Luke 8

Jesu täŋo äbot

a  Eruk, patkuŋo yäŋewänkaŋ Jesutä yotpärare taŋi täpuri kuŋatkaŋ Anututä intäjukun itkaŋ yabäŋ yäwat piä täk täyak unitäŋo Manbiŋam Täga yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋtäŋ kuŋatkuk. Ude täŋirän ämawebe ŋodetä iwarän täŋkuŋ; Iwaräntäkiye 12 ukät webe ätu. b  Webe u bian mäjotä magärirä Jesutä mäjo u yäwat kireŋ yämani, ba käyämi yäpän tägaŋ yämani. Webe kwayak ukät nanik kubä wäpi Maria, Makdala komeken nanik. Jesutä bian webe uterak nanik mäjo wära 7 yäwat kireŋ imiŋkuk. Täŋ, webe kubäwä wäpi Joana, Kusa täŋo webeni. (Kusa u Herot täŋo täŋkentäk äma kubä). Kubäwä wäpi Susana. Webe yaräkubä ukät webe ätu bok kuŋatkuŋ. Webe kwayak uwä iniken moneŋpäŋ Jesu-kät iwaräntäkiye täŋkentäŋ yämik täŋkuŋonik.

Mujipi pikpik täŋo man wärani

Mat 13:1-9; Mak 4:1-9

Täŋpäkaŋ ämawebe uken-uken nanik Jesutä itkuk-kengän äbäŋ moreŋpäŋ irirä yabäŋpäŋ man wärani kubä ŋode yäwetkuk; Äma kubätä ketem mujipi piwa yäŋpäŋ piäni-ken kwek. Kuŋpäŋ mujipi täŋ-irähuttäŋ kwek. Täŋ-irähuttäŋ kuŋirän mujipi ätu kädet miŋin mäneŋ. Kädet miŋin mäneŋo u ämatä kuŋ äbäŋ täŋkaŋ yeŋ gatäneŋ. Täŋpäkaŋ mujipi ätuwä baraktä näneŋ. Täŋkaŋ mujipi ätuwä mobä terak mäneŋ. Mobä terak maŋpäŋ tädotneŋo upäŋkaŋ kome umeni nämo unita kubit täneŋ. Täŋ, mujipi ätuwä mup gänaŋ mäneŋ. Mup gänaŋ maŋirä mup waki unitä äroŋpäŋ yäwarä kuneŋ. Täŋpäkaŋ mujipi ätuwä kome tägaken mäneŋ. Kome tägaken mäneŋo u tädotpäŋ bureni säkgämän mäyap-inik pätneŋ.

Jesutä man ude yäŋpäŋ gera terak ŋode yäŋkuk; Äma jukuni nikektä näkŋo man ŋo ket nadäwut!

Jesu imata man wärani terak yäk täyak?

Mat 13:10-23; Mak 4:10-20

Täŋpäkaŋ Jesutä man wärani yäŋkuko unita iwaräntäkiyetä mebärita iwet yabäŋkuŋ. 10 Iwet yabäŋirä yäwetkuk; Anututä intäjukun itkaŋ yabäŋ yäwat piä täk täyak unitäŋo manbiŋam käbop irani injingän nadäkta yäwani unita in-gänpäŋ täwetat, äma ätukät nadäkta nämo. Unita man wärani terakgän yäwet täyat yäk. Man wärani terak yäwetpewa;

Dapuritä känayäŋ täŋo upäŋkaŋ täga nämo api kawä tärewek.
Ba jukunitä nadänayäŋ täŋo upäŋkaŋ mebäri täga nämo api nadäwä tumbek. c 
11  d  Ude yäŋpäŋ yäwetkuk; Mujipi pikpik täŋo manbiŋam täweraro u mebäri ŋode; Mujipi uwä Anutu täŋo man ude. 12 Täŋ, mujipi kädet miŋin mäneŋo u ŋode; Äma Anutu täŋo manbiŋam nadäŋpäŋ yäpmäŋ kuŋarirä Satantä bänepi-ken nanik yäyomägat täyak u. Satantä ŋode nadäŋpäŋ täk täyak; Anutu täŋo man bänepi-ken iyap taŋpäŋ yäpmäŋ kuŋatpäŋ Anututa biŋam täneŋ yäŋ nadäŋpäŋ yäyomägat täyak. 13 Täŋ, mujipi mobä kujat terak mäneŋo u ŋode; Äma Anutu täŋo man nadäŋpäŋ gäripi nadäneŋopäŋ bänepi-ken jäwäri nämo äpmoŋpani. Unita nadäkiniki kadäni keräpi-tagän yäpmäŋ kuŋatpäŋ täŋyabäkken Anututa mäde ut imik täkaŋ. 14 Täŋ, mujipi ätu mup gänaŋ mäneŋo u ŋode; Äma Anutu täŋo man nadäk täkaŋ upäŋkaŋ kome täŋo moneŋ tuŋumta nadäwätäk ba nadäŋ gärip unitä Anutu täŋo man utpewä kumäŋirän kuŋat-kuŋariken bureni nämo ahäk täyak. 15 Täŋpäkaŋ mujipi kome tägaken mäneŋo u ŋode; Äma Anutu täŋo manbiŋam nadäŋpäŋ bänepi-ken kehäromi iŋitpäŋ mani buramiŋpäŋ yäpmäŋ kuŋarirä irit kuŋat-kuŋariken bureni ahäk täkaŋ yäk.

Peŋyäŋek täŋo manbiŋam

Mak 4:21-25

16  e  Jesutä man wärani äneŋi kubä ŋode yäwetgän täŋkuk; Äma kubätä topän ijiŋpäŋ käbot gänaŋ ba bukä gämori-ken käbop täga pewek? Nämoinik! Topän uwä kwawak pewän eŋi gänaŋ peŋ-yäŋeŋirän ämatä imaka imaka täga käneŋ. 17  f  In nadäkaŋ? Imaka imaka apiŋo käbop itkaŋ u mäden Anututä kwawak api pewän ahäneŋ. Bureni, imaka täŋ-yejämbani pätak u wari nämo api pärek. Nämo, u täŋkwawa taŋirän api kaŋpäŋ nadäneŋ. 18  g  Unita jukujin-tägän nadäneŋo udeta in Anutu täŋo manta juku peŋpäŋ ket nadäk täkot. Imata, äma kubätä imaka Anututä imani u yäpmäŋ kuŋarayäŋ täko uwä ätukät buŋät imikta yäwani. Täŋ, äma ätuwä nin imaka udewani nikek yäŋ nadäk täkaŋ upäŋkaŋ nämo! Täŋpäkaŋ imaka iŋitkamäŋ yäŋ jop nadäk täkaŋ uwä yäyomägatta yäwani.

Jesu täŋo nägät moräk u netä?

Mat 12:46-50; Mak 3:31-35

19 Jesutä man ude yäŋ irirän miŋi-kät noriye känayäŋ äbuŋ. Upäŋkaŋ ämawebe päke itkuŋo unitä Jesu kumän itgwäjiŋirä dubini-ken kukta täŋpä waŋkuŋ. 20 Täŋirä äma ätutä yabäŋkaŋ Jesu ŋode iwetkuŋ; Meŋka-kät notkaye gabänayäŋ äbäŋo yäman umu itkaŋ yäk. 21 Ude iweräwä Jesutä kowata ŋode yäwetkuk; Ämawebe Anutu täŋo manbiŋam nadäŋpäŋ iwaräntäk täkaŋ uwä näkŋo meŋnaye notnaye bureni!

Jesutä ibäm gwägu yäniŋ bitnäŋkuk

Mat 8:23-27; Mak 4:35-41

22 Eruk, kadäni kubäta Jesutä iwaräntäkiye yäwetkuk; Gwägu kukŋi udude käda kuna yäk. Ude yäŋpäŋ gäpe kubä terak äroŋpeŋ kuŋkuŋ. 23 Eruk gwägu terak kuŋtäŋgän Jesu däpmon patkuk. Parirän mänit pähap piäŋirän gwägu tokätpäŋ gäpe gänaŋ äpmoŋ tokŋeŋirän gäpe nikek gwägu gänaŋ äpmonayäŋ täŋkuŋ. 24 Täŋirän Jesu yäwä kikŋuränpäŋ iwetkuŋ; Ai! Ekäni! Paotnayäŋ täkamäŋ ŋo! yäk. Ude iweräwä Jesutä akuŋpäŋ mänit kenta gwägu yabäŋ yäŋkuk. Yabäŋ yäŋirän uterakgän mänit bitnäŋirän gwägu kwikinik patkuk. 25 Täŋirän Jesutä iwaräntäkiye yäwetkuk; Nadäkinikjin de?

Ude yäŋirän iwaräntäkiye umuntaŋkaŋ nadäwätäk täŋpäŋ näwetgäwet ŋode täŋkuŋ; Wära! Äma ŋo jidewani unita mänit kenta gwägu mani ŋo buramikamän? yäŋ yäŋkuŋ.

Mäjo wära but gänaŋ äpmoŋkuŋ

Mat 8:28-34; Mak 5:1-20

26 Eruk Jesutä gwägu kenta mänit yäniŋ bitnäwänkaŋ Galili kome u peŋpeŋ gwägu terak kuŋtäŋgän gwägu kukŋi udude käda Gerasa kome ahäŋkuŋ. 27 Ahäŋpäŋ Jesu gäpe terak naniktä maŋatpeŋ kuŋirän kome uken nanik äma mäjo mäyaptä magärani kubätä ahäŋ imiŋkuk. Äma uwä kadäni käroŋi-inik eŋi gänaŋ nämo pat täŋkukonik. Däpmon pat täŋkuko uwä mobä kawut, äma kumbani äneŋpani-ken u tek moräŋ pat täŋkukonik.

28 Pattäŋ kuŋattäŋgän eruk Jesu kaŋpäŋä kähän yäŋkaŋ gämori-ken maŋ-patäbotkuk. Ude täŋirän Jesutä mäjo uwä yäwetkuk; Äma ŋo kakätäŋpeŋ kut yäk. Ude yäwerirän mäjo äma magätkuŋo unitä Jesu iwetkuŋ; Jesu, Anutu Ärowani täŋo nanaki, gäk jide täŋ nimayäŋ äbätan? Komi nimeno! yäŋ iwetkuŋ. Täŋpäkaŋ mäjo uwä kadäni kadäni äma u iŋitpäŋ kwaik täŋirä äma ätutä iŋitpäŋ yen kehäromitä keri kuroŋi pädät täk täŋkuŋonik. Ude täk täŋkuŋo upäŋkaŋ mäjotä täŋpewä äma u yen yäpmäŋ däkŋeŋ täŋpän kwäpeŋ kome äma nämo irani-ken kuŋat täŋkukonik.

30 Täŋpäkaŋ Jesutä äma u iwet yabäŋkuk; Wäpka netä? Iwet yabäwän iwetkuk; Wäpna ‘Äbot pähap’ yäk. (Mäjo mäyaptä magätkuŋo unita wäpna Äbot pähap yäŋ iwetkuk.) 31 Ude yäwänä mäjo unitä Jesu butewaki terak ŋode iwetkuŋ; Gäk niwat kireŋpewi awaŋ käroŋi, bipmäŋ urani gänaŋ äpmonektawä! yäk. 32 But äbot pom terak udu yabätan? Gäk nibä-kätäwi but u gänaŋ äpmona! Ude yäwäwä Jesutä nadäŋ yämiŋirän mäjo uwä äma u kakätäŋpeŋ päŋku but gänaŋ äpmoŋkuŋ. But gänaŋ äpmoŋpäkaŋ bäräŋeŋ kumaŋ gwägu gänaŋ äpmoŋkaŋ ume naŋpäŋ kumbuŋ.

34 Ude täŋirä äma but watäni iranitä yabäŋpäŋ bäräŋeŋ päŋku ämawebe yotpärare taŋi täpuri it yäpmäŋ kuŋkuŋo u nanik manbiŋam yäwetkuŋ. 35 Yäweräkaŋ ninin käna yäŋkaŋ Jesutä itkuk-ken äbäŋ moreŋkuŋ. Äbäŋpäŋ kaŋkuŋ; Äma mäjotä magärani u tek yamäk ikek, nadäwän tumbäpäŋ Jesu dubini-ken kwikinik maŋit irirän. Mäjotä kakätäŋpeŋ kuŋkuŋo unita. Maŋit irirän kaŋpäŋ äma päke äbuŋo u umuntaŋkuŋ. 36 Täŋirä imaka ahäŋirän kaŋpäŋ nadäŋkuŋo unitä mäjotä magäranipäŋ yäpän tägaŋkuko unitäŋo manbiŋam yäwetkuŋ. 37 Manbiŋam u nadäŋpäŋ ämawebe Gerasa kome u nanik umuntaŋpäŋ Jesu komenin ŋo peŋpeŋ ku! yäŋ iwetkuŋ. Ude iweräwä Jesu kome u peŋpeŋ Galili kome gwägu udude käda kwayäŋ täŋirän äma yäpän tägaŋkuŋo unitä Jesu iwetkuk; Nadäŋ namiŋiri bok kuda! yäk. 39 Ude iweränä Jesutä iwetkuk; Nämo yäk. Komeka-ken kuŋkaŋ imaka Anututä täŋ gamitak unitäŋo biŋam kaŋ yäwet! Ude iwerirän äma u äyäŋutpeŋ komeni-ken päŋku Jesutä täŋkentäŋ imiŋkuko unitäŋo manbiŋam yäwettäŋ kuŋatkuk.

Jesutä webe yarä yäpän tägaŋkuŋ

Mat 9:18-26; Mak 5:21-43

40 Eruk, Jesu Galili komeken äneŋi kuŋirän ämawebe päke Jesuta itsämbuŋo unitä kaŋpäŋ iniŋ oretkuŋ. 41 Ude täŋirä kome unitäŋo käbeyä eŋi täŋo watä äma kubä wäpi Jairas unitä Jesu ahäŋ imiŋkuk. Ahäŋ imiŋpäŋ Jesu gämori-ken gukut imäpmok täŋpäŋ Jesutä eŋina-ken kwän yäŋpäŋ butewaki man iwetkuk. 42 Imata, äperi tepi kubägän obaŋ 12 ude itkaŋ käyäm täŋpäŋ kumbayäŋ täŋkuko unita.

Eruk, Jesu Jairas täŋo man buramiŋpäŋ eŋini-ken kwayäŋ kädet miŋin kuŋirän ämawebe buminik unitä yewa täŋkaŋ iwaräntäŋ yäpmäŋ kuŋkuŋ.
43 Ämawebe u bämopi-ken webe kubä käyäm mebäri kubä nikek itkuk. Webe unitä nägät piŋ yäpmäŋ kuŋirän obaŋ 12 ude täŋkuk. Käyäm waki u yäpätägakta yäpätägak ämaken kuŋ äbäk täŋkaŋ moneŋi kudup jop awähutkuk. Täga nämo yäpä tägaŋkuŋ. 44 Ude täŋpän wawäpäŋ eruk webe unitä Jesu mädeni-ken äbäŋpäŋ tekigän iŋitkuk. Jesu täŋo teki iŋirirän uterakgän tägaŋpäŋ nägät piŋ yäpmäŋ äbuko u kawuk taŋkuk. 45 Täŋirän Jesutä nadäŋpäŋ yäŋkuk; Ai! Netätä nepmäŋitak?

Ude yäŋirän äma päke u äwo yäwäkaŋ Pitatä ŋode iwetkuk; Ekäni, ämawebe päke ŋonitä dumäŋ gäwatkaŋ ŋo nämo nadätan?

46 Pitatä ude iweränä Jesutä yäŋkuk; Ude nämo! Äma kubätä nepmäŋirän kehäromina ätu kuŋirän nadätat yäk. 47 Ude yäwänä webe u mebärina kaŋ-ahätak yäŋpäŋ päbä Jesu gämori-ken gukut imäpmok täŋpäŋ kwaiŋpäŋ itkuk. Itkaŋ ämawebe päke u iŋamiken Jesu täŋo tek iŋirirän käyämi uterakgän paotkuko unitäŋo mebäri yäŋahäŋkuk. 48  h  Yäŋahäŋirän Jesutä iwetkuk; Wanotna, nadäkinikka näkken peyan unitä gäk yäpän tägatan. Unita bänep kwini terak kuyi yäk.

49 Jesutä man ude yäŋirän käbeyä eŋi täŋo watä äma unitä eŋiken nanik äma kubä äbä Jairas u iwetkuk; Äpetka kumäŋtak unita imata yäwoŋärewani äma jop yäŋikŋat yäpmäŋ äben? 50 Ude yäŋirän Jesutä nadäŋpäŋ Jairas iwetkuk; Nadäwätak täŋpeno! Nadäkinikka näkagän peŋiri äpetka tägawayäŋ yäk.

51 Ude yäŋpäŋ Jairastä eŋiken kuŋkuŋ. Kuŋpäŋ äma päke u yäniŋ bitnäŋpäŋ yepmaŋpän yäman ude irirä iwaräntäkiye yaräkubä Pita, Jon, Jems ukät iroŋi kumbuko unitäŋo miŋi nani ugänpäŋ yämaguränkaŋ eŋi gänaŋ äroŋkuŋ. 52  i  Ämawebe päke konäm yäŋtäbätek täŋ itkuŋo u yäwetkuk; Konäm wari kotneŋo. Iroŋi u nämo kumak. Jop däpmon pätak yäk. 53 Yäwänä kumakopäŋ jop yäyan yäŋpäŋ kaŋ-mägayäŋkuŋ. 54  j  Täŋpäkaŋ Jesu eŋi gänaŋ äroŋpäŋ iroŋi u kerigän iŋitpäŋ iwetkuk; Äpetna, aku! 55 Ude yäwänä uterakgän kehäromini äneŋi äpmoŋirän kodak taŋpäŋ akuŋkuk. Kodak taŋpäŋ akuŋirän Jesutä miŋi nani yäwetkuk; Ketem imän naŋpän! 56  k  Yäweränä miŋi nani uwä nadäwän inide kubä täŋkuko unita Jesutä imaka ahäŋkuko u yäŋahäkta yäniŋ bitnäŋkuk.

Copyright information for `IOU