Mark 6

Nasaret naniktä Jesu mäde ut imiŋkuŋ

Mat 13:53-58; Luk 4:16-30

Jesu iwaräntäkiye-kät yotpärare u peŋpeŋ Jesutä ini yotpärare-ken kuŋkuŋ. a  Päŋku irirä Juda täŋo Orekirit kadäni täŋirän käbeyä yot gänaŋ äroŋpäŋ Anutu täŋo manbiŋam yäŋahäŋpäŋ yäwetkuk. Yäwerirän nadäŋkaŋ mäyaptä nadäwätäk taŋi täŋpäŋ yäŋkuŋ; Äma ŋo nadäk-nadäk pähap ŋowä de yäpuk? Ba imaka imaka ämatä täga tänaŋi nämopäŋ täk täyak u kehäromi netä imiŋkuk? b  Äma ŋo yot täŋpanigän ŋo yäk. U Maria täŋo nanakigän. Noriye Jems, Joses, Juda kenta Saimon u nadäkamäŋ yäk. Ba wanoriye ninkät penta it täkamäŋ ŋo yäk. Ude yäŋpäŋ Jesuta nadäwä wakŋkuŋ.

c  Täŋirä Jesutä yäwetkuk; Komeni komeni ämawebe Anutu täŋo epän äma oraŋ yämik täkaŋ upäŋkaŋ ini komeken nanik ba noriye miŋiye naniye u bitnäk täkaŋ yäk. Eruk, ini yotpärare-ken naniktä mäde ude ut imiŋpewä Jesutä kudän kudupi ŋoken täga nämo täŋpet yäŋ nadäŋkuk. Äma käyäm ikek yarä-gänpäŋ keritä yepmäŋit-pewän tägaŋkuŋ. Täŋpäkaŋ ämawebe nadäk-nadäkitä kehäromi nämo nadäŋ imiŋkuŋo unita nadäwän täga nämo täŋkuŋ.

Jesutä iwaräntäkiye epän man yäwetkuk

Mat 10:5-15; Luk 9:1-6

Eruk yotpärare it yäpmäŋ kuŋkuŋo udegän päŋku Anutu täŋo manbiŋam yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋtäŋ kuŋkuk.
d  Täŋtäŋ kuŋtäŋgän iwaräntäkiye 12 yäŋpäbä yepmaŋpäŋ yarä-yarä yäpmäŋ daniŋpäŋ mäjo yäwat kirekta kehäromi yämiŋpäŋ jukuman ŋode yäwetkuk; In imaka kubä nämo yäpmäŋkaŋ kuneŋ. Yäk, ketem, moneŋ imaka nämo yäpneŋ. Ähottaba-kät kuroŋjin ärärani ugänpäŋ kaŋ yäput. Ba tek gupjin terak itkaŋ unitagän kaŋ kut. 10 Päŋku kome kubäken ahäŋpäŋ äma kubätä yori-ken yäŋ-täkŋat yäpmäŋ ärowänä ugän itpäŋ epän täŋ paotkaŋ kome kubäken kaŋ kut. 11  e  Täŋ, kome kubäken ahäŋirä not nämo täŋ tamiŋpäŋ manjin bitnäwäwä mäde kaŋ ut yämut. Mäde ut yämiŋpäŋ kugun kuroŋjin-ken nanik pewä maŋpäpeŋ kaŋ kut. Ude täŋirä tabäŋpäŋ kaŋ umuntawut!

12 Jesutä jukuman ude yäwetpäŋ yäniŋ kireŋpewän päŋku ämawebe bänepi sukurekta manbiŋam yäwetkuŋ. 13  f  Ude täŋit mäjo äma magärani bumta yäwat kireŋit, käyäm ikek mäyap ume gakŋi ärut yämiŋpewä tägaŋit täŋkuŋ.

Herottä Jon utpewän kumbuk

Mat 14:1-2; Luk 3:19-20, 9:7-9

14  g  Eruk, Jesu ba iwaräntäkiyetä yäpätägak epän täŋ yäpmäŋ kuŋtäko ämawebetä nadäŋpäŋ biŋam pähap yäŋirä Herottä nadäŋkuk. Man mebäri mebäri ŋode yäk täŋkuŋonik. Ätutä ŋode yäk täŋkuŋonik; U Jon ume ärut yämani äma u kumbani-ken naniktä akuŋkuko unita kehäromini nikek yäŋ yäŋkuŋ. 15 Ätu täwä Äma u Elaija yäŋ yäŋkuŋ. Ba ätu täwä Äma u Anutu täŋo man yäŋahäwani äma kubä bian itkuŋo udewani yäŋ yäŋkuŋ. 16 Yäŋtäko Herottä nadäŋpäŋä yäŋkuk; Ude nämo! yäk. Jon kotäki madäŋkuro ukeŋonitä äneŋi akuŋkuk! yäk.

17  h  Herottä man yäŋkuko unitäŋo manbiŋam ŋode; Bian Herottä yäŋpewän komi ämatä Jon iŋitpäŋ keri kuroŋi pädät täŋpäŋ komi yotken teŋkuŋ. Mebäri ŋodeta; Herottä monäni Filip unitäŋo webeni wäpi Herodias yomägatpäŋ inita yäpuko unita Jontä kadäni kadäni ŋode iwet täŋkukonik; Gäk monäka Filip täŋo webeni yomägatkuno uwä baga man irepmitpäŋ täŋkun yäk. 19 Ude iwet täŋkuko unita Filip webeni Herodias uwä Jonta kokwawak nadäŋ imiŋpäŋ utta kädetta wäyäkŋek täŋkukonik. Täŋirän Herottä ini uwä Jon uwä Anutu täŋo kädet siwoŋi iwarani äma yäŋpäŋ watäni it imik täŋkukonik. Unita Jontä man yäŋirän nadäwän inide kubä täŋpäpäŋ nadäwätäk täŋkaŋ Jon täŋo man nadäkta gäripi nadäk täŋkukonik.

21 Eruk Herodiastä Jon utta kädetta wäyäkŋeŋtäŋ kuŋtäyon kädet ŋode ahäŋkuk; Herottä ini ahäwani kadäni-ken äma ärowani ba iwan täŋo watä äma ba Galili kome täŋo ekäni ekäni yäŋpäbä yepmaŋpäŋ äŋnak-äŋnak pähap täŋ yämiŋkuk. 22  i  Ude täŋ yämän naŋ irirä Herodias äperi yäŋpewän päŋku äma ketem naŋ itkuŋo u iŋamiken itpäŋ kap kuroŋ täŋkuk. Kap kuroŋ täŋ irirän Herot ini ba ämaniye-kät kaŋgärip täŋkuŋ. Kaŋgärip täŋpäŋ Herottä äma ärowani itkuŋo u iŋamiken webe uwä yäŋkehäromtak man ŋode iwetkuk; Gäk imaka jopi u ba u unita yäwiwä gamayäŋ yäk. Ba tuŋumna ba kome kaŋiwat täyat unita yäwiwä yäpmäŋ daniŋpäŋ moräki gamayäŋ yäk. 24 Webe uwä man u nadäŋpäŋä yäman äpmoŋpäŋ miŋi iwet yabäŋkuk; Meŋ, näk imatäkenta yäweret? Yäwänä miŋitä iwetkuk; Kuŋkaŋ Jon, ume ärut yämani unitäŋo gwäkita yäwet yäk.

25 Ude iweränkaŋ äperi bäräŋeŋ päŋku intäjukun äma u iwetkuk; Gäk Jon, ume ärut yämani unitäŋo kotäki madäŋ täkŋeŋpäŋ gwäki gäpe gänaŋ peŋkaŋ äbä nam yäk. 26 Yäŋirän Herot butewaki pähap nadäŋkuk. Butewaki nadäŋkukopäŋ äma ärowani iŋamiken ba noriye iŋamiken man kehäromi yäŋkuko u nadäŋpäŋ näka nadäŋirä äpani täŋpek yäŋpäŋ nadäŋ imiŋkuk. 27 Nadäŋ imiŋpäŋ bäräŋeŋ Jon kotäki madäŋ täkŋeŋpäŋ gwäki yäpmäŋ äbäkta komi äma kubä iwerän kuŋkuk. Komi äma unitä komi yot gänaŋ äroŋpäŋ Jon u kotäki madäŋ täkŋeŋpäŋ gäpe gänaŋ peŋpäŋ yäpmäŋ päbä Herodias äperita imiŋkuk. Imänkaŋ webe gubaŋi unitä miŋiken yäpmäŋ kuŋkuk. 29 Ude täŋirä Jon täŋo iwaräntäkiyetä biŋam u nadäŋpäŋ Jon gupi yäpmäŋ päŋku awaŋ äneŋkuŋ. Ugän.

Jesutä äma 5,000 ketem yepmäŋ towiŋkuk

Mat 14:13-21; Luk 9:10-17; Jon 6:1-13

30  j  Täŋpäkaŋ Jesutä iwaräntäkiye yäwerän kuŋtäŋpä kuŋkuŋo u äneŋi äyäŋutpeŋ Jesuken päbä manbiŋam ämawebe yäŋpäŋ-yäwoŋärek täŋkuŋo u ba imaka imaka täŋtäŋ kuŋatkuŋo unitäŋo manbiŋam iwetkuŋ. 31  k  Täŋirä ämawebe mäyap Jesu käna yäŋkaŋ kuŋkaŋ äbäk täŋkuŋ. Unita jide täŋpäŋ ketem näne yäŋpäŋ iwaräntäkiye ŋode yäwetkuk; Päŋku kome äma nämo itkaŋ-ken itpäŋ-nadäk täna yäk. 32 Ude yäŋkaŋ kuna yäŋpeŋ gäpe terak äroŋpäŋ äma nämo itkuŋ-ken u kuŋkuŋ. 33 Kuŋirä ämawebe mäyaptä yabäŋpäŋ-nadäk täŋkaŋ komeni komeni akuŋ kireŋpäŋ intäjukun päŋku kome Jesu-kät iwaräntäkiyetä itpäŋ-nadäk tänayäŋ yäŋkuŋ-ken u it kireŋkuŋ.

34  l  Eruk Jesutä gwägu gägäni-ken udu ahäŋpäŋ gäpe terak naniktä äpäŋpäŋ ämawebe äbot pähap yabäŋkuk. Yabäŋpäŋ iroŋi kodäŋatä butewaki täŋtäŋ kuŋat täkaŋ ude bumik täŋ irirä yabäŋpäŋ butewaki nadäŋ yämiŋkuk. Ude nadäŋpäŋ pengän Anutu täŋo kädet mebäri mebärita yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋkuk.

35  m  Ude täŋ irirän kome dapuri äpmoŋpayäŋ täŋkuk. Täŋirän iwaräntäkiyetä päŋku Jesu iwetkuŋ; Kome ŋo gägäni-ken iritna kome bipayäŋ täyak. 36 Unita ämawebe yäwetpewi päŋku yotpärare it yäpmäŋ kukaŋ-ken uken päŋku ketem ini-ini gwäki peŋpäŋ yäpmäŋpäŋ naŋput yäŋ iwetkuŋ. 37 Ude iweräwä Jesutä yäwetkuk; Intä täga nämo yämineŋ? Ude yäweränä yäŋkuŋ; Jide täŋpäŋ yämine? Moneŋ taŋipäŋ uyaku ämawebe päke ŋonita ketemä yämine yäk. Upäŋkaŋ moneŋ taŋi de yäpmäŋpäŋ ämawebe mäyap ŋo yepmäŋ towinayäŋ?

38 Ude yäwäwä Jesutä yäwetkuk; Päŋku ämawebe yäwet yabäwut. Iniken däkum jideka itkaŋ? Ude yäwänä päŋku yabäŋpäŋ-nadäŋkaŋ äbä iwetkuŋ; Käräga 5kät gwägu tom yarä ude itkaŋ yäk. 39 Ude yäwäwä Jesutä yäwet-pewän ämawebe kome terak äbot-äbot maŋiräntäŋ yäpmäŋ kuŋkuŋ. Äbot ätu 100, äbot ätu 50 ude maŋiräntäŋ yäpmäŋ kuŋkuŋ. 41  n  Eruk maŋiräntäŋ yäpmäŋ kuŋirä Jesu käräga 5 ukät gwägu tom yarä ukät yäpmäŋkaŋ kunum terak doraŋpäŋ Anutu-ken bänep täga man iwetkuk. Iwetpäŋ käräga tokätpäŋ iwaräntäkiyeta yämänkaŋ unitäwä ämawebe bumta päke unita yämiŋtäŋ kuŋkuŋ. Täŋpäŋä gwägu tom udegän täŋkuk. 42 Ude täŋkaŋ ämawebe päke unitä naŋpä koki täŋpäpäŋ ätu jop peŋkuŋ. Täŋpäkaŋ jop patkuŋo u iwaräntäkiyetä yäpmäŋpäŋ yäk 12 ude daiwä tokŋeŋkuŋ. 44 Ämawebe Jesutä yepmäŋ towiŋkuko uwä 5,000 ude. Täŋpäkaŋ u äma ekäni-gänpäŋ daniwani, webe iroŋi-kät nämo.

Jesu gwägu terak yeŋtäŋ kuŋkuk

Mat 14:22-23; Jon 6:16-21

45 Täŋpäkaŋ pengän Jesutä iwaräntäkiye yäwet-pewän gäpe terak äromaŋ gwägu gägäni kukŋi udude käda Betsaida kome käda intäjukun kuŋkuŋ. Kuŋirä Jesutä ämawebe päke u yäwerän kuŋtäŋpä kuŋkuŋ. 46  o  Ämawebe kuŋtäŋpä kuŋirä Jesu iniwä nani-kät man yädayäŋ pom terak äroŋkuk.

47 Äroŋkuko ittäŋgän kome bipmäŋ uränkaŋ gäpe iwaräntäkiyetä yäpmäŋ kuŋkuŋo u gwägu bämopi-ken kuŋirä Jesu inigän pom terak itkaŋ yabäŋkuk. 48 Iwän mänit taŋi pähap piäŋirän iwaräntäkiyetä gäpe täŋpena kwän yäŋkaŋ pipiri kubä täŋ irirä. Eruk tamimaŋ barak nämo maŋirirä Jesu uwä iwaräntäkiyetä itkuŋ-ken uken kwa yäŋpäŋ gwägu terak yeŋtäŋ kuŋkuk. Gwägu terak yeŋtäŋ kumaŋ päŋku iwaräntäkiye dubini-ken ahäŋ yämiŋirän kaŋkuŋ. 49  p  Kaŋpäŋä mäjo kubätä äbätak yäŋkaŋ umun pähap nadäŋpäŋ kähän yäŋkuŋ. Kähän yäŋirä Jesutä pengän yäwetkuk; Umuntäneŋo, näkŋa äretat yäk.

51  q, r  Ude yäŋpäŋ gäpe iwaräntäkiyetä itkuŋo uterak äroŋpäŋ bok irirä iwän mänit bitnäŋkuk. Iwän mänit bitnäŋirän nadäwä umuri pähap kubä täŋkuk. Imata, Jesutä ketem yäpmäŋ daniŋpäŋ ämawebeta yämiŋirän kaŋkuŋo upäŋkaŋ Jesu täŋo mebäri ket nämo nadäŋkuŋo unita nadäk-nadäki-ken nadäwä nämo täreŋkuk.

Jesutä käyäm ikek mäyap yäpän tägaŋkuŋ

Mat 14:34-36

53 Jesutä gäpe terak ärowänkaŋ penta kuŋtäŋgän Genesaret komeken ahäŋkuŋ. Ahäŋpäŋä gäpe täŋo yen yäpmäŋ päŋku päya kujat terak topmäŋpäŋ peŋkuŋ. 54 Peŋpäŋ kunayäŋ täŋirä ämawebetä Jesu kaŋpäŋ nadäŋkaŋ päŋku yotpärare Genesaret kome kädata ittäŋ kuŋkuŋo u biŋam yäweräkaŋ ämawebe käyäm ikek gäraŋ täŋpäŋ yäpmäŋ Jesutä itkuk-ken ugän iwatkuŋ. 56  s  Täŋpäŋ yotpärare taŋi ba täpuri ba tobät yotken epän täŋtäŋ kuŋirän ämawebe käyäm ikek kwawakgän yepmaŋpäŋ Jesu butewaki man ŋode iwetkuŋ; Nadäŋ yämiŋiri tekka moräkigän iŋirirä käyämi paorut yäŋ iwetkuŋ. Ude iwerä nadäŋ yämiŋirän käyäm ikek teki moräkigän iŋitkuŋo u kudup tägaŋ moreŋkuŋ.

Copyright information for `IOU