Mark 14

Juda ämatä Jesu utta man topuŋ

Mat 26:1-5; Luk 22:1-2; Jon 11:45-53

a  Täŋpäkaŋ kepma yarä keräp taŋirän Juda täŋo orekirit pähap kadäni kubä wäpi Pasova ba Käräga yiskät nämo awähurani äŋnak-äŋnak kadäni täŋkuk. Täŋirän bämop äma intäjukun täŋpani-kät Baga man yäwoŋärewani äma ätutä Jesu käbop iŋitpäŋ utna yäŋkaŋ kädetta wäyäkŋeŋkuŋ. Ŋode nadäŋkuŋ; Ämawebe bumta itkaŋ ŋonitä nadäwä täga nämo täŋpäpäŋ peŋawäk täneŋ yäŋpäŋ unita orekirit kadäni uken tänetawä yäŋ nadäŋkuŋ.

Webe kubätä Jesuta iron täŋ imiŋkuk

Mat 26:6-13; Jon 12:1-8

b  Täŋpäkaŋ Jesu Betani yotpärare-ken itkuk. Itkaŋ Saimon, gisik paräm ikek yäŋ iwerani unitä yotken äroŋpäŋ ketem bok naŋkumän. Ketem naŋ irirän webe kubätä ume käbäŋi säkgämän u gwäki taŋi peŋpäŋ yäpanipäŋ yäpmäŋ äbuk. Yäpmäŋ äbäŋpäŋ Jesu gwäki-ken piŋ ibatkuk.

Ude täŋirän äma ätu itkuŋo unitä kaŋpäŋ kokwawak nadäŋpäŋ yäŋpäŋ-nadäk ŋode täŋkuŋ; E! Ima mebärita imaka gwäki pähap peŋpäŋ yäpani ŋowä jop ureŋ täŋpän kukaŋ? Ämatä ume u suwaŋpäŋ siliwa moneŋ taŋi gamäkaŋ äma jäwärita yäminaŋi. Ude yäŋpäŋ webe u bumta kaŋ-yäŋkuŋ.

Kaŋ-yäŋ irirä Jesutä ŋode yäwetkuk; Kakätäwut! yäk. Imata bäräpi imikaŋ? U iron inipärik kubä täŋ namitak yäk. c  Äma jäwäri inkät wari wari irirä iron täŋ yämina yäŋpäŋä kaŋ täŋ yämut! Upäŋkaŋ näk inkät pen nämo api itne. d  Webe ŋo iron täŋ namayäŋ nadäŋpäŋ ini täŋ naminaŋi ude täyak. Näk änenayäŋ täkaŋ unita awaŋken kukta gupna ume käbäŋi gäripi nikek ŋo ärut namitak yäk. Näk bureni täwetat. Manna biŋam Täga komeni komeni yäŋahäŋ yäpmäŋ kunayäŋ täŋo udegän webe ŋonitä täŋ namitak unitäŋo manbiŋam bok api yäŋahäŋ yäpmäŋ kuneŋ. Ude täŋirä ämawebetä webe ŋonita nämo api guŋ täneŋ yäk.

Jesu iwaräntäkiye-kät Pasova ketem naŋkuŋ

Mat 26:14-30; Luk 22:3-20; Jon 13:21-30

10 Täŋpäkaŋ iwaräntäkiye 12 u bämopi-ken nanik kubä wäpi Judas Kariot unitä Jesu iwan keri terak kaŋ pewa yäŋ nadäŋkaŋ bämop äma intäjukun täŋpanitä itkuŋ-ken u päŋku yäwetkuk. 11 Ude täŋirän bänep täga nadäŋpäŋ moneŋ api gamine yäŋ iwetkuŋ. Judastä u nadäŋpäŋ päŋku iwan keri terak kaŋ pewa yäŋkaŋ Jesu iwaräntäŋ yäpmäŋ kuŋatkuk.

12  e  Täŋpäkaŋ käräga yiskät nämo awähurani täŋo äŋnak-äŋnak kadäni yäput peŋkuŋ. Kadäni ukengän Juda ämawebe Anututä äbekiye oraniye bian täŋkentäŋ yämiŋkuko u nadäkta nädamiŋi-nani kubäkubätä sipsip nanaki ini-ini däpmäk täŋkuŋonik. Eruk kadäni ugän Jesu iwaräntäkiyetä iwet yabäŋkuŋ; Yot deken päŋku Pasova täŋo imaka imaka u täŋtuŋum täne? 13 Yäwäwä Jesutä äma yarä man ŋode yäwetpäŋ peŋ yäwet-pewän kuŋkumän; Yotpärare bämopi-ken kuŋirän äma kubä ume käbot ikek ukät äbä peroŋpäŋä u kaŋ iwarun! 14 Iwat yäpmäŋ kumaŋ äma unitä yot ärowayäŋ täkken u äroŋpäŋ yot mähemi ŋode kaŋ iwerun; Yäwoŋärewani äma ŋode yäyak; Bägup näwaräntäknaye-kät Pasova ketem äŋnak-äŋnakta de? yäŋkaŋ iwerun. 15 Ude iweränkaŋ yot gänaŋ bägup taŋi punin unu ketem äŋnak-äŋnak täŋpani tuŋum ikek täwoŋärewänkaŋ Pasova ketem täŋtuŋum täkon.

16 Eruk Jesutä ude yäweränä yarä uwä yotpärare-ken äroŋpäŋ Jesutä yäŋkuko udegän kaŋ-ahäŋpäŋ Pasova ketem täŋtuŋum taŋkumän. 17 Eruk kome bipmäŋirän Jesu iwaräntäkiye 12 ukät tuŋum taŋkumän-ken u kuŋkuŋ. 18  f  Kumaŋ yot gänaŋ äro ketem naŋ itkaŋ Jesutä yäwetkuk; Näk bureni täwetat. In ketem penta näkamäŋ ŋo kubätä näk iwan keri terak nepmaŋpayäŋ yäk. 19 Ude yäŋirän nadäŋpäŋä butewaki nadäŋpäŋ ini-ini iwet yabäŋkuŋ; Ekäni, näka yäyan? 20 Ude yäŋtäko Jesutä yäwetkuk; In näwaräntäknaye 12 inken nanik kubä. Äma näkkät käräga gäpe kubägän näkamäk ŋonitä api täŋpek. 21 Nadäkaŋ? Äma Bureni-inik uwä kädet yäŋ imani udegän api iwarek. Upäŋkaŋ äma iwan keri terak nepmaŋpayäŋ täyak u kowata jidewani kubä api yäpek? Uwä komi umuri kubä api yäpek yäk.

22 Eruk ketem naŋ irirä Jesutä käräga kubä yäpmäŋkaŋ Anutu bänep täga man iwetkaŋ tokät jukutpäŋ iwaräntäkiyeta ŋode yäwetpäŋ yämiŋtäŋ kuŋkuk; Ŋo yäpmäŋpäŋ naŋput. Ŋowä näkŋo tohatna yäk. 23 Ude yäŋpäŋ wain ume yäpmäŋkaŋ Anutu bänep täga man iwetpäŋ yämän kudup naŋkuŋ.

24  g  Yämän naŋirä yäwetkuk; Ŋowä näkŋo nägätna. Anututä ämawebe-kät topmäk-topmäk täyak u täŋkehärom takta nägätna piwayäŋ täyat. Ämawebe mäyapta yäŋpäŋ piwayäŋ täyat. 25 Näk bureni täwetat. Wain ume äneŋi nämo naŋkaŋ it yäpmäŋ kuŋtäŋgän Anutu täŋo kaŋiwat yewa gänaŋ äroŋkaŋ wain ume mebäri kubä api näŋpet. 26 Ude yäweränkaŋ kap kubä teŋpäŋ yot u peŋpeŋ kumaŋ Olip Pom terak äroŋkuŋ.

Pitatä wäpna käbop api pewek yäŋ yäŋkuk

Mat 26:31-35; Luk 22:31-34; Jon 13:36-38

27  h  Äroŋit äroŋit Jesutä yäwetkuk; In kuduptagäntä nabäŋ umuntaŋ api kuŋtäŋpä kuneŋ. Ude täŋirä Anutu täŋo man kudän täwani ŋode pätak u bureni ahäwayäŋ;

Näk sipsip täŋo watä äma urira sipsip api kuŋtäŋpä kuneŋ. i 
28  j  Upäŋkaŋ kumbani-ken nanik äneŋi akuŋpäŋ Galili komeken näkä jukun päŋku api itkirewet. 29 Yäwänä Pitatä iwetkuk; Ätutä gäka mäde käwep api ut gamineŋ upäŋkaŋ näk ude nämo api täŋpet yäk. 30 Ude yäwänä Jesutä iwetkuk; Bureni gäwera; Apiŋo bipani purup gera kadäni yarä nämo yäŋirän gäkä kadäni yaräkubä ude wäpna käbop pewayäŋ. 31  k  Ude yäwänä Pitatä gwäk kwaiŋpäŋ man kehäromigän yäŋkuk; Nämo! Gäk gutpäŋ näk bok nutta yäwäwä wäpka käbop nämo api pewet yäk. Ude yäwänkaŋ noriyetä udegän yäŋkuŋ.

Jesutä Getsemane päŋku nani-ken yäŋapiŋkuk

Mat 26:36-46; Luk 22:39-46

32  l  Kuŋtäŋgän Getsemane epän tobätken ahäŋpäŋ Jesutä iwaräntäkiye yäwetkuk; Ŋode irirä näk päŋku yäŋapik man yäwayäŋ yäk. 33 Ude yäŋkaŋ ätu yepmaŋpän irirä Pita Jems Jon ugänpäŋ yämaguränkaŋ kuŋkuŋ. Kuŋtäŋgän Jesu nadäwän umuri pähap täŋpäpäŋ yäŋkuk; 34  m  Bänepna-ken butewaki nadäwätäk pähap ahäŋ namitak unitä nurek yäŋ nadätat. Unita in ŋogän kodak itkaŋ nabäŋ näwatkot yäk. 35 Ude yäŋpeŋ ätu nanak kuŋpäŋä bäräpi nadäŋpäŋ kome terak maŋpän äpmoŋpäpäŋ komi nadäŋkuko u nanatä nadäŋ namiŋirän paorän yäŋpäŋ ŋode yäŋapiŋkuk; 36  n  O nan, gäk imaka kubä täŋpayäŋ nämo bäräp tak täyan. Unita komi bäräpi nadäwayäŋ täyat u ketäreŋ namisi. Upäŋkaŋ näkŋo nadäk nämo, gäkŋaken nadäktä kaŋ ahäwän.

37 Ude yäŋpäŋ äma yaräkubä unitä itkuŋ-ken äyäŋutpeŋ kuŋpäŋ yabäwän däpmon pat itkuŋ. Däpmon parirä yabäŋpäŋ Pita iwetkuk; Saimon! Gäk imata däpmon pat itan? Gäk kadäni keräpi näkkät kodak täga nämo iren? 38  o  Täŋyabäk-ken kwitaneŋta ket nadäŋpäŋ yäŋapik man yäŋ itkot. Bänepjintä näk näwatta pidäm täkaŋ upäŋkaŋ kehäromijin nämo yäk.

39 Ude yäwetkaŋä äneŋi kuŋpäŋ yäŋapik man yäŋkuko udegän yäŋkuk. 40 Yäŋapik man ude yäŋ paotpäŋ äbäŋpäŋ yabäŋkuk; Däpmonta yewäpäŋ pat irirä. Abä yabäwänä mäyäk taŋpäŋ man kubä nämo iwetkuŋ. 41 Eruk Jesu äneŋi kuŋpäŋ täŋkuko udegän täŋkaŋ äbäŋpäŋ yäwetkuk; Ai! In däpmon pen pat itkaŋ? Kadäni täretak! Äma Bureni-inik uwä momi äma keri terak ärokärok kadäni keräp täyak ŋo. 42 Akwäpäŋ päŋku yabäŋ ahäna! Äma iwan keri-ken nepmakta yäwani äbätak ŋo yäk.

Komi ämatä Jesu iŋitkuŋ

Mat 26:47-56; Luk 22:47-53; Jon 18:3-12

43 Jesu man ude yäŋirän pengän iwaräntäkiye 12 u kubä wäpi Judas u ahäŋ yämiŋkuk. Komi äma, kadä boham ikek Judas-kät penta äbuŋ. Komi äma uwä bämop äma, Baga man yäwoŋärewani äma ba Juda täŋo ekäni ekäni ätu unitä yäwet-pewä äbuŋ.

44 Intäjukunä Judastä man kädet ŋode yäwetkuk; Näkä päŋku äma u geŋi dara nabäŋkaŋ upäŋ kaŋ iŋirut yäk. 45 Eruk Jesu ahäŋ imiŋpäŋ iwetkuk; Yäwoŋärewani ämana! Ude yäŋpäŋ geŋi datkuk. 46 Eruk, ude täŋpän kaŋpäŋä iŋitpäŋ kerigän topuŋ. 47 Ude täŋirä iwaräntäki kubätä päipi pioŋ gänaŋ nanik wädäwän kwäpäŋä bämop äma unitäŋo watä ämani kubä ura yäkŋat jukuni paiŋkuk.

48 Täŋpänä Jesutä komi äma äbuŋo u yäwetkuk; Jide? Intä nabäwä näk kubo äma ämik täŋpani ude täŋpapäŋ kadä boham ikek nutnayäŋ äbäkaŋ? 49  p  Näk kepmani kepmani kudupi yot gänaŋ äroŋkaŋ inkät ämawebe Anutu täŋo man täwetpäŋ täwoŋärek täk täŋkut-ken ugän imata nämo nepmäŋitkuŋ? Upäŋkaŋ täga! Ude täŋ namiŋirä Anutu täŋo man terak näka man kudän pätak u bureni ahäwän. 50 Ude yäŋirän iwaräntäkiye kudup kaŋ-umuntaŋ kuŋtäŋpä kuŋkuŋ.

51 Täŋpäkaŋä äma gubaŋi kubä tek yabuko unitä Jesu iwatkuk. Iwarirän komi ämatä iŋitnayäŋ täŋirä tek yabuko u pitpäŋ peŋpeŋ moräŋ metäŋpeŋ kuŋkuk.

Jesu manken teŋkuŋ

Mat 26:57-68; Luk 22:54-71; Jon 18:13-24

53 Täŋpäkaŋ Jesu imagut yäpmäŋ bämop äma intäjukun iranitä yotken kuŋkuŋ. Yot uken bämop äma, ba Juda täŋo ekäni ekäni ba Baga man yäwoŋärewani äma u kudup kubä-kengän ugän itkuŋ. 54 Yäpmäŋ kuŋirä Pita mädengän yäwatpäŋ yot unitäŋo yewa gänaŋ äroŋkuk. Äroŋpäŋä komi äma ukät bok itpäŋ kädäp äŋäriŋ itkuŋ. 55 Täŋpäkaŋ Baga man yäwoŋärewani ämakät Juda täŋo äma ekäni ekäni u kuduptagän itpäŋ Jesu kumäŋ-kumäŋ utna yäŋkaŋ Jesu jop ikŋatta jop manman ätuta wäyäkŋeŋkuŋ. Upäŋkaŋ Jesuken imaka goret kubä nämo kaŋpäŋ nadäŋkuŋ. 56 Täŋpäkaŋ äma mäyaptä Jesu imaka wakiwaki ude täk täŋkukonik yäŋ jop manman ude yäŋkuŋ. Jop manman mäyap ude yäŋkuŋopäŋ man mebäri inigän inigän yäŋkuŋo unita man uterakgän nämo ahäŋkuk. 57  q  Yäŋtäko äma ätutä akuŋpäŋ jopman ŋode yäŋkuŋ; Nin Jesu u man ŋode yäŋirän nadäŋkumäŋ; Näk kudupi yot äma keritä täŋpani ŋo wärämutpäŋ kepma yaräkubätagän äneŋi udewanigän äma keritä nämo täŋpani kubä api täŋpet yäk. 59 Man yäŋkuŋo u ini-ini yäŋirä mebäri kubägän nämo täŋkuk.

60 Täŋpäkaŋ bämop äma intäjukun täŋpani unitä akuŋpäŋä Jesu iwet yabäŋkuk; Man kowata nämo yäwerayäŋ? Äma päke ŋo gäka man yäkaŋ ŋo nadäwi jide täyak? 61  r  Yäŋirän Jesutä man kubä nämo yäŋkuk. Man nämo yäŋkaŋ kum irirän intäjukun ämatä äneŋi iwet yabäkgän täŋkuk; Äma Anututä ämawebeniye täŋkentäkta iwoyäwani Kristo uwä gäk? Anutu iniŋoret täkamäŋ unitäŋo nanaki gäk?

62 Yäwänä yäŋkuk; Yäyan ubayäŋ. Näk bureni täwetat. Äma Bureni-iniktä Anutu ärowani täŋo keri bure käda ittäŋgän kunum gänaŋ gubam terak äbäŋirän api kaŋ-yäputneŋ yäk. 63 Ude yäŋirän eruk, intäjukun äma u nadäwän wawäpäŋ iniken tek weŋ-gäjähutpäŋ yäŋkuk; Mangämän imata wari yäne? 64  s  Anutu yäŋärok man iwetak unita in jide nadäkaŋ? Yäwänä kuduptagän ŋode yäŋkuŋ; U kumäkta biŋam täyak yäk. 65 Ude yäwäwä äma ätutä iwit ut ibatkuŋ, ätutäwä dapuri täŋpipiŋpäŋ keri mugwäjiŋpäŋ utkaŋ iwetkuŋ; Gäk profet unita äma gutak unitäŋo wäpi niwet! yäk. Ude täŋirä komi ämatä iŋitpäŋ keri pipiyäŋpäŋ iŋami dapun-ken utkuŋ.

Pitatä Jesu wäpi käbop peŋkuk

Mat 26:69-75; Luk 22:56-62; Jon 18:15-18,25-27

66 Täŋpäkaŋ Pita yäman umu irirän bämop äma intäjukunta irani unitäŋo watä webe kubä äbäŋpäŋ kaŋkuk; 67 Pita kädäp äŋäriŋ irirän. Kaŋpäŋ ket täŋpäŋ kaŋ-yäpmäŋ äroŋkaŋ-äpäk täŋpäŋ iwetkuk; Jesu Nasaret komeken nanik ukät kuŋarani kubä gäk yäk. 68 Yäwänä yäŋkuk; Gäk man jide yäyan? Yäŋiri guŋ täyat yäk. Ude yäŋpäŋ yäma-ken äpmoŋkuk. 69 Äpmoŋirän watä webe unitä kaŋpäŋ äma itkuŋo u yäwetkuk; Äma ŋo Jesu täŋo äbotken nanik yäk. 70 Yäwänä äneŋi äwo yäŋkuk. Eruk ätu itpäŋä ämawebe itkuŋo unitä iwetkuŋ; Nadäkamäŋ! Gäk äbot uken nanik. Gäk Galili äma! yäk. 71 Iweräwä Pitatä yäwetkuk; Anutu wäpi terak bureni-inik täwetat! Äma wäpi yäkaŋ u nämoinik kak täyat! Näk jopman yäwawä Anututä kowata namän yäk.

72  t  Ude yäŋirän uterakgän puruptä gera yäŋirän kadäni yarä täŋkuk. Täŋpänkaŋ Pitatä nadäwän tumbäpäŋ Jesutä man ŋode iwetkuko u nadäŋkuk; Puruptä gera yarä nämo yäŋirän näka äwo kadäni yaräkubä ude api yäwen. Ude nadäŋkaŋ nadäwän ägekoräpäŋ konäm bumta kotkuk.

Copyright information for `IOU