Mark 3

Jesu epän Sabat kubäken täŋkuk

Mat 12:9-14; Luk 6:6-11

Kadäni kubä Jesutä Juda täŋo käbeyä yot kubä gänaŋ äroŋpäŋä äma keri kwäyähäneŋ täŋpani kubä irirän kaŋkuk. Kepma u Sabat unita Parisi ämatä Jesu jide täŋpäŋ manken kaŋ tene yäŋ nadäŋpäŋ Jesu ket täŋpäŋ kaŋiwat itkuŋ. Jesutä äma keri kwäyähäneŋ täŋpani ŋokeŋowä Sabat kadäni ŋo käwep yäpän täganeŋ yäŋ nadäŋpäŋ unita. Ude kaŋ iwarirä Jesutä keri kwäyähäneŋ täŋpani u ŋode iwetkuk; Ämawebe päke ŋo gabäŋirä aku!

a  Ude iweränkaŋ akuŋpäŋ irirän Jesutä Parisi äma yäwet yabäŋkuk; In jide nadäkaŋ? Orekirit kadäni-ken kädet jidewani uwä täga täne? Kädet täga täne ba kädet waki täne? Ba äma käyäm ikekta jide täŋ yämine? Täŋkentäŋ yämine ba nämo täŋkentäŋ yämiŋitna ini kumneŋ? Ude yäweränä kowata man nämo yäŋkaŋ kum itkuŋ.

b  Ude täŋpäwä Jesutä bänepi nämo imärani yabäŋpäŋ-nadäwän nämo tägawäpäŋ koki täŋpän waŋkuŋ. Koki täŋpän wawäpäŋ äma keri kwäyähäneŋ täŋpani uwä iwetkuk; Ketka piräreŋpäŋ yäpi-siwoŋ tawut! Ude iweränä keri piräreŋpäŋ yäpän-siwoŋ taŋkuŋ. c  Eruk, ude täŋirän Parisi ämatä kaŋpäŋ Jesu jide täŋpäŋ kaŋ utne yäŋ nadäŋpäŋ gapman täŋo intäjukun äma wäpi Herot unitäŋo äbotkät päŋku käbeyä täŋpäŋ yäŋpäŋ-nadäk täŋkuŋ.

Ämawebe mäyaptä Jesu iwarän täŋkuŋ

d  Ude täŋkaŋ kome u peŋpeŋ Jesutä iwaräntäkiye yäwän yäpmäŋ Galili gwägu-ken kuŋkuŋ. Kuŋirä ämawebe bumta yäwatkuŋ. Kome mäyap ŋode u naniktä yäwatkuŋ; Galili kome, Jerusalem yotpärare, Judia kome, Idumea kome, kome Jodan ume udude käda itkaŋ, Tire yotpärare, Sidon yotpärare, kome uken naniktä Jesutä imaka imaka täk täŋkuko biŋami u nadäŋpäŋ Jesutä itkuk-ken ukengän tokŋeŋ moreŋkuŋ. e, f  Ämawebe käyäm ikek mäyap yäpän tägaŋkuŋo unita äma käyäm mebäri mebäri nikektä Jesu gupi iŋitnayäŋ nadäŋpäŋ noriye dumäŋ yäwat yäpmäŋ Jesutä itkuk-ken äbuŋ. Äbä bumta tokŋewäwä Jesu ämawebetä uyiŋ-kätupneŋ yäŋ nadäŋpäŋä iwaräntäkiye gäpe täpuri kubä yäpmäŋ päbä tuän pekot yäŋ yäwetkuk. 11  g  Täŋpäŋ kadäni kadäni äma mäjotä magäranitä Jesu kaŋpäŋ mäjo uwä kome terak iŋami yäpä äpmoŋpäpäŋ kähän yäŋpäŋ ŋode yäk täŋkuŋonik; Gäk Anutu täŋo nanaki yäk. 12  h  Ude yäwäwä Jesutä iniken mebäri yäŋahäkta yäjiwät-inik täŋkuk.

Jesutä iwaräntäkiye 12 ude yämagutkuk

Mat 10:1-4; Luk 6:12-16

13 Ude yäŋpäŋ pom kubäken äroŋpäŋ Jesutä äma ini bänepitä nadäŋkuko u yäŋpewän äbuŋ. 14 Ude täŋpäŋ äma 12 ude yäŋpewän äbuŋo u Jesu inikät kuŋatta ba Anutu täŋo man kudupi yäŋahäŋit, kehäromini peŋ yämiŋirän mäjotä äma magärani yäwat kireŋit täkta yäpmäŋ daniŋkuk. 16  i  Äma 12 uwä wäpi ŋode; Kubä Saimon. Jesutä wäpi kodaki Pita yäŋ iwetkuk. 17  j  Yaräwä Sebedi täŋo nanakiyat wäpi Jems kenta Jon. Yarä unita iniken man terak wäpi Boaneges yäŋ yäwetkuk. U ninin man terak Iromäŋ. 18 Täŋä ätu täŋo wäpi Andru, Filip, Batorom, Matiyu, Tomas. Kubäwä Alfias täŋo nanaki wäpi Jems. Kubä wäpi Tadius. Kubä wäpi Saimon Selot. 19 Kubä Judas, Kariot komeken nanik. Äma unitä Jesu iwan keri terak peŋkuk.

Jesu mäjotä magärirän epän täyak yäŋ iwetkuŋ

Mat 12:24-32; Luk 11:14-23, 12:10

20 Eruk iwaräntäkiye ude iwoyäŋpäŋ yepmaŋkaŋ Jesu yotken kuŋkuk. Kuŋkukopäŋ ämawebe bumta äbuŋo unita Jesu ini ba iwaräntäkiye jide täŋpäŋ ketem naŋpäm! 21  k  Ude täŋirä Jesu täŋo noriyetä biŋam u nadäŋpäŋ, Eruk! Jesu nadäk-nadäki paotak yäŋpäŋ imagutnayäŋ Jesutä itkuk-ken äbuŋ.

22  l  Täŋpäkaŋ äma Baga man yäwoŋärewani Jerusalem yotpärare-ken naniktä äbuŋ. Äbäŋpäŋ ŋode yäŋkuŋ; Mäjo täŋo äma ärowani wäpi Bilisibap unitä Jesu magärirän unitäŋo kehäromi terak mäjo yäwat kirek täyak! yäk.

23 Täŋpäŋ man yäŋkuŋo Jesutä u nadäŋpäŋ ämawebe yäŋ-päbä yepmaŋpäŋ man wärani terak ŋode yäwetkuk; Satantä iniken äboriye täga yäwat kirewek? Nämoinik! Ba äma äbot kubätä kowat ämiwän täneŋo uwä jide täŋpäŋ kehäromi irek? Bureni, ini buap-tägän ämineŋo uwä kehäromini paorek. 26 Täŋpäŋ udegän Satantä iniken äboriye däpmäŋpäŋ yäwat kireweko uwä kehäromi täga yäpneŋ? Nämoinik! Satan ini paot-inik täŋpek. 27 Ude yäŋpäŋ yäwetkuk; Äma komi kubätä iniken yot gänaŋ irirän äma kubätä siwani yäŋkaŋ päro tuŋumi täga yomägarek? Nämo! Äma komi u bäyaŋ iŋitpäŋ yentä keri kuroŋi pädät täŋpäŋ peŋkaŋ uyaku tuŋumi täga yomägarek. 28 Unita ket täwera nadäwut; Waki mebäri mebäri ba Anututa yäŋärok man yäkyäk unitäŋo momi u täga penaŋi. 29 Upäŋkaŋ äma kubätä Anutu täŋo Munapikta yäŋärok man yäwayäŋ täko uwä momini uwä tärek-täreki nämo pen api pärek yäk. Anututä momini uwä täga penaŋi nämo. 30 Äma ekäni ekänitä Gäk mäjotä magäränkaŋ unitäŋo kehäromi terak täk täyan yäŋ iwetkuŋo unita Jesutä ude yäwetkuk.

Jesu täŋo miŋiye noriye u netä?

Mat 12:46-50; Luk 8:19-21

31  m  Man ude yäŋ irirän miŋi noriye-kät Jesutä itkuk-ken u ahäŋkuŋ. Ahäŋpäŋ yäman umu itkaŋ Jesutä yäman äpän yäŋ nadäŋpäŋ äma kubä iwerä äroŋkuk. 32 Äroŋpäŋ Jesu äma bämopi-ken irirän kaŋpäŋ ŋode iwetkuk; Ai! Meŋka notkaye yäman itkaŋ gäka yäkaŋ yäk. 33 Ude iweränä Jesutä iwetkuk; Meŋnaye notnaye bureni-inik u netä? 34 Ude yäŋpäŋ ämawebe it gwäjiŋkuŋo u yabäŋpäŋ yäŋkuk; Meŋnaye, notnaye bureni ŋo! 35 Ämawebe Anutu täŋo man buramik täkaŋ uwä näkŋo meŋnaye, notnaye, wanotnaye bureni-inik.

Copyright information for `IOU