Luke 4

Satantä Jesu yäŋ-ikŋatkuk

Mak 1:12-13; Mat 4:1-11

Jesu, Kudupi Munapiktä bänepi-ken tokŋeŋ parirän Jodan umeken naniktä äyäŋutpeŋ abuk. Äbäŋirän Munapik unitä yäŋikŋat yäpmäŋ päŋku kome jopi-ken teŋkuk. Uken tewänkaŋ Satantä täŋyabäk täŋ yäpmäŋ kuŋirän kepma 40 täreŋkuk. Kadäni u bämopi-ken Jesu ketem kubä nämo naŋkuko unita kepma 40 ude irän täreŋirän nakta bumta iŋkuŋ. Täŋirän Satantä iwetkuk; Gäk Anutu täŋo nanaki bureni-inik täŋpäwä mobä itak ŋo iweri ketem äworewänkaŋ naŋ! a  Yäwänä iwetkuk; Ude nämo täŋpayäŋ yäk. Anutu täŋo man kudän terak man ŋode pätak; Äma kubätä ketem-tagän täga nämo irek.

Jesutä ude iweränä Satantä pom käroŋi kubä terak yäŋikŋat päro komeni komeni kudup pit kubägän täŋpewän Jesu iŋamiken ahäŋirä yabäŋkuk. b  Täŋkaŋ iwetkuk; Imaka imaka kehäromi ba tuŋum tägatäga nikek yabätan u näkŋata biŋam yäŋpäŋ namani unita netä kubäta imayäŋ nadäŋpäŋ täga imet yäk. Unita gäkä näkŋo wäpna yäpmäŋ akuŋpäŋ naniŋ oreriwä imaka päke ŋo kudup gäkŋata biŋam täga ganiŋ kirewet. c  Ude iweränkaŋ Jesutä iwetkuk; Anutu täŋo man kudän terak man kubä ŋode pätak yäk. Ekäni Anutujin u kubägän iniŋ oretneŋ. Unitagän watä piä täŋ imineŋ. Man ude pätak.

Ude iweränkaŋ Satantä äneŋi yäŋikŋat yäpmäŋ Jerusalem kuŋpäŋ kudupi eŋi medäp terak päro punin-inik unu teŋkaŋ iwetkuk; Anutu täŋo man ŋode kudän täwani;

Anututä aŋeroniye watä it gamikta yepmaŋkuko unitä api oraŋpäŋ gepmaneŋ.
Täŋpäkaŋ kuroŋka ba gukutka nämo api pimiŋ tädoren yäk. d 
Man ude pätak unita gäk Anutu täŋo nanaki-inik bureni täŋpäwä man u nadäŋpäŋ punin ŋonitä komen umu tubäpe!
12  e  Ude iweränä Jesutä yäŋkuk; Näk ude nämo täŋpayäŋ yäk. Anutu täŋo manbiŋam terak man kubä ŋode pätak; Ekäni Anutuka mebärika kwawak pewi ahäwut yäŋ jop nämo peŋ iweren. 13  f  Täŋpäkaŋ Satantä Jesu kädet mebäri mebäri terak täŋ-ikŋatpäŋ teŋpeŋ kuŋkuk. Kuŋkaŋ äneŋi täŋikŋatta kadäni täga kubäta itsämbuk.

Jesu Galili komeken piä yäput peŋkuk

Mat 4:1-11; Mak 1:12-13

14 Eruk Satan Jesu kakätäŋpeŋ kuŋirän Munapiktä kehäromi imiŋirän Galili komeken kuŋkuk. Täŋpäkaŋ imaka täk täŋkuko u biŋami Galili kome kuŋat moreŋkuk. 15 Täŋkaŋ Jesu uwä Juda täŋo käbeyä eŋi gänaŋ äroŋkaŋ ämawebe yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋkuk. Täŋirän nadäŋkaŋ wäpi biŋam yäŋpäŋ iniŋoret täŋkuŋ.

16 Eruk, kepma kubäta Jesu iniken komeni wäpi Nasaret u kuŋkuk. Kuŋpäŋ Sabat kadäni-ken täk täŋkuko udegän Juda täŋo käbeyä eŋi gänaŋ äroŋkuk. Äro ittäŋgän manbiŋam kudän täwani daniwa yäŋkaŋ akuŋkuk. 17 Akwänä manbiŋam profet Aisaiatä kudän täwani upäŋ imäkaŋ piräreyäŋtäŋ kuŋtäŋgän man kudän täwani kubä ŋode kaŋpäŋ daniŋkuk;

18 Näk Manbiŋam Täga äma jopi jäwäri yäŋahäŋpäŋ yäwetta Anututä ini naniŋ kireŋkuk.
Unita Ekäni täŋo Munapik näkkät itkamäk.
Äma mominitä topmäŋpäŋ yepmäŋirani u pit yämikta naniŋ kireŋkuk.
Ba dapuri tumbani dapuri yäpä tägakta naniŋ kireŋpewän äbut.
Äma komi piäken irani u yäniŋ kireŋpewa kukta naniŋ kireŋpewän äbut.
19 Ba Ekänitä ämawebeta bänep iron api täŋ yämek u kadäni yäŋahäkta naniŋ kireŋkuk. g 
20 Jesutä man ude daniŋ paotpäŋ buk ŋokeŋo äneŋi kedoŋ täŋpäŋ yämiŋkaŋ maŋitkuk. Ude täŋirän ämawebe käbeyä eŋi gänaŋ päke itkuŋo u Jesu-gänpäŋ kaŋ-yäputkuŋ. 21 Kaŋ-yäput irirä yäwetkuk; In nadäkaŋ? Manbiŋam daniŋira nadäkaŋ ŋo apiŋo iŋamjin-ken bureni ahätak ŋo!

Nasaret ämawebetä Jesu mäde ut imiŋkuŋ

Mat 13:53; Mak 6:1-6; Luk 4:15-30

22  h  Jesutä man ude yäwerirän ämawebe päke itkuŋo unitä man säkgämän yäŋkuko u nadäŋpäŋ jäkjäk yamäŋpäŋ oraŋ imiŋkuŋ. Ude täŋkuŋo upäŋkaŋ man ŋode yäŋkuŋ; Yäke! Man yäkyäki ba täktäki täga upäŋkaŋ ŋowä Josep täŋo nanaki!

23  i  Ude yäŋirä Jesutä nadäŋpäŋ kowata ŋode yäwetkuk; Ude yäkaŋ upäŋkaŋ intäŋo mebäri nadätat. Inä sära man ŋode api näwetneŋ; Gäk yäpätägak äma unita gäkŋa-tägän gupka täga yäpi täganeŋ. Kudän mebäri mebäri Kapeneam komeken täŋiri biŋamka nadäŋkumäŋo ude komeka kujat-ken ŋo udegän täŋiri kaŋ gabäna! Ude api näwetneŋ yäk. 24  j  Ude yäŋpäŋ yäŋkuk; Näk bureni täwetat. Ini komeken naniktä Anutu täŋo biŋam yäŋahäwani äma täŋo manita bitnäk täkaŋ. 25  k  Unita ŋode bureni nadäwä tumbut; Anutu täŋo manbiŋam yäŋahäwani profet Elaijatä bian itkuko uken webe kajat mäyap Isrel komeken it täkaŋonik. Kadäni uken obaŋ yaräkubä komepak 6 udeta iwän kubä nämo taŋirän kome uken naniktä nakta jop-inik itkuŋ. 26  l  Ude itkuŋo upäŋkaŋ Anututä Elaija Isrel webe kajat täŋkentäkta nämo peŋ iwet-pewän kuŋkuk. Nämo, guŋ kome wäpi Sidon unitäŋo yotpärare kubä wäpi Sarefat uken peŋ iwet-pewän päŋku webe kajat guŋ äbot uken nanik kubä täŋkentäŋ imiŋkuk. 27  m  Täŋpäŋ udegän, Profet Elaijatä itkuko uken ämawebe gisik paräm ikek mäyap Isrel komeken itkuŋ. Upäŋkaŋä Anutu täŋo piä äma unitä Isrel komeken nanik kubä nämo yäpän tägaŋkuŋ. Nämo, u guŋ kome wäpi Siria uken nanik kubä wäpi Neman ugänpäŋ yäpän tägaŋkuŋ.

28 Jesutä man ude yäŋirän äma käbeyä eŋi gänaŋ itkuŋo unitä nadäŋpäŋ bänepi waŋkuŋ. 29 Bänepi wawäpäŋ Jesu iŋit yäpmäŋ äpämaŋ päŋku yotpärare gägäni-ken teŋkuŋ. Yotpärare u geŋi pom terak itkuko unita geŋi-ken tena äpmoŋpän yäŋkaŋ täŋkuŋ. 30 Ude täŋirä Jesu uwä täŋyäkŋatpeŋ ämawebe bämopi-ken yärepmitpeŋ kuŋkuk.

Mäjotä äma kubä magätkuk

Mak 1:21-28

31  n  Ude täŋpeŋ kumaŋ Galili kome täŋo yotpärare kubä wäpi Kapeneam u kuŋkuk. Eruk, Sabat kadäni-ken ämawebe yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋirän kaŋpäŋ nadäŋpäŋ yäŋkuŋ; 32  o  Yäke! Äma ŋowä man mähemitä ini yäyak yäk. 33  p  Täŋpäkaŋ käbeyä eŋi uken äma Satan täŋo mäjo kubätä magärani kubä itkaŋ gera pähap terak ŋode yäŋkuk; 34  q  Wa! Jesu Nasaret nanik, gäk jide täŋ nimayäŋ äbätan? Nidäpayäŋ äbätan ba? Gäka nadäkamäŋ, gäk Anutu täŋo Kudupi äma u yäk.

35 Yäŋirän Jesutä ŋode kaŋ-yäŋkuk; Bitnä! Äma ŋo kakätäŋpeŋ ku! yäŋ iwetkuk. Ude iwerirän uterakgän ämawebe iŋamiken äma u mäjo wakitä pudät maŋpän kome terak kuŋkuko upäŋkaŋ gupi-ken jibi kubä nämo imiŋpäŋ kakätäŋpeŋ kuŋkuk.

36 Ude täŋpän kaŋkaŋ ämawebe päke u kikŋutpäŋ man näwetgäwet ŋode täŋkuŋ; Wära! Äma ŋo jidewanitä man yäŋirän mäjo mani buramiŋpäŋ metäŋpeŋ kukaŋ? Mani kehäromi nikek yäŋ yäŋkuŋ. 37 Täŋpäkaŋ Jesu täŋo biŋamitä kome u kuŋat moreŋkuk.

Jesutä ämawebe mäyap yäpän tägaŋkuŋ

Mat 8:14-17; Mak 1:29-34

38 Täŋpäŋ Jesu käbeyä eŋi u peŋpeŋ kumaŋ Saimontä eŋiken kuŋkuk. Kuŋkuko Saimon webeni täŋo miŋi gup kädäp kädäp käyäm täŋkaŋ parirän täŋkentäŋ imikta iwetkuŋ. 39 Iwerä päŋku webe u dubini-ken itpäŋ käyäm u kaŋ-yäŋkuk. Kaŋ-yäŋirän gup kädäp kädäp nadäŋkuko u paoränkaŋ akuŋpäŋ ketem gwet yämiŋkuk.

40 Eruk, kome bipmäŋirän kome uken nanik noriye käyäm ikek yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ Jesu-kengän äbuŋ. Käyäm mebäri mebäri täŋirä Jesutä keri gupi terak peŋtäŋ kuŋirän tägaŋ moreŋkuŋ. 41  r  Täŋpäŋ äma mäjotä magärani mäyap imaka, yäpän tägaŋkuŋ. Täŋirän mäjo uwä ämawebe yabä-kätäŋkaŋ Jesu gera terak ŋode iwet täŋkuŋ; Gäka nadäkamäŋ. Gäk Anutu täŋo Nanaki-inik yäk. Yäwäwä Jesutä yabäŋ yäŋpäŋ Mejin täŋpipiwut! yäŋ yäwet täŋkuk. Imata, Äma ŋo Kristo ubayäŋ yäŋ nadäŋkuŋo unita ude yäwetkuk.

42 Eruk patkuko yäŋeŋirän kome u peŋpeŋ inigän irayäŋ nadäŋpäŋ kome äma nämo irani-ken kuŋkuk. Kuŋirän ämawebe u nanik Jesuta wäyäkŋeŋtäŋ kuŋtäŋgän kaŋ-ahäŋpäŋä kome kubäken kukta iniŋ bitnäŋkuŋ. 43  s  Ude täŋirä Jesutä yäwetkuk; Ude nämo! Nana täŋo Manbiŋam Täga u kome ŋonitagän nämo. Kome ätuta bok yäk. Anututä intäjukun itkaŋ yabäŋ yäwat piä täk täyak unitäŋo manbiŋam api yäwet täŋpet. Mebäri unitagän naniŋ kireŋkuk.

44  t  Jesutä ude yäŋpäŋ kome u peŋpeŋ Judia komeken nanik täŋo käbeyä eŋi gänaŋ Nani täŋo manbiŋam yäŋahäŋtäŋ kuŋatkuk.

Copyright information for `IOU