi gänaŋ kaŋ-ahäŋpäŋ jukuman ŋode iwetkuk; Gäk gupka tägaŋkuŋo u käyan? Eruk, imaka bäräpi udewani äneŋi nämo ahäŋ gamekta momi wari nämo täŋpen yäk. 15 Ude iweränkaŋ äma u Jesu kawän tärewäpäŋ päŋku Juda äma ekäni ekäni u ŋode yäwetkuk; Äma nepmaŋpän tägaŋkuro uwä wäpi Jesu yäŋ yäwetkuk.

16  d  Täŋpäkaŋ Jesu uwä Sabat kadäni-ken epän udewani täk täŋkuko unita Juda äma ekäni ekänitä iwan täŋ imiŋkuŋ. 17  e  Täŋirä Jesutä ŋode yäwetkuk; Nanatä epän täk täyak uwä itpäŋ-nadäki nämo. Näk imaka, udegän täk täyat. 18  f  Ude yäŋirän Juda ämatä nadäwä wawäpäŋ Jesu utta kädetta wäyäkŋeŋkuŋ. Imata, Jesu u Sabat täŋo baga man irepmit täŋkukonik. Ba ugän nämo, u Anututa Nana yäŋ yäŋkuko unita ini Anutu ude äworek täŋkukonik.

Jesutä irit bureni pewän ahäk täkaŋ

19  g  Täŋpäkaŋ Jesutä ŋode yäwetkuk; Näk bureni-inik täwera nadäwut; Nanaki uwä iniken gäripi terak imaka kubä täga nämo täk täyak. Nanitä täŋpän kaŋkaŋ uterakgän täk täyak yäk. Ba Nanitä täk täyak udegän Nanaki täk täyak. 20  h  Täŋpäŋ Nani uwä Nanakita gäripi pähap nadäŋ imik täyak. Gäripi pähap nadäŋ imiŋirän epän täk täyak udegän iwoŋärek täyak. Upäŋkaŋ epän ŋo täŋira kak täkaŋ ugän nämo. In nadäwätäk pähap täŋput yäŋpäŋ Nanatä imaka ärowani pähap näwoŋärewän täŋira api kaŋ-däkŋeneŋ. 21  i  Nanatä äma kumbani-ken nanik yäpmäŋ aku kuŋat-kuŋat kodaki kuŋarekta yepmak täyak. Udegän Nanakitä äma u ba u irit bureni yäma yäŋpäŋä api yämek. 22  j  Täŋpäkaŋ Nani uwä äma kowata manken nämo yepmak täyak. Nämoinik, epän uwä Nanaki keri terak peŋkuk. 23  k  Epän ude täkta wäpi biŋam imiŋkuko unita ämawebetä Nani oraŋ imik täkaŋ udegän Nanaki api oraŋ imineŋ. Täŋpäkaŋ äma kubätä Nanaki nämo oraŋ imayäŋ täyak uwä Nani, Nanaki iniŋ kireŋkuko u nämo oraŋ imik täyak ubayä.

24  l  Unita näk bureni-inik täwera nadäwut; Äma näkŋo man nadäŋpäŋ iyap taŋpäŋ, äma naniŋ kireŋkuko unita nadäŋ imikinik täk täkaŋ uwä irit kehäromita biŋam täkaŋ. Äma udewani uwä kowata mankenta biŋam nämo. Nämo, uwä kumäŋ-kumäŋ täŋo kädet mäde ut imiŋpäŋ irit kehäromita biŋam täkaŋ. 25  m  Näk bureni-inik täwera nadäwut; Kadäni kubä keräp täyak! Kadäni uken äma kumäŋ-kumäŋ täŋo kädet-ken kuŋarani kubätä Anutu Nanaki täŋo man nadäŋ imayäŋ täko uwä kodak taŋpäŋ kuŋat-kuŋat kodaki nikek api kuŋarek. Täŋpäkaŋ kadäni uwä ahätak ŋobayäŋ! 26 Nan uwä kuŋat-kuŋat kodaki täŋo mähemi. Täŋkaŋ Nanaki udegän kuŋat-kuŋat kodaki täŋo mähemi täŋpekta iniŋ kireŋkuk. 27  n  Täŋpäkaŋ nanaki uwä Äma Bureni-inik itak unita Nanitä äma kowata manken yepmakta yäŋ imani. 28 Täŋkaŋ man yäyat ŋo nadäŋpäŋ-nadäwätäk nämo täneŋ. Kadäni kubä pewani itak. Kadäni uken äma kumaŋirä awaŋ äneŋpanitä Nanaki täŋo man kotäk api nadäneŋ. 29  o  Unitäŋo man kotäk nadäŋpäŋ awaŋ gänaŋ nanik api ämneŋ. Täŋpäŋ irit kuŋat-kuŋat säkgämän kuŋaranitä irit kehäromita biŋam api akuneŋ. Täŋ, irit kuŋat-kuŋari wakitä kowata manken itta api akuneŋ. 30  p  Näk näkŋaken nadäk-nadäk terak epän täktäk täŋo kädet nämo pätak. Nan täŋo meni jinom ugänpäŋ iwatpäŋ äma kowata biŋam yäŋtäreŋ yämik täyat. Unita man epän täk täyat u siwoŋigän täk täyat yäk.

Anututä Nanaki täŋo mebäri kwawak pek täyak

31  q  Täŋpäkaŋ näkŋa mebärina yäŋahäwero uwä ämatä nadäwä bureni nämo täneŋ. 32  r  Mebärina uwä kubätä yäŋahäk täyak. Äma unitä mebärina yäŋahäŋirän bureni täk täyak yäŋ nadätat. 33 In Jon iwet yabäk täŋirä näkŋo mebärina bureni yäŋahäŋkuk. 34  s  Upäŋkaŋ komen ämatä mebärina yäŋahäkta nadäwa ärowani nämo täk täkaŋ. Nämo, in mebärina nadäŋpäŋ kuŋat-kuŋat kodaki täŋo kädet kaŋ iwarut yäŋpäŋ Jontä näka yäŋahäŋkuko udegän täwetat. 35 Jon uwä bämopjin-ken topän ude peŋyäŋeŋ tamiŋkuk. Täŋirän in kadäni keräpi-tagän kaŋpäŋ gäripi nadäŋkuŋ.

36  t  Täŋpäkaŋ Jon uwä näkŋo mebärina täga yäŋahäŋkuko upäŋkaŋ imaka kubätä mebärina kwawakinik pewän ahäk täyak. Nadäkaŋ? Nantä epän man näwetkuk. Epän täk täyat unitä mebärina kwawak ŋode pewän ahäk täkaŋ; Nanatä näwerän äput. 37  u  Ba Nan naniŋ kireŋkuko u imaka, mebärina yäŋahäŋkuk. Inä unitäŋo meni-ken man nämo nadäk täkaŋ ba mäjoni udegän nämo kak täkaŋ. 38  v  Inä äma Nantä iniŋ kireŋkuko unitäŋo man mäde ut imik täkaŋ unita mani biŋam bänepjin-ken täga nämo irek. 39  w  In irit kehäromi kaŋ-ahäna yäŋpäŋ Anutu täŋo man kudän täwani daniŋpäŋ nadäk bumta täk täkaŋ. Eruk, man kudän täwani unitä näkŋo mebärina yäŋahäk täyak! 40 Upäŋkaŋ in irit mähemi näkken irit kehäromi yäpmäkta bitnäk täkaŋ.

41 Näk komen äma in udewanitä wäpna yäpmäŋ akukta nämo nadätat. 42 Nämo, intäŋo mebäri nadäkinik täyat. Bänepjin Anutu-ken nämo pek täkaŋ. 43  x  Näk Nan täŋo wäpi terak äburo upäŋkaŋ in näka not nämo täŋ namik täkaŋ. Täŋ, äma kubätä iniken gäripi terak äbäŋirän u not täŋ imiŋpäŋ mani nadäŋ imik täkaŋ. U inide kubä! 44  y  Injin-tägän kowat yäniŋ oretta gäripi nadäŋkaŋ Anututä nintäŋo irit kuŋat-kuŋatta jide nadäk täyak yäŋ nadäwätäk kubä nämo täk täkaŋ. Unita jide täŋpäŋ näka not täŋpäŋ nadäkinik api täŋ namineŋ? Täga nämo!

45  z  Upäŋkaŋ in näka ŋode nämo nadäneŋ; Unitä Nanken täktäknin täŋo mebäri käwep api yäŋahäŋ nimek yäŋ nämo nadäneŋ. Ude nämo! Mosestä ini Anutu-ken täktäkjin täŋo mebäri api yäŋahäwek. In Moses wäpi terak kunum gänaŋ api ärone yäŋ nadäk täkaŋ upäŋkaŋ nämo! 46  aa  Nadäkaŋ? Mosestä man kudän täŋkuko u näka kudän täŋkuk. Unita inä unitäŋo man nadäwä bureni täŋpän yäwänäku näka udegän nadäwä bureni täkäneŋ. 47  ab  Täŋpäkaŋ Moses täŋo man kudänta bitnäk täkaŋ unita näkŋo man jide täŋpäŋ nadäkinik api täneŋ?

Copyright information for `IOU