Matthew 10

Jesu iwaräntäkiye täŋo wäpi tawaŋ

Mak 3:13-19; Luk 6:12-16

a  Jesutä iwaräntäkiye 12 u yäŋ-yäkŋat päbä kubä-kengän yepmaŋpäŋ mäjo yäwat kirekta ba käyäm paräm mebäri mebäri nikek yäpä tägakta kehäromi yämiŋkuk. Iwaräntäkiye 12 unitäŋo wäpi tawaŋ ŋode;

  • Kubä Saimon, wäpi kubä Pita.
  • Kubä Andru, Saimon monäni u.
  • Yaräwä Jems kenta Jon, Sebedi nanakiyat u.
  • Kubä Filip.
  • Kubä Batorom.
  • Kubä Tomas.
  • Kubä Matiyu, takis moneŋ yäpani u.
  • Kubä Jems, Alfias nanaki.
  • Kubä Tadius.
  • Kubä Saimon Selot.
  • Kubä Judas, Kariot komeken nanik, Jesu iwan keri terak peŋkuko u.

Jesutä iwaräntäkiye epän man yäwetkuk

Mak 6:7-13; Luk 9:1-6

b  Ude täŋpäŋ Jesutä äma 12 u epän man ŋode yäwetkaŋ yäniŋ kireŋpewän kuŋkuŋ; In kuŋkaŋ guŋ ämawebe äbotken ba Samaria yotpärare it yäpmäŋ kukaŋ-ken u kuneŋtawä. c, d  Isrel äma äbot kodäŋani bumik, watä ämani nämo, itkaŋ ukengän kuŋkaŋ man ŋode yäŋahäŋpäŋ kaŋ yäwerut; Nadäwut! Anututä intäjukun itkaŋ yabäŋ yäwat epän täŋpayäŋ täko u keräp täyak. Ude yäwerit, käyäm nikek yepmaŋpä tägaŋit, paräm mebäri mebäri nikek komi nadäŋ itkaŋ u yäpä tägaŋit, mäjo yäwat kireŋit ba äma kumbani yäpmäŋ päŋaku yepmaŋit kaŋ täk täŋput. Epän u täkta kehäromi jop tamitat, gwäki nämo unita in udegän täŋkentäk epän u gwäki nämo, jop kaŋ täŋtäŋ kut. e, f  Kuroŋjin ärärani ba ähottaba nämo yäpneŋ. Moneŋ nämo yäpmäŋ kuneŋ, yäk imaka nämo yäpneŋ. Ba tek yarä nikek nämo yäpneŋ, gupjin terak itkaŋ unitagän kaŋ kut. U imata, epän tänayäŋ täŋo unitäŋo kowata täga täŋkentäŋ taminaŋi.

11 In yotpärare kubäken ahäŋirä äma kubätä yori-ken yäŋ-täkŋat yäpmäŋ ärowänä ugän itpäŋ epän täŋ paotpäŋ kome kubäken kaŋ kut. 12  g  Täŋpäkaŋ äma kubä täŋo yot gänaŋ äroŋkaŋä yot mähemi u ŋode kaŋ iwerut; Anutu täŋo bänep iron gäkken pat täyon! 13 Ude iwerirä not täŋ tamiŋirän intäŋo man unitä uken bureni api ahäŋ imek. Upäŋkaŋä not nämo täŋ tamiŋirän man iwetnayäŋ täkaŋ unitä uken bureni nämo api ahäwek. 14  h  Äma kubä ba ämawebe yotpärare kubäken naniktä not nämo täŋ tamiŋirä ba intäŋo manta gaŋa tawäwä mäde ut yämiŋpeŋ kaŋ kut! Täŋpäkaŋ ämawebe uken naniktä momi nininken pätak yäŋ nadäkta kugun kuroŋjin terak nanik pewä maŋpäpeŋ kaŋ kut. 15  i  Näk bureni täwetat. Kowata yäpmäk-yäpmäk kadäni-ken ämawebe yotpärare udewani-ken naniktä kowata Sodom Gomora naniktä yäpnayäŋ täŋo u irepmitpäŋ ärowani pähap api yäpneŋ.

Bäräpi mebäri mebäri api ahäneŋ

Mak 13:9-13; Luk 21:12-17

16  j  Ude yäŋpäŋ yäŋkuk; In nadäkaŋ? Iwan bämopi-ken taniŋ kiretat yäk. Aŋ komitä but nanak däpmäŋpäŋ nak täkaŋ in udegän api tadäpmäŋpäŋ näneŋ. Unita in ket kaŋiwatpäŋ nadäŋit kaŋ kuŋarut. Upäŋkaŋ bänep kwini terak kuŋatpäŋ waki kubä täkta nämo nadäneŋ. 17  k  Bureni, in watäni ket itpäŋ kaŋ kuŋarut! Äma ätutä manken tepmaŋit käbeyä yot gänaŋ kadätä api tadäpneŋ. 18  l  Ba ugän nämo, näka nadäkinik täk täkaŋ unita tämagut päŋku kome täŋo kaŋiwat äma ba intäjukun äma iŋamiken api tepmaneŋ. Tepmaŋpäpäŋ intäjukun äma u ba ämawebe guŋ äbotken nanik u näkŋo manbiŋam api yäwetneŋ. 19 Kadäni uken yäŋ-täkŋat yäpmäŋ manken kuŋirä man jide yäwetnayäŋ nadäŋkaŋ nadäwätäk nämo täneŋ. Kadäni uken man ahäŋ tamiŋirän nadäŋpäŋ ugänpäŋ yäwetneŋ. 20  m  Täŋkaŋ man yänayäŋ täŋo uwä injinken man nämo, u Nanjin täŋo Munapiktä bänepjin-ken peŋirän api yäŋahäneŋ.

21  n  Täŋpäkaŋ kadäni uken ämatä ŋode api täneŋ; Tuänitä monäni iwan keri-ken peŋirän kumäŋ-kumäŋ api utneŋ. Ba naniyetä nanakiye udegän api täneŋ. Ba äperiye nanakiyetä miŋiye naniye iwan täŋ yämiŋpäŋ manken yepmaŋirä kumäŋ-kumäŋ api däpneŋ. 22  o  Täŋpäkaŋ in näka nadäkinik täŋpäŋ näwat täkaŋ unita ämawebe mäyaptä inta kokwawak api nadäŋ tamineŋ. Upäŋkaŋ äma kubätä gwäk pimiŋpäŋ näkŋo man nämo peŋkaŋ yäpmäŋ kuŋarayäŋ täko uwä tärek-tärek kadäni-ken näkŋata biŋam api yäpet. 23  p  Täŋpäŋ yotpärare kubäken kuŋirä tadäpmäŋpäŋ täwatkirek täŋpäwä yotpärare kubäken metäŋpeŋ kuneŋ. Näk bureni täwetat. Isrel kome pat yäpmäŋ kuyak u nämo kuŋarä täreŋirän Äma Bureni-inik api ahäwek yäk.

24  q  Ude yäŋpäŋ yäŋkuk; Jide nadäkaŋ? Netätä intäjukun itak? Yäwoŋärek ämatä intäjukun itak ba nanakiyetä intäjukun itkaŋ? Bureni, yäwoŋärek ämatä intäjukun itak! Ba netätä intäjukun itak? Epän mähemitä intäjukun itak ba epän ämaniyetä intäjukun itkaŋ? Bureni, epän mähemitä intäjukun itak. 25  r  Unita yäwoŋärek ämata waki täŋ imineŋo uwä, nanakiyeta udegän täŋ yämiŋirä ŋode nadäneŋ; Täga! Ekäninin udegän äworekamäŋ yäŋ nadäne. Täŋpäkaŋ Bilisibap yäŋ näwetkuŋo unita imata näwaräntäknaye in man waki nämo api täwetneŋ? Nämo, u man wakiinik api täwetneŋ yäk.

Netäta umuntäne?

Luk 12:2-7

26  s  Unita in äma udewanita nämo umuntaŋkaŋ näkŋo man kwawak yäŋahäneŋ. Imaka täŋ-yejämbani pätak u wari nämo api pärek. Anututä api täŋkwawa täwek. Ba imaka käbop itak u wari nämo api irek. Kwawak api pewek. 27 Jiap man niningän itkaŋ täwet täyat u äma äbot gänaŋ kwawakgän kaŋ yäŋahäwut! 28  t  In ämata nämo umuntäneŋ. Äma uwä gupjingän täga awähutneŋ, upäŋkaŋ mäjojin utta api täŋpä waneŋ. Unita in Anutu kubä unitagän umuntäneŋ. Unitä uyaku äma täŋo gupi bok, mäjoni bok täga awähurek. 29 Bureni täwetat; Ämata nämo umuntäneŋ. Anututä watä säkgämän it tamik täyak. Unita pakup barakta nadäwut. Barak u äpani-inik, biŋami nikek nämo upäŋkaŋ Nanjintä udewanita ket yabäŋ yäwat täyak. Kuŋat-kuŋari ba kumäk-kumäki yabäŋpäŋ-nadäk täyak. 30  u  Upäŋkaŋ Anututä inta gäripi nadäk täyak uwä pakup barakta nadäk täyak u irepmitak unita täga nämo tepmaŋpek. Gwäkjin pujiŋ jide itkaŋ u kudup nadäk täyak. Unita imaka kubäta nämo umuntäneŋ.

Jesu wäpi yäŋahäkta nämo umuntäneŋ

Luk 12:51-53, 14:26-27

32 Man ude yäŋpäŋ äneŋi ŋode yäŋkuk; Äma kubätä ämawebe iŋamiken näk Jesuta nadäkinik täŋ imitat yäŋ yäwayäŋ täko uwä näkä udegän Nana kunum gänaŋ nanik u iŋamiken äma uwä näkŋata biŋam yäpmäŋtat yäŋ api yäŋahäwet. 33  v  Täŋ, äma kubätä ämawebeta umuntaŋpäŋ näk Jesuta nämo nadätat yäŋ yäwayäŋ täko uwä näkä udegän Nana kunum gänaŋ nanik u iŋamiken äma ŋonita nämo nadätat yäŋ api iweret.

34 In näka ŋode nämo nadäneŋ; Uwä kome terak bänep kwini pewän ahäkta äpuk yäŋ nämo nadäneŋ. Näk bänep kwini pewa ahäkta nämo äput. Nämoinik! Näk komen ämawebe bämopi-ken duŋ-wewek pewa ahäkta äput. 35 Näk ämawebe yäpmäŋ danikta äpuro unita man ŋode profet biani kubätä kudän täŋkuko u bureni api ahäwek;

Yanani yarä duŋ-wewek api tädeŋ, ba yamiŋi yarä udegän api duŋ-wedeŋ.
Ba yanäbeki yarä duŋ-wewek api tädeŋ.
Ba äma kubä iniken noriyeinik-tä iwan api täŋ imineŋ. w 
37  x  Ba äma kubäwä miŋi nanita gäripi taŋi nadäŋ yämiŋkaŋ näka täpuri nadäŋ namayäŋ täko uwä äma udewani näka biŋam nämo api täŋpek. Täŋpäkaŋ meŋ ba nan kubätä äperiye nanakiyeta gäripi taŋi nadäŋ yämiŋkaŋ näka täpuri nadäŋ namayäŋ täko uwä näka biŋam nämo api täŋpek. 38  y  Ba kubätä näkä komi päya kwakäp terak nadäwayäŋ täro udegän nadäkta umuntaŋpäŋ nämo näwarayäŋ täko uwä näka biŋam nämo api täŋpek. 39 Ba kubätä kome terak irit kuŋat-kuŋatta gäripi nadäŋpäŋ nadäkinik täŋpeŋ kuŋarayäŋ täko uwä irit kehäromi nämo api kaŋ-ahäwek. Täŋ, kubätä näka nadäkinik täŋ namiŋpäŋ kome ŋonitäŋo irit kuŋat-kuŋat mäde ut imayäŋ täko uwä irit kehäromi api yäpek.

40  z  Täŋpäkaŋ äma kubätä oraŋ tamayäŋ täko uwä näk udegän api oraŋ namek. Ba näk oraŋ namayäŋ täko uwä näk naniŋ kireŋkuko u udegän api oraŋ imek. 41 Täŋkaŋ kubätä Anutu täŋo man yäŋahäwani äma kubäta nadäŋ imayäŋ täko uwä gwäki Anutu täŋo man yäŋahäwani ämatä yäpmäk täkaŋ udegän api yäpek. Täŋpäkaŋ äma kubätä äma siwoŋi kuŋarani kubä kaŋ-ahäŋpäŋ ŋode nadäwek; A! Äma uwä siwoŋi kuŋarani unita täŋkentäŋ ima yäŋ nadäwek. Äma ude nadäwayäŋ täko uwä gwäki äma unitä yäpayäŋ täko udegän api yäpek. 42  aa  Näk bureni täwetat. Äma kubätä näwaräntäknaye äpani-inik kubä kaŋ-ahäŋpäŋ U Jesu täŋo iwaräntäki kubä yäŋ yäŋpäŋ ume gwetpäŋ imayäŋ täko uwä gwäki täga api yäpek.

Copyright information for `IOU