Matthew 11

Jontä Jesu täŋo mebäri nadäkta man pewän kuŋkuŋ

Luk 7:18-35

Jesutä iwaräntäkiye 12 epän man ude yäwerän täreŋirän kome u peŋpeŋ Anutu täŋo man yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋpayäŋ yotpärare ätu tuän ittäŋ kuŋkuŋ-ken uken kuŋkuk. a  Kuŋirän Jon ume ärut yämani uwä komi yotken itkaŋ Jesutä epän täk täŋkuko u biŋam nadäŋkuk. Biŋam u nadäŋpäŋ iniken iwaräntäkiye yäwet-pewän päŋku Jesu iwet yabäk ŋode täŋkuŋ; b  Äbäkta biŋam yäwani uwä gäk ŋo ba? Ba kubäta itsämne? yäk. Ude iwet yabäwäwä Jesutä ŋode yäwetkuk; Inä äyäŋutpäŋ päŋku imaka nadäŋit kaŋit täkaŋ ŋo, unitäŋo manbiŋam päŋku Jon kaŋ iwerut. c  Äma dapuri tumbani äneŋi ijiwä kuk täkaŋ. Kwäyähäneŋ täŋpani äneŋi tägaŋpeŋ kuŋat täkaŋ. Paräm wakiwaki tokŋewani tägaŋpäŋ gupi dudum tak täkaŋ. Ba jukuni täŋguŋ täwani nadäwä tumäk täkaŋ, ba kumbani kodak taŋpäŋ akumaŋ kuk täkaŋ. Ba äma jäwäri-jäwäri Manbiŋam Täga u yäwera nadäk täkaŋ. d  Ba äneŋi kubä ŋode kaŋ iwerut; Äma näka yäŋpäŋ nadäkiniki nämo pewä putärek täkaŋ uwä bänep oretoret terak kuŋat täkaŋ yäk.

e  Ude yäweränkaŋ Jon täŋo iwaräntäkiye u äneŋi äyäŋutpeŋ kuŋirä Jesutä ämawebe äbot päke u Jon täŋo täktäki ba kuŋat-kuŋarita manbiŋam ŋode yäwetkuk; Jon kome jopi-ken irirän känayäŋ nadäŋpäŋ kuŋkuŋo u äma jidewanipäŋ känayäŋ kuŋkuŋ? Pidäm eŋini bumik, mänittä piäŋpewän wareŋ-wareŋ täk täkaŋ, äma udewani känayäŋ kuŋkuŋ? Ba ima känayäŋ kuŋkuŋ? Äma tek säkgämän täŋpani käwep? Ude nämo! Äma udewani uwä äma wäpi nikektä yot gänaŋ it täkaŋ. f  Unita näwerut! Äma jidewani u känayäŋ kuŋkuŋ? Profet kubä käwep känayäŋ kuŋkuŋ? Bureni, profet kubä kaŋkuŋo upäŋkaŋ Jon uwä profet inipärik kubä. 10  g  Täŋkaŋ Anutu täŋo man ŋode kudän täwani uwä Jonta kudän täwani;

Näkŋo biŋam yäŋahäwani äma kubä ŋo yäk.
Intäjukun kädet täwit gamikta api iniŋ kirewet yäk. h 
11 Unita näk bureni täwetat; Jon täŋo wäpi biŋamtä äma it yäpmäŋ äbuŋo unitäŋo wäpi biŋam yärepmit moretak. Upäŋkaŋ ämawebe äpani Anututä intäjukun it yämiŋpäŋ yabäŋ yäwat täyak unitäŋo wäpi biŋamtä Jon täŋo wäpi biŋam irepmitak. 12  i  Jon intäjukun äbä Anututä yabäŋ yäwat epän täk täyak unitäŋo manbiŋam yäŋahäŋ yäpmäŋ äbuk. Apiŋo udegän nähä manbiŋam ugänpäŋ yäŋahäk täyat. Upäŋkaŋ äma waki ätutä mannata bitnäŋpäŋ Anutu täŋo kaŋiwat yewa gänaŋ äroŋpäŋ itta kädet ukät-pipinayäŋ täk täkaŋ. 13 Moses ba Profet biani kuduptä manbiŋam ŋode yäŋahäŋ yäpmäŋ äbuŋ; Anutu täŋo iwoyäwani äma ahäŋpäŋ Anutu täŋo yabäŋ yäwat epän api yäput pewek yäk. Manbiŋam u yäŋahäŋ yäpmäŋ abäŋtäko Jonken täreŋkuk. 14  j  Ba man kubä ŋode yäŋahäŋkuŋ; Profet kubä Elaija udewani api ahäwek! yäŋ yäŋkuŋ. Unita näk man täwetat ŋo nadäkinik täŋput! Profet Elaijatä äbäkta yäŋkuŋo uku Jon äbätak ŋo. 15 Äma jukuni nikektä näkŋo man ŋo ket nadäwut! yäk.

16 Ämawebe äbot itkaŋ ŋonita jide yäwet? Uwä iroŋiroŋi täŋoret bägup-ken itkaŋ kowat yäwän ŋode täk täkaŋ ude bumik;

17 Niwerä oretoret kap teŋitna gukut nämo tokät täŋkuŋ.
Ba niwerä butewaki kap teŋitna, konäm nämo kotkuŋ yäŋ yäk täkaŋ.
Täŋpäkaŋ in uwä udewani, nadäk siwoŋi kubägän nämo peŋkaŋ ŋode täŋkuŋ;
18  k  Jon uwä äbäŋkaŋ ketem äma ätutä nak täkaŋ ude nämo naŋkuk ba wain ume imaka, nämo naŋkuk. Täŋirän intä kaŋpäŋ yäŋkuŋ; U mäjotä kotawani! 19  l  Täŋ, Äma Bureni-iniktä äbäŋpäŋ ketem naŋit wain ume naŋit täŋkuk. Täŋirän intä kaŋpäŋ yäŋkuŋ; Äma ŋo kawut! Nak ämäŋ täŋpani! yäk. Uwä äma waki-waki-kät takis moneŋ yäpani täŋo noripaki! yäŋ yäŋkuŋ. Upäŋkaŋ in nämo nadäwä tumbäkaŋ ude yäk täkaŋ. Äma yarä unitä Anutu täŋo nadäk-nadäk siwoŋi iwatpäŋ täk täkamän. Täŋpäkaŋ nadäk-nadäk u iwatpäŋ täktäki siwoŋitä Anutu täŋo nadäk-nadäk kwawak pewän ahäŋirän ämawebetä kaŋpäŋ nadäwä bureni api täneŋ yäk.

Bänepi nämo sukurewanita umun man

Luk 10:13-15

20 Kadäni uken Jesutä yotpärare ätuken epän täŋit kudän kudupi imaka täŋit täŋ yäpmäŋ äbäŋirän kaŋpäŋ bänepi nämo sukureŋkuŋo unita yabäŋ yäŋpäŋ ŋode yäŋkuk; 21  m  Wa! Korasin nanik in, ba Betsaida nanik in komi api nadäneŋ! Inken kudän kudupi täk täŋkuro udegän Tire Sidon ämawebe, Anututa nämo nadäwani u ahäŋ yämiŋkuk yäwänäku mominita yäŋpäŋ konäm butewaki täŋpäŋ bänepi bian sukurewäm! 22  n  Unita bureni ŋode täwera nadäwut; Ämawebe yäpmäŋ danik-danik kadäni pähapken Tire ba Sidon ämawebe kowata ahäŋ yämayäŋ täko u irepmitpäŋ inä ärowani-inik api kaŋ-ahäneŋ! 23  o  Täŋ, Kapeneam nanik inä, Anututä kunum gänaŋ api yäŋnikŋat yäpmäŋ ärowek yäŋ nadäkaŋ? Wära! Nämoinik! In kumäŋ-kumäŋ komeken api äpmoŋ moreneŋ. Näkä kudän kudupi inken täk täŋkuro u Sodom komeken ahäŋkuk yäwänäku ämawebe momini peŋirä Anututä kome nämo awähurän. Nämo, pen kadäni käroŋi it yäpmäŋ kuk täyek. 24  p  Unita Juda äma in ŋode täwera nadäwut; Kowata yäpmäk-yäpmäk kadäni-ken ämawebe yotpärare udewani-ken naniktä kowata waki ärowani api yäpneŋ. In Sodom naniktä yäpnayäŋ täŋo u irepmitpäŋ ärowani pähap api yäpneŋ.

Näkken äbäŋpäŋ itpäŋ-nadäk kaŋ täŋput

Luk 10:21-22

25  q  Kadäni uken Jesutä nani ŋode iwetkuk; Nana, kunum kenta kome täŋo mähemi gäka bänep täga nadäŋ gamitat. Imata, gäk manka biŋam täŋo mebäri äma kome täŋo nadäk-nadäk ärowani nikekta käbop peŋ yämik täyan. Täŋ, äma äpanita täŋ-kwawataŋ yämik täyan. 26 Nan, gäkŋa ude kaŋ ahäwän yäŋ nadäŋkuno udegän ahätak yäk.

27  r  Ude yäŋpäŋ ämawebe päke u ŋode yäwetkuk; Nana uwä imaka kumän-tagän näk ketna terak peŋ moreŋkuk. Täŋpäkaŋ äma kubätä Anutu täŋo nanaki näka täga nämo nadäwän tärek täkaŋ. Nämo, Nana kubä-tägän mebärina nadäwän tärek täkaŋ. Ba äma kubätä ini Nana täŋo mebäri u nämo nadätak. Nämo, nanaki näkŋa-tägän nadätat. Täŋ, Nanaki näkä äma ätuta Nana täŋo mebäri yäwoŋärewayäŋ yäŋpäŋä yäwoŋäreŋira Nana täŋo mebäri täga nadäneŋ.

28  s  Jesutä ude yäŋpäŋ äneŋi ŋode yäwetkuk; Ämawebe in bäräpi kotaŋkaŋ nadäwätäk pähap täk täkaŋ uwä näk-kengän äbut! Näkken äbäŋirä bäräpi ketäreŋ tamiŋira itpäŋ-nadäk täkot. 29  t, u  Näkken äbäŋkaŋ epän tamakaŋ u bok täŋpäŋ uyaku näkŋo mebärina nadäwä tärenayäŋ. Näk orakorak mähemi, näk bänep kwini ba äpani kuŋat täyat. Näkken äbäŋpäŋä nadäwätäk ikek nämo api kuŋatneŋ. Bureni, epän ketjin-ken pek täyat u pipiri nämo yäk.

Copyright information for `IOU