Mark 1

Jontä Jesuta kädet täwitkuk

Jesu Kristo u Anutu täŋo Nanaki. Unitäŋo Manbiŋam Täga yäput peŋpäŋ ahäŋkuko u ŋode; a Bianä Anutu täŋo profet kubä wäpi Aisaiatä manbiŋam kubä ŋode kudän täŋkuk;

Näkŋo biŋam yäŋahäwani äma kubä ŋo.
U intäjukun kädet täwit gamikta api iniŋ kirewet yäk. b 
Uwä kome jopi-ken päŋku itkaŋ ŋode api yäwek;
Ekänitä äbäkta kädet kaŋ täwirut!
Irit kuŋat-kuŋatjin kaŋ täŋsiwoŋ tawut! c 
d Eruk, man Aisaiatä kudän täŋkuko udegän Jontä ŋode täŋkuk. Kome jopi-ken päŋku itkaŋ ämawebeta ume ärut yämiŋpäŋ man ŋode yäŋahäŋit täŋkuk; In bänepjin sukurewäkaŋ ume ärut tamiŋira Anututä momijin api peŋ tamek yäk. Ude yäwerirän ämawebe mäyap Judia komeken nanik ba Jerusalem yotpärare-ken naniktä Jontä itkuk-ken u päŋku wakini yäŋahäŋirä Jontä Jodan ume gänaŋ yäŋ-yäkŋat päpmo ärut yämik täŋkuk. e Täŋpäkaŋ Jon uwä tektawä but kubä wäpi kameri unitäŋo pujiŋipäŋ täŋpani upäŋ täŋkaŋä pioŋtawä but gupipäŋ täŋpani upäŋ yamäŋ täpäneŋpäŋ kuŋat täŋkukonik. Täŋpäŋ ketemtawä käpukbam-kät kähäräp umeni bipiken nanik ugänpäŋ nak täŋkukonik. f Ude täŋkaŋ manbiŋam ŋode yäŋahäk täŋkuk; Äma kubä biŋam ikek mäden näwatak yäk. Unitäŋo kehäromitä näkŋo kehäromina irepmitak. Näk äpani-inik unita u dubini-ken näk nämo itnaŋi. Nadäkaŋ? Näk ume-inikpäŋ ärut tamitat. Täŋpäkaŋ äma mäden näwatak unitäwä Anutu täŋo Munapikpäŋ api uwäktäŋ tamek yäk.

Jontä Jesu ume ärut imiŋkuk

Mat 3:13-17; Luk 3:21-22

Kadäni uken Jesutä Galili kome Nasaret yotpärare u peŋpeŋ abäŋirän Jontä Jodan ume gänaŋ yäŋikŋat päpmo ärut imiŋkuk. 10 Ärut imänkaŋ Jesu ume gägäni-ken äbäŋpäŋ kaŋkuk; Kunum aŋeŋirän Anutu täŋo Munapiktä imaka känaräm bumik unitä äpäŋkaŋ gwäki terak maŋirayäŋ täŋkuk. 11  g Ude täŋirän kunum gänaŋ nanik gera kubä ŋode ahäŋkuk; Gäk näkŋaken bänepna gämäni-inik yäk. Gäk gabäŋkaŋ gäripi pähap nadäk täyat yäŋ yäŋkuk. 12  h Ude yäŋirän uterakgän Munapiktä iniŋ kireŋpewän Jesu kome jopi-ken, tom ägwäritä kuŋarani-ken päŋku itkuk. Uken kepma 40 ude irirän Satantä yäŋikŋat täŋkukonik. Ude täŋkuko upäŋkaŋ Anutu täŋo aŋerotä täŋkentäŋ imiŋirä it yäpmäŋ kuŋkuk.

Jesutä äma yaräbok-yaräbok yämagutkuk

Mat 4:12-17; Luk 4:14-15

14  i Eruk, Jon komi yotken tewä irirän kadäni uken Jesu Galili komeken kuŋkuk. Päŋku Anutu täŋo Manbiŋam Täga yäŋahäŋpäŋ ämawebe ŋode yäwetkuk; 15  j Kadäni ahätak yäŋ yäwetkuk. Anututä intäjukun itkaŋ yabäŋ yäwat epän täŋpayäŋ täyak u tuän keräp täyak! Unita bänepjin sukureŋpäŋ Anutu täŋo Manbiŋam Täga uwä nadäŋpäŋ bänepjin-ken peŋpäŋ kaŋ yäpmäŋ kuŋarut!

16 Ude yäwetpäŋ Jesutä Galili gwägu pomi terak kuŋattäŋgän yabäŋkuk; Saimon-kät noripaki Andrutä yäk taŋi, gwägu tom yäpani u gwägu gänaŋ maŋpän äpmoŋ irirän yabäŋkuk. Äma yarä uwä moneŋ epänta gwägu tom yäpmäk täŋkumänonik. 17  k Yäk maŋpän äpmoŋ irirän Jesutä yäwetkuk; Eruk! Epän u peŋkaŋ näk näwarun! Näk näwarirän gwägu tom yäpmäk täkamän udegän ämawebe Anutu iwatta yäpmäk-yäpmäk epän api tamet yäk. 18 Yäweränä uterakgän epäni u peŋpeŋ iwatkumän. 19 Iwaränkaŋ ätukät kuŋpäŋä Sebedi täŋo nanaki yarä wäpi Jems kenta Jon u gäpe terak itkaŋ yäk taŋi, gwägu tom yäpani u ket täŋ irirän yabäŋkuk. 20 Yabäŋpäŋ pengän yarä unita gera yäŋirän nani Sebedi-kät epän ämaniye gäpe terak itkuŋo u yepmaŋpeŋ Jesu iwatkumän.

Jesutä mäjo äma magärani kubä iwat kireŋkuk

Luk 4:31-37

21  l, m Eruk ude täŋpäŋ penta kuŋtäŋgän Kapeneam yotpärare-ken ahäŋkuŋ. Uken Sabat kadäni täŋirän Jesu Juda täŋo käbeyä yot gänaŋ äroŋpäŋ manbiŋam yäwetpäŋ yäwoŋäreŋkuk. Täŋirän ämawebe kikŋutpäŋ nadäwä kudupi kubä täŋkuk. Ude täŋpäŋ ŋode nadäŋkuŋ; Baga man yäwoŋärewani ämatä man yäŋpäŋ-yäwoŋärek täk täkaŋ ude bumik nämo yäk. Äma ŋowä man mähemitä yäyak yäŋ nadäŋkuŋ. 23 Täŋpäkaŋ kadäni ukengän mäjo wakitä magärani kubä käbeyä yot gänaŋ penta itkuŋo unitä kähän yäŋkaŋ ŋode yäŋkuk; 24  n Jesu, Nasaret nanik, gäk jide täŋ nimayäŋ äbätan? Nidäpayäŋ äbätan? Gäka nadäkamäŋ. Gäk Anutu täŋo Kudupi Äma u! yäk.

25 Yäwänä Jesutä kaŋ-yäŋpäŋ ŋode iwetkuk; Bitnä! yäk. Äma ŋo kakätäŋpeŋ ku! 26  o Ude iweränä mäjotä äma uwä iŋitpäŋ kwaiŋkaŋ kähän yäŋpäŋ kakätäŋpeŋ kuŋkuk.

27 Täŋirän ämawebe u kaŋkaŋ nadäwätäk pähap täŋpäŋ ini-tägän näwetgäwet täŋpäŋ yäŋkuŋ; Wära! U imatäken? Man kudupi kehäromi nikek yäyak! Unitä man yäŋirän mäjo mani buramik täkaŋ. Äma jopitä ude täga tänaŋi nämo yäk. 28  p Ude yäŋpäŋ Jesu täŋo biŋam u bäräŋeŋ Galili kome uken-uken yäŋpäŋ-nadäŋtäŋ kuŋkuŋ.

Jesutä ämawebe mäyap yäpän tägaŋkuŋ

Mat 8:14-15; Luk 4:38-39

29 Täŋpäkaŋ Jesu uwä Jems kenta Jon-kät käbeyä yot peŋpeŋ Andru kenta Saimontä yotken kuŋkuŋ. 30 Kuŋpäŋ Jesu yot gänaŋ äroŋirän Saimon kenta Andrutä Saimon yepmani webe gup kädäp käyäm täŋkaŋ patkuko unita iwetkumän. 31 Iweränkaŋ päŋku kerigän iŋitpäŋ yäpmäŋ akuŋkuk. Ude täŋirän uterakgän käyäm u paoränkaŋ päŋku ketem gwet yämiŋkuk.

32 Eruk kome bipmäŋirän äma käyäm ikek ba äma mäjotä magärani u yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ Jesuken äbuŋ. 33 Yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ äbäŋpäŋ ämawebe yotpärare uken nanik kudup bumik yot yäma-ken itkuŋ. 34  q Äbä irirä Jesutä ämawebe käyäm mebäri mebäri nikek yäpän tägaŋit mäjotä magärani yäwat kireŋit täŋkuk. Ude täŋkaŋ mäjo u Jesu täŋo mebäri nadäŋkuŋo unita man yäkta yäniŋ bitnäŋkuk.

Jesu nani-kät inigän man yäŋkumän

Luk 4:42-44

35  r Ude täŋkaŋ patkuko kome ket nämo yäŋeŋirän Jesu akumaŋ yot peŋpeŋ uruŋ käda päŋku nani-kät man yäŋkumän. 36 Yäŋ irirän Saimon-kät noriye ätutä Jesuta wäyäkŋeŋtäŋ päŋku kaŋ-ahäŋpäŋ iwetkuŋ; E! Gäk imata ŋo itan? Ämawebe kudup gäka wäyäkŋeŋ itkaŋ! 38 Ude iweräwä ŋode yäwetkuk; Nin yotpärare kukŋi kukŋi it yäpmäŋ kukaŋ-ken u käda kuna! Uken kuŋkaŋ Anutu täŋo man yäŋahäŋpäŋ kaŋ yäwet täŋpa. Näk epän u täkta äbut. 39  s Ude yäŋpäŋ Galili komeken yotpärare kubäkubä täŋo käbeyä yot gänaŋ äroŋpäŋ man yäwerit mäjo yäwat kireŋit täŋkuk.

Jesutä äma gisik paräm ikek yäpän tägaŋkuk

Mat 8:1-4; Luk 5:12-16

40 Täŋpäkaŋ kadäni kubä äma kubä gisik paräm ikektä Jesuken kuŋpäŋ gukut imäpmok täŋpäŋ butewaki terak ŋode iwetkuk; Gäk täŋkentäŋ namayäŋ nadäŋpäŋä näk täga nepmaŋpi kudupi iret yäŋ nadätat. 41 Ude yäwänä Jesutä äma u kaŋpäŋ butewaki pähap nadäŋ imiŋpäŋ keri gupi terak peŋkaŋ iwetkuk; Täga täŋkentäŋ gamayäŋ. Eruk, paräm ŋo paorut! 42 Ude yäwänä uterakgän paräm u paorirä säkgämän itkuk.

43  t Täŋpäŋ Jesutä äma u man kehäromi ŋode iwetkuk; Täŋ gamitat ŋonita ämawebe biŋam nämo yäweren. Gäk päŋku gupka bämop äma iwoŋäre. Ude täŋpäŋ äneŋi säkgämän itta Moses täŋo baga man iwatpäŋ gupe käbäŋi nikek ijiŋiri ämawebetä paräm tägakaŋ yäŋ api nadäwä täreneŋ. Jesutä ude yäŋpäŋ iwet-pewän kuŋkuk. 45 Päŋku Jesutä iwetkuko ude nämo täŋkuk. Nämo, Jesutä gupi yäpän tägaŋkuŋo unitagän ämawebe kumän yäŋahäŋpäŋ yäwettäŋ kuŋkuk. Ude täŋirän kaŋpäŋ Jesu yotpärare bämopi-ken kwawak täga nämo kwet yäŋ nadäŋkuk. Ude nadäŋpäŋ kukŋi käda, äma mäyap nämo irani-ken kuŋat täŋkuk. Äma mäyap nämo irani-ken kuŋatkukopäŋ ämawebe uken-uken naniktä ehutpäŋ pen iwarän täk täŋkuŋonik.

Copyright information for `IOU