Luke 18

Anutu-ken yäŋapiŋitna nadäŋ nimik täyak

a  Täŋpäŋ ämawebetä nadäŋpäŋ Anutu-ken yäŋapik man pengän pengän yäŋkaŋ nämo gaŋa täneŋta Jesutä man wärani ŋode yäwetkuk; Yotpärare kubäken man yäpmäŋ daniwani äma kubä irek. Äma unitä Anutu nämo oraŋ imiŋpäŋ ämawebeta udegän nämo oraŋ yämik täŋpek. Täŋirän yotpärare ukengän webe kajat kubä unitä kadäni kadäni äma ukengän äbäŋ tarek täŋpek. Äbäŋpäŋ ŋode iwet täŋpek; Äma kubätä iwan bumta täŋ namik täyak yäk. Unita manken kuŋkaŋ näk gärak itpäŋ kaŋ täŋkentäŋ nam. b  Ude iweränä pengänä man yäpmäŋ daniwani äma uwä webe kajat u täŋkentäŋ imikta gaŋa täwek. Gaŋa täweko upäŋkaŋ mäden ŋode nadäwek; Näk Anutu ba ämata nämo nadäŋ yämik täyat upäŋkaŋ webe kajat ŋonitä pipiri nabäŋ tarek täyak yäk. Unita manken kuŋkaŋ täŋkentäŋ ima. Ude nämo täŋpawä pen api nabäŋ tarewek. Ude täŋirän gaŋani kubä api nadäwet yäk.

Ekänitä man wärani ude yäwetpäŋ yäŋkuk; Eruk, in man yäpmäŋ daniwani äma waki unitä man yäweko unita nadäwä tumbut. Anutu täŋo ämawebeniye kadäni kadäni butewaki man terak yäŋapik täkaŋ. Ude täŋirä Anututä waki kubä nämo täŋ yämek. Nämo, yäŋapik man yäk täkaŋ u nadäŋpäŋ nadäŋ yämikinik täk täyak. Näk bureni-inik täwetat! Anututä ämawebeniye bäräŋeŋ-inik api täŋkentäŋ yämek. Upäŋkaŋ kämi, Äma Bureni-iniktä äbayäŋ täko kadäni uken ämawebe nadäkinik ikek irirä api yabäwek ba nämo?

Anutu iŋamiken netätä siwoŋi itak?

Täŋpäkaŋ kome uken äma ätu inita nadäwä ärowani täŋirä nin äma siwoŋi yäŋ nadäŋkaŋ äma ätuta nadäwä äpani täŋkuŋ. Äma udewanitä nadäkta Jesutä man wärani terak ŋode yäwetkuk; 10 Kepma kubäta äma yarätä Anutu-ken yäŋapik man yädayäŋ kudupi eŋi gänaŋ ärodeŋ. Kubä u Parisi äma, kubä takis moneŋ yäpani äma. Unitä ŋode tädeŋ; 11  c  Parisi äma uwä inigän päŋku käroŋ itkaŋ inita Anutu ŋode iwerek; Anutu, näk äma ätu waki täk täkaŋ udewani nämo unita bänep täga man gäwetat. Äma ätuwä kubota täk täkaŋ. Ba kädet wakiwaki, kubokäret udewani täk täkaŋ. Täŋ nähä äma takis moneŋ yäpani bok itkamäk ŋodewani nämo yäk. 12  d  Nämo, Sande kubäkubäta kepma yarä ude nadäŋ gamikta nakta jop it täyat. Ba baga man iwatpäŋ moneŋ ba ketem yäpmäk täyat uken nanik moräki gäka gamik täyat yäk.

13  e  Täŋpäkaŋ takis moneŋ yäpani äma uwä eŋi käwuriken itkaŋ kunum gänaŋ ijiŋpewän ärokta mäyäk nadäwek. Ba inita nadäwän waki täŋpäpäŋ kupäŋi weŋkaŋ Yäke! Yäke! yäŋpäŋ yäŋapik man ŋode yäwek; Anutu, näk äma waki täŋpani unita bänep wakwak nadäŋ namitan u täŋpi bam tawänkaŋ butewaki nadäŋ nami! yäŋ yäwek. 14  f  Eruk, näk ŋode täwetat; Äma takis moneŋ yäpani unitawä Anututä äma siwoŋi yäŋ iwerirän eŋini-ken kwek. Täŋ, Parisi äma unitawä nämo. In nadäkaŋ? Äma kubätä ini wäpi biŋam yäpmäŋ ärowayäŋ täko uwä Anututä wäpi biŋam api yäpmäŋ äpek. Täŋ, äma kubätä inita nadäwän äpani täŋpänpäŋ kuŋarayäŋ täko uwä Anututä api oraŋ imek.

Iroŋiroŋi Jesuken yäpmäŋ äbuŋ

Mat 19:13-15; Mak 10:13-16

15 Täŋpäkaŋ ämawebe ätutä iniken nanak paki Jesutä keri gupi terak pewän yäŋpäŋ yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ äbuŋ. Yäpmäŋ äbäŋirä iwaräntäkiyetä yabäŋpäŋ yabäŋ yäŋkuŋ. 16 Ude täŋirä Jesutä iroŋiroŋi kumän yäŋpewän äbäpäŋ iwaräntäkiye yäwetkuk; Yabä kätäwä iroŋiroŋi näkken yäpmäŋ äbäk täkot. Nämo yäjiwätneŋ. Ämawebe iroŋiroŋi ŋodewani äworeŋpäŋ kuŋat täkaŋ uwä Anututä intäjukun it yämiŋpäŋ yabäŋ yäwat täyak. 17  g  Unita näk bureni-inik täwetat; In iroŋi iroŋitä nadäŋ namik täkaŋ udegän Anututä intäjukun it tamikta nämo nadäŋ iminayäŋ täŋo uwä nämoinik api tabäŋ täwerek.

Tuŋum äma kubä täŋo manbiŋam

Mat 19:16-30; Mak 10:17-31

18  h  Täŋpäŋ Juda täŋo äma ekäni kubätä Jesu ahäŋ imiŋpäŋ ŋode iwetkuk; Yäwoŋärewani äma täga, Näk jide u täŋkaŋ irit kehäromi u kaŋ yäpet? 19 Yäwänä Jesutä iwetkuk; Gäk imata äma täga yäŋ näwetan? Äma täga uwä Anutu kubä ugän. 20  i  Täŋkaŋ, irit kehäromi yäpayäŋ nadäŋpäŋä Anututä kädet pewani nadätan ugän iwarayäŋ täno uyaku api kaŋ-ahäwen. Uwä ŋode; Gäk äma kumäŋ-kumäŋ nämo uren, kubokäret nämo täŋpen, kubota nämo täŋpen, äma kubä manken teŋkaŋ jop manman nämo ikŋaren, gäk meŋka nanka oraŋ yämiŋpäŋ mani buramik täŋpen. 21 Jesutä ude iweränä yäŋkuk; Näk kädet näwetan u kudup iroŋiken umunitä pen iwat yäpmäŋ äbätat yäk.

22 Ude iwerän nadäŋpäŋ Jesutä iwetkuk; Imaka kubägän nämo tän. Irit täga kaŋ-ahäwayäŋ nadäŋpäŋä ŋode kaŋ tä; Moneŋ tuŋum it gamikaŋ u kudup ämata yäniŋ kireŋpäŋ moneŋ yäpmäŋkaŋ ämawebe jäwärita kaŋ yämiŋ more. Ude täŋpayäŋ täno uyaku kunum gänaŋ imaka tägatäga u api korewen. Eruk, ude täŋ moreŋkaŋä äbä näk kaŋ näwat! 23 Äma unitä man ude nadäŋpäŋ moneŋ tuŋum päke unita bänepitä nadäŋ bäräp täŋpäŋ butewaki iŋam dapun ijiŋpeŋ kuŋkuk.

24 Kuŋirän Jesutä iwaräntäkiye yäwetkuk; Moneŋ ämatä Anutu gämori-ken itkaŋ unitäŋo kaŋiwat yewa gänaŋ ärokta api täŋburut täneŋ. 25 In jide nadäkaŋ? Tom pähap kubä wäpi kameri unitä gänaŋ täpuri-ken täga ärowek? Nämo, u käjiŋ täwek. Tuŋum äma udegän, Anututä intäjukun it yämiŋpäŋ yabäŋ yäwatta api täŋburut täneŋ. 26 Jesutä ude yäŋirän nadäŋpäŋ ämawebe bumta kikŋutpäŋ yäŋkuŋ; Yäke! Anututä äma moneŋ ikek bäräŋeŋ nämo api yämagureko u täŋpäwä äma jopi nin ŋodewani jide täŋpäŋ irit kehäromi api kaŋ-ahäne? 27  j  Ude yäwäwä Jesutä yabäŋpäŋ yäwetkuk; Imaka ämatä ini täga nämo tänaŋi uwä Anututä täga täŋpek.

28 Ude yäŋirän nadäŋpäŋ Pitatä iwetkuk; Nibä yäk. Nin imaka imaka kudup peŋ moreŋkaŋ gäk gäwarän täkamäŋ ŋonita kowata jide api yäpne? 29 Yäwänä Jesutä iwetkuk; Näk bureni täwetat; Äma kubätä näka yäŋpäŋ noriye wanoriye, miŋiye naniye, iroŋiniye ba imaka kuduptagän peŋkaŋ näk näwarayäŋ täko uwä imaka peŋkuko u irepmitpäŋ irit kuŋat-kuŋariken kowata tägagämän u kaŋ ahäkta pära nämo api täŋpek. Täŋkaŋ kumäŋpäŋä irit kehäromi api kaŋ-ahäwek.

Jesu ini kumäkta äneŋi yäŋkuk

Mat 20:17-19; Mak 10:32-34

31  k  Eruk, man ude yäŋ paotpäŋ iwaräntäkiye 12 u inigän yäŋpäbä yepmaŋpäŋ yäwetkuk; Ket nadäwut. Nin kuŋtäŋgän Jerusalem yotpärareken api ahäne. Ahäŋpäŋä bian profettä Äma Bureni-inikta manbiŋam kudän täwani uwä kome uken bureni api ahäwek. 32  l  Äma Bureni-inik uwä guŋ äma keri terak pewäkaŋ unitä yäŋärok man iwetkaŋ waki täŋ imiŋpäŋ, iwit api ut ibatneŋ. 33 Ude täŋkaŋ päripmäŋpäŋ kumäŋ-kumäŋ api utpewä kumbek. Ude tänayäŋ täŋopäŋ kepma yaräkubä täreŋirän kumbani-ken naniktä äneŋi kodak taŋpäŋ api akumaŋ kwek. 34  m  Jesutä ude yäŋirän mebäri käbop itkuko unita iwaräntäkiyetä nämoinik nadäwä täreŋkuŋ.

Jesutä dapuri tumbani kubä yäpän tägaŋkuk

Mat 20:29-34; Mak 10:46-52

35 Kuŋtäŋgän Jeriko yotpärare dubini-ken ahäŋpäŋ kaŋkuŋ. Äma kubä dapuri tumbani, kädet miŋin maŋit itkaŋ ämawebe-ken moneŋta ketkewat itkuk. 36 Ude täŋ ittäŋgän ämawebe Jesu iwarän täŋkuŋo täŋo mämäni nadäŋpäŋ yäŋkuk; U imatäken? 37 Ude yäwänä ämawebe ätutä iwetkuŋ; Jesu Nasaret nanik ukät äbäŋkaŋ täkamäŋ yäk. 38  n  Ude iweräwä äma dapuri tumbani u gera ŋode yäŋkuk; Jesu, Devit orani, butewaki nadäŋ nami! yäk. 39 Ude yäŋirän ämawebe intäjukun äbuŋo unitä kaŋ-yäŋpäŋ iwetkuŋ; Wari yäweno! Ude iwerirä nämo nadäŋ yämiŋpäŋ gera äneŋi taŋigän ŋode yäkgän täŋkuk; Devit orani, täŋkentäŋ nami! 40 Yäŋirän Jesutä nadäŋpäŋ yäŋkuk; Äma u yäŋikŋat yäpmäŋ äbut. Ude yäwänä yäŋikŋat yäpmäŋ äbämaŋ Jesu dubini-ken äbäwä iwet yabäŋkuk; 41 Ima täŋ namän yäŋpäŋ näkken gera yäyan? Yäwänä iwetkuk; Äma ärowanina, näk dapun äneŋi ijiwa kunayäŋ nadätat yäk. 42  o  Ude yäwänä Jesutä iwetkuk; Eruk, ijiwi kurä! Nadäŋ namikinik täyan unitä täŋpewän tägatan. 43 Yäŋirän uterakgän äma u ijiwän kwäpäŋ Anutu-ken bänep täga man iwetpäŋ Jesu iwarän täŋkuk. Ude täŋirän ämawebe äbot päke unitä u kaŋpäŋ Anutu wäpi iniŋ oretkuŋ.

Copyright information for `IOU