Luke 16

Tuŋum täŋo watä äma waki unitäŋo man

Jesutä ude yäŋpäŋ iwaräntäkiye man wärani kubä ŋode yäwetkuk; Kadäni kubäken tuŋum äma kubätä moneŋ tuŋumi watäni itta watä äma kubä iwoyäŋpäŋ tewek. Teweko kadäni käroŋi it yäpmäŋ äbätäŋgän moneŋ äma unitäŋo piä watä äma ätutä päbä iwetneŋ; Ekäni yäk. Äma moneŋ tuŋumka watäni itta iwoyäŋpäŋ teŋkuno ukeŋo gäkŋo moneŋ moräki inita yäpmäk täyak yäŋ iwetneŋ. Ude iwetpeŋ kuŋirä mebäri nadäwayäŋ piä mähemitä watä äma u iwet-pewän äbänä iwerek; Näk gäkŋo manbiŋam waki u nadät yäk. Gäk udewanitä näkŋo tuŋum watä täga nämo iren yäk. Unita piä täŋ namik täŋkuno unitäŋo man kudän täŋpäŋ yäpmäŋ äbikaŋ käwayäŋ yäk. Ude yäwänä watä äma u kuŋkaŋ bänepitä ŋode nadäwek; Wära! Piä täŋkuro unitäŋo mähemitä näwat kirewayäŋ täyak yäk. Ekäninatä piä watä äma kubä yäpmäŋirän jide api täŋpet? Piä täŋpäŋ yänat pikpikta gaŋani nadätat. Ba ämaken ketemta yäŋapikta mäyäk nadätat yäk. Ude yäŋkaŋä ŋode nadäwek; Eruk, nadätat! Piä peŋira kome mähem ätutä näka täga nadäŋpäŋ käwep eŋini-ken yäŋnäkŋat yäpmäŋ kukta nadäk kubä nadätat. Eruk ŋode kaŋ täŋpa!

Ude yäŋpäŋ ämawebe ekänini täŋo tuŋum jop yäpmäŋpäŋ kowata api imine yäŋ yäneŋo u yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ päbä yepmaŋpek. Täŋpäŋ intäjukun äbeko u ŋode iwet yabäwek; Ekänina täŋo imaka jop yäpuno u gäkken jide itak? Yäwänä iwerek; Tom uwäk taŋi 100 ude yäk. Yäwänä ŋode iwerek; Eruk pipa ŋo yäpmäŋkaŋä 100 u awähutkaŋ 50 kudän tä yäk. Ude yäŋpäŋ kubä iwet yabäwek; Ekänina täŋo imaka jop yäpuno u gäkken jide itak? Yäwänä iwerek; Rais bek 100 yäk. Yäwänä ŋode iwerek; Eruk, gäk pipa ŋo yäpmäŋkaŋä 100 u awähutkaŋ 80 kudän tä yäk. a  Täŋkaŋ piä watä goret täŋpani unitä udegän täŋ yäpmäŋ kuŋirän ekäninitä manbiŋam nadäŋpäŋ bänepi-ken ŋode nadäwek; Piä watä ämana u goret täŋkuko upäŋkaŋ ini gupi täŋkentäkta nadäk kubä yäpmäŋpäŋ täŋkuk yäŋ nadäwek. Ude nadäŋpäŋ iniŋ orerek. Jesutä manbiŋam ude yäŋpäŋ yäwetkuk; Bureni! Ämawebe kome täŋo nadäk-nadäk yäpmäŋ kuŋat täkaŋ uwä kome täŋo imaka imaka täkta gäripi nadäŋpäŋ kehäromigän täk täkaŋ. Ude täŋkaŋ kuŋat täkaŋ uwä nadäk-nadäk nikek täŋpäŋ noriye-kät kowat täŋpän mebäri mebäri täk täkaŋ. Upäŋkaŋ peŋyäŋek täŋo nanakiye intä notjiye-kät kädet täga ude nämo täk täkaŋ.

b  Unita in udegän, ämawebetä not täŋ nimut yäŋ nadäŋpäŋä kome täŋo moneŋ tuŋum pat tamikaŋ u yäniŋ kireneŋ. Ude tänayäŋ täŋo uyaku kome täŋo moneŋ tuŋum yäpmäŋ kuŋat-kuŋat kadäni täreŋirän ämawebe uwä irit kehäromi täŋo eŋiken oraŋ tamiŋpäŋ api tämagutneŋ. 10  c  Äma kubätä imaka täpurita watä täga ireko uwä, udegän imaka taŋita watä säkgämän irek. Täŋ, äma kubätä imaka täpurita kädet siwoŋi terak watä nämo ireko uwä imaka taŋita udegän watä säkgämän nämo irek. 11 In kome täŋo moneŋ tuŋum jopi watäni täga nämo itpäŋ yäpmäŋ kuŋarirä netätä imaka bureni tamek? 12 Ba äma kubä täŋo tuŋum watäni säkgämän täga nämo itpäŋ yäpmäŋ kuŋarirä netätä injinta biŋam yäwani u api tamek?

13  d  Nadäkaŋ? Watä äma kubä-tägän äma ekäni yaräta watä piä täga nämo täŋ yämek. Nämo, u kubäta gäripi nadäŋkaŋ kubäta gaŋani nadäwek. Ba kubä täŋo piä täŋkaŋ kubäta mäde ut imek. In udegän, bänep nadäk-nadäkjin Anutu terak ba moneŋ tuŋum terak bok täga nämo iŋitpäŋ kuŋatneŋ.

14  e  Jesutä man ude yäŋ irirän Parisi äma ätu moneŋ tuŋumta nadäŋ gärip täŋpeŋ kuŋatkuŋo unitä nadäŋpäŋ kaŋ-mägayäŋkuŋ. 15  f  Kaŋ-mägayäwäwä Jesutä ŋode yäwetkuk; Ämawebetä siwoŋi yäŋ nibäwut yäŋkaŋ in kädet mebäri mebäri täk täkaŋ. Upäŋkaŋ Anututä mebärijin tabäŋpäŋ-nadätak. Nadäkaŋ? Imaka ämatä yabäŋirä gäripi nikek täk täkaŋ uwä Anututä yabäŋirän taräki täk täyak.

Anutu täŋo man nämo api paorek

Mat 11:12-13, 5:18; Mak 10:11-12

16  g  Eruk Mosestä baga man kudän täwani ba man kudän profet bianitä kudän täwani unitä yäŋpäbä Jonken täreŋkuk. Jon-ken yäput peŋpäŋ Anutu täŋo kaŋiwat piä unitäŋo Manbiŋam Täga yäŋ-kwawataŋ yäpmäŋ kukaŋ. Eruk ämawebetä u nadäŋpäŋ Anutu täŋo kaŋiwat yewa gänaŋ äroŋpäŋ itta piä kehäromi täkaŋ. 17  h  Upäŋkaŋ ŋode nämo nadäneŋ; Man kudän Mosestä kudän täwani ba Profet bianitä kudän täwani u buraminektawä yäŋ nämo nadäneŋ. Nämoinik! Baga man kudän täwani unitäŋo moräki täpuri nanak nämoinik api paorek. Kunum kenta kome täga api paotdeŋo upäŋkaŋ Baga man u nämoinik api paorek.

Nädapitä duŋ-wewek täŋo man

Mat 5:31-32, 19:9; Mak 10:11-12

18 Ŋode nadäwut; Äma kubätä webeni peŋpäŋ kubä yäpeko uwä kubokäret kädet täŋpek. Ba äma kubätä webe, äpitä bian iwat kirewani yäpeko uwä, udegän kubokäret kädet täŋpek.

Tuŋum äma kenta Lasarus täŋo manbiŋam

19 Jesutä ude yäŋpäŋ manbiŋam kubä ŋode yäwetgän täŋkuk; Tuŋum äma kubä irek. U tek säkgämän säkgämän täŋkaŋ ketem imaka, tägatäga nak täŋpek. 20 Täŋpäkaŋ kadäni uken, äma jopi jäwäri-inik kubä wäpi Lasarus u gupi kudup paräm nikektä irek. Irirän Lasarus u noriyetä tami tami yäŋikŋat päŋku tuŋum äma unitä eŋi yäman tek täŋpek. 21  i  Ketem kokoki tuŋum äma unitä naŋpäŋ ureŋ täŋpän kwani u näŋpayäŋ nadäŋpäŋ noriye yäwet-pewän päŋku tek täŋpek. U irirän aŋtä äbä paräm gupi-ken äjipmäŋtäŋ äroŋkaŋ äpäk täneŋ. 22 Ude täŋ yäpmäŋ kuŋtäŋgän kumbuk. Kumäŋirän Anutu täŋo aŋerotä bäräŋeŋ äbä pudät yäpmäŋ kunum gänaŋ Abraham dubini-ken päŋku teŋkuŋ. Tewä irirän tuŋum äma u imaka, kumbuk. 23 Kumbänkaŋ äneŋkuŋ. Äneŋpäkaŋ geŋi wakiinik u kuŋkuk. Uken itkaŋ komi pähap nadäŋ itkaŋ dapun täŋpäŋ Lasarus Abraham dubini-ken irirän kaŋkuk. 24 Kaŋpäŋ gera terak ŋode yäŋkuk; Nana Abraham, butewaki nadäŋ namiŋpäŋ Lasarus peŋ iwetpewi äpä keri ume gänaŋ peŋkaŋ damana-ken ärurirän gupna bam tawän yäk. Näk kädäp gänaŋ itkaŋ komi pähap nadäŋ itat ŋo!

25 Butewaki man ude yäwänä Abrahamtä iwetkuk; Nanakna, bian täk täŋkuno ukeŋo nämo nadätan? Gäk kome terak tuŋum säkgämän säkgämän yäpmäŋiri Lasarus imaka wakiwakigän yäpani yäk. Unita apiŋowä Lasarus oretoret terak ŋo irirän gähä komi nadäŋ itan u yäk. 26 Täŋpäkaŋ geŋi waki kubä ek bämopjek-ken itak. Äma kubätä täŋkentäŋ gamikta u täga nämo kejapmäŋpeŋ kwek yäk. Ba gäkä itan-ken u nanik kubätä nektä itkamäk-ken ŋo täga nämo äbek yäk.

27 Ude iweränä tuŋum äma unitä yäŋkuk; Ude yäyan unita notnaye 5 kome terak kodak itkaŋ u näkä komi nadäŋ itat-ken ŋo nämo äbäkta, Lasarus peŋ iwetpewi päŋku umun man yäwerän yäk. 29 Ude yäwänä Abrahamtä iwetkuk; Ude nämo. Notkaye uwä Moses täŋo baga man ba man profettä kudän täwani täga daniŋpäŋ nadäneŋ. Man u daniŋpäŋ nadäŋkaŋ kädet siwoŋi kaŋ iwarut yäk. 30 Yäwänä tuŋum äma unitä iwetkuk; Nana Abraham, ude nämo! Äma kubätä kumbani-ken naniktä akumaŋ äbän kaŋpäŋ uyaku bänepi sukureneŋ yäk. 31  j  Ude yäwänä ŋode iwetkuk; Nämo. Notkayetä Moses ba profet täŋo man nämo iwat täkaŋ unita äma kumbani kubä kodak taŋpäŋ äbänä udegän mani nämo buramineŋ yäk.

Copyright information for `IOU