Matthew 15

Ketemtä bänepnin nämo täŋpän wak täkaŋ

Mak 7:1-23

Kadäni uken Jerusalem yotpärare-ken nanik Parisi ba Baga man yäwoŋärewani äma ätutä Jesuken ahäŋpäŋ ŋode iwet yabäŋkuŋ; a  Gäwaräntäkaye imata oraniye täŋo man kädet irepmit täkaŋ? U ketem näna yäŋpäŋ keri nämo ärutkaŋ jop yäpmäŋpäŋ nak täkaŋ yäk.

Ude yäwäwä Jesutä kowata ŋode yäwetkuk; In imata orajiye täŋo man kädet iwatpäŋ Anutu täŋo baga man irepmit täkaŋ? b  Anututä bian ŋode yäŋkuk; Gäk meŋka nanka oraŋ yämen. Ba kubä ŋode; Äma kubätä miŋi nani yebewänä kumäŋ-kumäŋ utneŋ. Inä man bureni u nadäkaŋ upäŋkaŋ u mäde ut imiŋpäŋ ŋode yäk täkaŋ; Äma kubätä imaka täga kubäta miŋi nani täŋkentäŋ yämikta yäwekopäŋ ŋode yäwerek; Ŋo ekta taminaŋipäŋ ek jop irirän Anututa biŋam peyat yäŋ yäwerek. Wa! Miŋi nani nämo nadäŋ yämiŋpäŋ ude yäweko uwä in täga täyan yäŋ iwetneŋ. In ude täŋpäŋ Anutu täŋo man yäpmäŋ äpäŋkaŋ injinken man meham täk täkaŋ. Jop manman yäwani inta profet biani kubä wäpi Aisaia unitä man Anututä nadäk-nadäki-ken peŋirän ŋode yäŋkuko uwä bureni ahätak;

Äma äbot ŋo menitä näk naniŋ oret täkaŋ upäŋkaŋ bänepitä näka bitnäk täkaŋ.
Äma täŋo baga mangän iwat täkaŋ unita naniŋ orerirä näk nämo nadäŋ yämik täyat. c 
10 Jesutä man ude yäŋpäŋ ämawebe ätu yäŋ yäŋ-yäkŋat päbä yepmaŋpäŋ yäwetkuk; Man ket ŋode täwera nadäwä tärewut; 11  d  Imaka mejin gänaŋ äpmok täkaŋ unitä bänepjin nämo täŋpänwak täkaŋ. Imaka bänepjin-ken naniktä äbämaŋ mejin-ken äbäk täyak unitä täŋpewän bänepjin wak täkaŋ. 12 Ude yäwänä iwaräntäkiyetä dubini-ken kuŋpäŋ iwetkuŋ; Gäk nadätan? Gäk man u yäŋiri Parisi ämatä nadäŋpäŋ gäka kokwawak nadäkaŋ yäk.

13 Ude yäŋirä Jesutä yäŋkuk; Päya kudup Nana kunum gänaŋ naniktä nämo piŋkuko uwä däyamäŋpäŋ api buŋärek. 14  e  In Parisi äma mäde ut yämik täkot. Uwä dapuri tumbanitä noriye dapuri tumbani kädet yäwoŋärek täkaŋ. Upäŋkaŋ äma dapuri tumbani yarätä keri kowat iŋirän täŋkaŋä kuŋtäŋgän awaŋ gänaŋ bok äpmodeŋ yäk. 15 Jesutä ude yäwänä Pitatä iwetkuk; Gäk man wärani niwetan unitäŋo mebäri yäwi nadäna yäk.

16 Yäwänä Jesutä yäŋkuk; Ai! In udegän, man yäŋira nämo nadäwä tumäk täkaŋ. 17 Mebäri ŋode nämo käwep nadäk täkaŋ; Mejintä imaka naŋirä kokjin gänaŋ päpmo ini irani-ken itkaŋä käderi-kengän äpämaŋ kuk täkaŋ. 18 Täŋpäkaŋ imaka waki bänepjintä nadäk täkaŋ unitä bänepjin täŋpänwak täkaŋ. 19  f  Äma bänepitä imaka wakiwaki ŋode pewän ahäk täkaŋ; Nadäwäwak, ämik, kubokäret, kubo, äma yäniŋ wärät man, ba jop manman. 20 Imaka udewanitä Anutu iŋamiken täŋpewän wak täyak yäk. Täŋpäkaŋ ketjin nämo ärutkaŋ ketem piŋitpäŋ nak täkaŋ unitä bänepjin nämo täŋpänwak täkaŋ yäk.

Kenan webe kubätä Jesuta nadäkinik täŋ imiŋkuk

Mak 7:24-30

21 Jesutä ude yäŋpäŋ kome u peŋpeŋ Kenan kome, yotpärare yarä wäpi Tire kenta Sidon itkumän-ken ukäda kuŋkuk. 22 Päŋku irirän guŋ äbotken nanik webe kubä, kome uken nanik unitä päbä Jesuta gera ŋode yäŋkuk; Ekäni! Gäk Devit täŋo oranitä näka butewaki nadäŋ nam! Näkŋo äpetnawä mäjo kubätä kotawänkaŋ komi pähap nadäŋ it täyak yäk. 23 Ude yäwänä Jesutä nadäŋpäŋ man kowata kubä nämo iwetkuk. Ude täŋirän iwaräntäkiyetä Jesu dubini-ken kuŋpäŋ iwetkuŋ; Gäk webe ŋo yäŋ iwatpewi kwän! U yäŋ-urukuruk yäŋtäŋ niwatak yäk.

24  g  Yäwäwä Jesutä yäwetkuk; Anutu Nantä näk Isrel äma äbot, peŋ awähutpeŋ kuŋarani, ugänpäŋ täŋkentäkta näwerän äput yäk. 25 Täŋpäkaŋ webe u ehutpäŋ äbä Jesu dubini-ken gukut imäpmok täŋpäŋ yäŋkuk; Ekäni, gäk jop waki täŋkentäŋ nam! 26 Ude iweränä Jesutä iwetkuk; Nanak täŋo ketem yäyomägatpäŋ aŋta yämiwä nämo tägawek. 27 Ude iweränä webe unitä iwetkuk; Bureni yäyan upäŋkaŋ aŋä mähemiyetä ketem naŋkaŋ kokoki pewä maŋirä jop waki nak täkaŋ yäk. 28  h  Ude yäwänä Jesutä iwetkuk; Wanotna, nadäkinikka taŋi! Unita näwet yabätan udegän täŋ gamitat. Ude yäŋirän uterakgän äperi tägaŋkuk.

Jesutä ämawebe käyäm ikek mäyap yäpän tägaŋkuŋ

Mak 7:31-37

29  i  Ude täŋpäŋ Jesu kome u peŋpeŋ Galili gwägu-ken päŋku pom kubä terak päro maŋit itkuk. 30 Maŋit irirän ämawebe bumta Jesu känayäŋ äbuŋ. U käyäm mebäri mebäri ŋode täŋpani yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ äbä Jesu dubini-ken yepmaŋkuŋ; Kuroŋi waki, dapuri tumbani, kwäyähäneŋ täŋpani ba man nämo yäwani ba käyäm ikek ätu Jesu dubini-ken yäpmäŋ äbäŋirä Jesutä kudup yäpän tägaŋkuŋ. 31  j  Yäpän tägawäpäŋ yepmaŋpän man nämo yäwanitä man yäŋkuŋ. Ba kwäyähäneŋ täŋpanitä kädet ini kuŋatkuŋ. Täŋpäŋ äma kehäromini nämotä kehäromi yäpuŋ. Ba dapuri tumbanitä dapun ijiŋkuŋ. Ude täŋpäkaŋä ämawebe päke unitä yabäŋpäŋ jäkjäk yäŋpäŋ nadäwätäk pähap täŋkuŋ. Ude täŋpäŋ Isrel nanik täŋo Anutu bumta iniŋ oretkuŋ.

Jesutä äma 4,000ta ketem yepmäŋ towiŋkuk

Mak 8:1-10

32  k  Täŋpäkaŋ Jesu uwä iwaräntäkiye yäŋ-yäkŋat päbä yepmaŋpäŋ yäwetkuk; Näk ämawebe päke ŋonita butewaki nadätat. Ninkät kepma yaräkubä it yäpmäŋ abäŋkä nakta bumta yekaŋ. Täŋirä jop yepmana päŋku kädet miŋin nakta kumneŋ yäŋpäŋ nadäwätäk täyat yäk. 33 Ude yäwänä iwaräntäkiyetä iwetkuŋ; Kome jopi-ken ŋodeken ketem deken yäpmäŋpäŋ äma äbot pähap ŋodewani yepmäŋ towina naŋ tokŋeneŋ? 34 Ude iweräwä Jesutä yäwet yabäŋkuk; Injinken däkum jide itkaŋ? Yäwänä iwetkuŋ; Käräga 7kät gwägu tom yarä yäk.

35 Ude iwerä nadäŋkaŋ ämawebe päke u yäwet-pewän maŋit yäpmäŋ kuŋkuŋ. 36 Ude täŋirä käräga 7 ukät gwägu tom yarä u yäpmäŋpäŋ Anutu-ken bänep täga man yäŋpäŋ iwaräntäkiyeta yämiŋkuk. Yämänkaŋ unitä yäpmäŋ daniŋpäŋ ämawebe päke unita yämiŋ yäpmäŋ kuŋkuŋ. 37 Yämäkaŋä ämawebe päke u naŋpä koki täŋpäpäŋ ätu jop peŋkuŋ. Jop patkuŋo u yäpmäŋpäŋ yäk 7 ude daiwä tokŋeŋkuŋ. 38 Täŋpäkaŋ äma ketem naŋkuŋo u 4,000 udetä naŋkuŋ. Webe iroŋi-kät nämo daniwani. 39 Eruk ude täŋkaŋ ämawebe u yepmaŋpän kuŋirä Jesu ini uwä gäpe terak äromaŋ kuŋtäŋgän Magadan komeken ahäŋkuk.

Copyright information for `IOU