Luke 24

Jesu kumbani-ken naniktä akumaŋ kuŋkuk

Mat 28:1-10; Mak 16:1-8; Jon 20:1-10

Täŋpäkaŋ Sande tamimaŋ-inik webe ukeŋo imaka käbäŋi tägatäga täŋtuŋum taŋpäŋ peŋkuŋo u yäpmäŋkaŋ Jesu äneŋkuŋ-ken kuŋkuŋ. Päŋku ahäŋpäŋ kaŋkuŋ; Mobä pähap u yäpmäŋ keweŋkuŋo parirän. a  Ude täŋpäkaŋ Jesu äneŋkuŋ-ken äroŋpäŋ Jesu täŋo komegupta wäyäkŋewä wawäkaŋ nadäwätäk täŋ irirä äma yarä teki paki-inik unitä pit kubägän dubini-ken ahäŋpäŋ itkumän. b  Täŋirän webe kwayak unitä bumta umuntaŋpäŋ iŋami komen yäpä äpmoŋpäpäŋ patkuŋ. Parirä äma yarä unitä yäwetkumän; In kumbani komeken ŋo imata kodak iranita wäyäkŋeŋ itkaŋ? c  U ŋo nämo itak, akumaŋ kuk yäk. Galili komeken itkaŋ man ŋode täwetkuko unita guŋ taŋkuŋ? Uwä ŋode täwetkuk; Äma Bureni-inikä, äma waki täŋpani keri-ken pewäkaŋ päya kwakäp terak utpäŋ äneŋpäkaŋ kepma yaräkubä täreŋirän Anututä äneŋi yäpmäŋ päŋaku api tewek yäŋ täwetkuk. Ude yäŋirän webe kwayak u nadäŋpäŋ yäŋkuŋ; Bureni, nadäkamäŋ! yäk.

Ude yäŋpäŋ awaŋ u peŋpeŋ päŋku iwaräntäkiye 11 ukät ämawebe ätukät biŋami yäwetkuŋ. 10  d  Webe kwayak u wäpiwä Maria Makdala komeken nanik, kubä wäpi Joana, kubäwä Maria wahupi Jems täŋo miŋi ukät webe ätu bok kuŋatkuŋ. Täŋpäŋ webe kwayak unitä iwaräntäkiye ukeŋo manbiŋam yäwerirä mani nadäŋirä jopi ude täŋpäpäŋ nadäwä bureni nämo täŋkuk. 12 Upäŋkaŋ Pitatä akumaŋ awaŋken bäräŋeŋ päŋku awaŋ gänaŋ umu okäreŋpäŋ tek Jesu gupi uwäk täŋpäŋ äneŋkuŋo ugänpäŋ kaŋkuk. Ude kaŋpäŋ nadäwätäk pähap täŋtäŋ äneŋi kuŋkuk.

Jesu Emeus kädet-ken kaŋkumän

13 Täŋpäŋ kepma ukengän iwaräntäki yarätä Emeus yotpärare-ken kuŋkumän. Emeus u Jerusalem yotpärare dubini-ken itkuk, 10 kilomitas ude. 14 Kädet kuŋit kuŋit imaka Jesuken ahäŋkuko unita man yäŋpäŋ-nadäk täŋtäŋ kuŋkumän. 15  e  Yäŋpäŋ-nadäk täŋtäŋ kuŋirän Jesu ini äma yarä u dubini-ken ahäwänkaŋ penta kuŋkuŋ. 16 Täŋpäkaŋ äma yarä u Jesu kaŋkumäno upäŋkaŋ u Jesu yäŋ siwoŋi nämo kawän täreŋkuŋ. 17 Ude täŋirän Jesutä yäwet yabäŋkuk; Ek imatäken manpäŋ yäŋpäŋ-nadäk täŋtäŋ kuŋatkamän? Yäwänä äma yarä uwä päŋku täpäneŋpäŋ itpäŋ butewaki iŋami dapun ijiŋkumän. 18 Täŋkaŋ äma yarä u kubä wäpi Kliopas unitä iwetkuk; Gäk kome kubäken nanik käwep unita Jerusalem yotpärare-ken kudän ahäŋkuko u nämo kaŋpäŋ nadäŋkun.

19  f  Yäwänä Jesutä yäwetkuk; Imatäkenta yäkamän? Yäwänä yarä unitä iwetkumän; Jesu Nasaret yotpärare-ken nanik unitäŋo manbiŋam yäk. U profet pähap. U Anutu ba ämawebe iŋamiken imaka kehäromi nikek yäŋpäŋ-täk täŋ yäpmäŋ äbäk täŋkukonik yäk. 20 Upäŋkaŋä nintäŋo äma ekäni ekäni-kät bämop äma intäjukun täŋpani unitä kumäkta yäŋtäreŋ imiŋpäŋ manken teŋpäŋ päya kwakäp terak utpewä kumbuk. 21  g  Unitä Isrel äbot nin Rom gapman täŋo keri-ken nanikpäŋ nimagutta yäwani yäŋ nadäŋkumäŋopäŋ u kawut, utpewä kumäŋirän edap yaräkubä täretak ŋo yäk. 22  h  Täŋpäkaŋ apiŋo tamimaŋ ninken nanik webe ätutä manbiŋam inide kubä niweraŋ yäk. 23 Uwä tamiinik Jesu äneŋkuŋ-ken kuŋpäŋ Jesu täŋo komegupta kawä waŋ yäk. Täŋkaŋ äneŋi äyäŋutpeŋ päbä ŋode niweraŋ; Aŋero yarätä ahäŋ nimiŋpäŋ Jesu kodak taŋpeŋ akumaŋ kuk yäŋ niweramän yäk. 24  i  Eruk man u nadäŋpäŋ nininken äbotken nanik ätutä awaŋken päŋku webetä yäŋo udegän kaŋ yäk. Upäŋkaŋ Jesu nämo kaŋ-ahäŋ.

25 Man ude iweränä Jesutä yäwetkuk; Yäke! Inä guŋ bureni-inik! Profettä man yäŋpäŋ kudän täŋkuŋo u in imata täŋguŋ taŋpäŋ bänep nadäwätäk täŋpäŋ nadäkinik nämo täkaŋ? 26  j  Profettä ŋode yäŋkuŋ; Kristo u komi mebäri mebäri nadäŋpäŋ kumäkta yäwani. Komi u nadäŋkaŋ eruk, epmäget peŋyäŋek ikek kunum gänaŋ api ärowek yäŋ yäŋkuŋ. 27  k  Jesutä ude yäŋpäŋ man kudup inita, Moses ba profet mäden ahäwanitä Anutu täŋo man terak kudän täŋkuŋo unitäŋo mebäri kudup yäŋkwawa taŋ yämiŋkuk.

28 Eruk, kuŋtäŋgän Emeus yotpärare keräp taŋkuŋ. Täŋpäŋ Jesutä yotpärare u irepmitpeŋ kwayäŋ täŋkuk. 29 Ude täŋpänä äma yarä unitä iwetkumän; Kweno yäk. Kome bipayäŋ unita nekkät penta ŋogän itna yäk. Ude iwerän nadäŋ yämänkaŋ eŋi gänaŋ penta päro itkuŋ.

30  l  Äroŋpäŋ ketem nänayäŋ maŋitkuŋ. Maŋit itkaŋ Jesutä käräga kubä yäpmäŋpäŋ tokätkaŋ Anutu bänep täga man iwetpäŋ äma yarä unita yämiŋkuk. 31 Ude täŋpänkaŋ Anututä nadäŋ yämiŋirän eruk U Jesu yäŋ kawän täreŋkuŋ. Kawän tärewäkaŋ uterakgän Jesu ini ugän paotkuk. 32 Täŋpänkaŋ yarä u ini-tägän näwetgäwet täŋpäŋ yäŋkumän; Bureni! yäk. Kädet miŋin man täŋo mebäri yäŋahäŋpäŋ niwerirän man gäripi nikek u nadäŋpäŋ bänepnektä pidäm tako ukeŋo!

33 Ude yäŋpäŋ uterakgän akumaŋ Jerusalem yotpärare-ken äyäŋutpeŋ kuŋkumän. Päŋku ahäŋpäŋ yabäŋkumän; Jesutä iniken iwaräntäkiye 11 uwä noriye ätukät änok kubägän irirä. Yabäwänä iwaräntäkiye itkuŋo unitä ŋode yäwetkuŋ; 34  m  Ekäni awaŋ gänaŋ naniktä bureni akuk! yäk. U Saimon kädet miŋin ahäŋ imik yäk. 35 Täŋpäkaŋ yarä unitä udegän kädet miŋin ahäŋ yämänkaŋ eŋi gänaŋ päro käräga tokätpäŋ yämän naŋkaŋ kawän täreŋkuŋo manbiŋam upäŋ yäwetkumän.

Jesutä iwaräntäkiye ahäŋ yämiŋkuk

Mat 28:16-20; Mak 16:14-18; Jon 20:19-23; Apos 1:6-8

36  n  Eruk Jesutä täŋkuko unita manbiŋam yäŋpäŋ-nadäk täŋ irirä bämopi-ken ini ugän ahäŋ yämiŋpäŋ yäwetkuk; Bänep kwini terak itkot! yäk. 37  o  Yäweränkaŋ iwaräntäkiyetä kaŋpäŋ kwaiŋpäŋ yäŋkuŋ; Wära! Mäjo kubä äbätak ŋo! yäk. 38 Ude yäwäwä yäwetkuk; In imata kikŋutpäŋ bänep yarä-yarä pekaŋ? 39 Ŋowä näkŋa-inik äbätat. In ketna kuroŋna-ken ŋo nepmäŋit näwatpäŋ nabäŋpäŋ nadäkinik täŋput. Mäjo uwä gupi tohari nikek nämo. Täŋ, nähä gupna tohatna nikek ŋo yäk.

40 Man ude yäwetpäŋ keri kuroŋi-ken jibi me u yäwoŋäreŋkuk. 41  p  Yäwoŋärewän kaŋpäŋ bänepi tägaŋkuŋ. Täŋpäkaŋ ŋo Jesu ini yäŋ ketinik nämo nadäwä täreŋkuŋ. Ude täŋpäkaŋ yäwet yabäŋkuk; Inken ketem ätu itkaŋ? 42 Ude yäweränä gwägu tom ijiwani kubä imiŋkuŋ. 43 Imiŋkaŋ kaŋ irirä, eruk naŋkuk.

44  q  Naŋpäŋ yäŋkuk; Näk inkät itkaŋ man täwet yäpmäŋ äburo ukeŋo nadäkaŋ? Näk ŋode täwetkut; Man näka Moses täŋo baga man kudän täwani terak, ba profet täŋo man kudän terak ba Sam terak kudän täwani u kudup udegän ahäŋ morekta yäwani yäŋ täwetkut. 45  r  Ude yäwetkaŋ Anutu täŋo man mebäri nadäkta nadäk-nadäki täŋkwawa taŋ yämiŋkuk. 46 Täŋkaŋ ŋode yäwetgän täŋkuk; Anutu täŋo man kudän terak ŋode kudän täwani; Kristo u komi nadäŋpäŋ kumäŋkaŋ kepma yarä täreŋirän kubäta kumbani-ken naniktä api akwek. 47  s, t  Täŋkaŋ komeni komeni ämawebe yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋpewä bänepi sukureŋirä Anututä Kristo unitäŋo wäpi terak wakini api peŋ moreŋ yämek yäŋ ude kudän täwani. Eruk nanaknaye, inä ude täkta yäwani. Unita Jerusalem yotpärare-ken yäput peŋpäŋ kaŋ täŋtäŋ kut. 49  u  Täŋpäkaŋ nanatä imaka injinta biŋam yäwani u iniŋ kireŋpewa api äpäŋ tamek. Unita in kome ŋo nämo peŋpeŋ kuneŋ. Ŋogän itsämäŋ irirä kunum täŋo kehäromi tama yäpmäŋkaŋ kaŋ kut yäk.

Jesu kunum gänaŋ äroŋkuk

Mak 16:19-20; Apos 1:9-11

50 Man ude yäwetkaŋ eruk yäŋ-yäkŋat päŋku Betani yotpärare gägäniken itkaŋ keri yäpmäŋ akuŋpäŋ Anututä iron täŋ yämikta man yäwetkuk. 51 Man täga u pen yäwerit yäwerit kome käkätäŋirän Anututä imagut yäpmäŋ kunum gänaŋ äroŋkuk. 52  v  Täŋirän iwaräntäkiyetä Jesu iniŋ oretkaŋ bänep oretoret pähap terak Jerusalem yotpärare-ken äneŋi kuŋkuŋ. 53 Kuŋpäŋ kadäni kadäni kudupi eŋi gänaŋgän itkaŋ Anutu iniŋ oret täŋkuŋ.

Copyright information for `IOU