Matthew 16

Kudän kudupi kakta äneŋi yäŋkuŋ

Mak 8:11-13; Luk 11:29, 12:54-56

a  Eruk Magadan komeken ahäŋpäŋ irirän Parisi ämakät äma Satyusi äbotken nanik ätutä äbäŋpäŋ Jesutä goret kubä täŋpän kaŋpäŋ manken kaŋ tenayäŋ nadäŋpäŋ peŋ iwetkuŋ; Ai! Gäk kudän kudupi kubä täŋiri kaŋpäŋ Anututä gepmaŋpän äpun yäŋ nadäna! yäk. Ude yäwäwä yäwetkuk; In kome täŋo kudän ŋode yabäŋpäŋ-nadäk täkaŋ; Bipäda kome gämäni ijiŋirän kwep edap api ijiwek yäŋ yäk täkaŋ. Ba yäŋewänkaŋ tamimaŋ gubam kubiri gwägärirän iwän taŋi tawayäŋ yäŋ yäk täkaŋ. Täŋpäŋ in kome täŋo kudän jopi udewani yabäŋpäŋ-nadäk täkaŋ upäŋkaŋ näk kudän kudupi täŋ yäpmäŋ äburo unitäŋo mebäri imata nämo kaŋpäŋ nadäk täkaŋ? b  In nadäkaŋ? Waki täŋpani ämawebe äbot intä kudän kudupi yabäkta näwet yabäk täkaŋ. Upäŋkaŋ kudän kudupi mebäri kubä nämo täŋira känayäŋ! Nämo, kudän bian profet Jona terak ahäŋkuko udegän ahäŋirän api käneŋ.

Äma täŋo nadäk wakita dapun ket täk täkot

Mak 8:14-21

Täŋpäŋ iwaräntäkiye käräga däkum guŋ taŋpäŋ peŋpeŋ Jesu-kät gäpe terak äroŋpeŋ gwägu kukŋi udude käda kuŋkuŋ. c  Päŋku itkaŋ Jesutä yäwetkuk; In Parisi ämakät Satyusi äbotken nanik täŋo yista ket nadäŋpäŋ kaŋ kuŋarut! Ude yäwänä iwaräntäkiyetä näwetgäwet ŋode täŋpäŋ yäŋkuŋ; Yista yäyak u imata yäyak? Käräga guŋ taŋpäŋ peŋpeŋ äbämäŋo unita käwep nadäŋpäŋ niwetak yäk.

Man ude yäŋirä Jesutä nadäŋpäŋ yäwetkuk; Wa! Nadäkinikjin kwini. In imata käräga peŋpeŋ äbäŋo unita man yäŋpäŋ-nadäk täkaŋ? Unita nämo yäyat. d  Näkä imaka bian täŋkuro unita täŋguŋ täkaŋ ba? In imata guŋ taŋpäŋ näwetgäwet täkaŋ? Näk käräga 5 upäŋ äma 5,000 ketem yepmäŋ towiwa naŋpä tägawäpäŋ ketem jop patkuŋo u yäk jide daiwä tokŋeŋkuŋ? 10  e  Ba käräga 7 upäŋ äma 4,000 yepmäŋ towiŋira naŋpä koki täŋpäpäŋ ketem jop patkuŋo u yäk jide daiwä tokŋeŋkuŋ? 11 Unita in imata nämo nadäwä tärekaŋ? Näk yis yäro uwä kärägata nämo täwetat. Parisi ämakät Satyusi äbotken nanik täŋo kädet kuŋat-kuŋatta yäŋpäŋ yis terak utpäŋ täwetat. Äma u nämo yäwarän täneŋ yäŋpäŋ man u täwetat. Unitäŋo nadäk-nadäk waki unita ket kaŋiwatpäŋ kaŋ kuŋarut yäŋ ude nadäŋpäŋ täwetat. 12 Man ude yäweränkaŋ eruk nadäwä tärewäpäŋ yäŋkuŋ; Bureni! Yis, käräga-kät awähurani unita nämo niwetak. Parisi ämakät Satyusi äbot täŋo man yäkyäki ba kädet kuŋat-kuŋarita ket kaŋiwatpäŋ kaŋ kuŋarut yäŋ yäŋpäŋ niwetak yäk.

Pitatä Jesu täŋo mebäri yäŋahäŋkuk

Mak 8:27-30; Luk 9:22-27

13 Jesutä ude yäŋpäŋ iwaräntäkiye yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ Sisaria Pilipai komeken kuŋkuk. Kuŋtäŋgän Jesutä kädet miŋin iwaräntäkiye ŋode yäwet yabäŋkuk; Ämawebetä Äma Bureni-inikta netä yäŋ iwet täkaŋ? 14  f  Yäwänä iwetkuŋ; Ätutäwä Jon, ume ärut yämani yäŋ yäk täkaŋ. Ba ätutäwä profet biani Elaija yäŋ yäk täkaŋ. Täŋ, ätutäwä Jeremaia ba profet biani ätu uken nanik kubä yäŋ yäk täkaŋ yäk.

15 Ude yäwäwä Jesutä yäwetkuk; Täŋpäkaŋ injinä näkawä netä yäŋ yäk täkaŋ? 16  g  Yäwänä Saimon-Pita unitä iwetkuk; Gäk Kristo, Anutu Irit Mähemi unitäŋo nanaki yäŋ iwetkuk. 17  h  Yäwänä Jesutä ŋode iwetkuk; Saimon, Jona täŋo nanaki, gäka gäripi nadätat! Nadäk-nadäkka uwä ämaken naniktä nämo ahätak. Nana kunum gänaŋ naniktä yäŋkwawa täŋ gamitak. 18  i  Ude yäŋpäŋ iwetkuk; Bureni ŋode gäwera nadä; Wäpka Pita yäŋ gäwet täkaŋ u mebäri mobä unita gäkä terak äbotnaye yepmaŋpa kehäromi irirä äma waki täŋo kehäromitä nämo api däpek. 19  j  Täŋpäŋ näk Anutu täŋo kaŋiwat yewa unitäŋo yäma därani täŋo ki api gamet. Ude täŋkaŋä gäkä imaka kubä kome terak nämo yäniŋ kireŋiri Anututä kunum gänaŋ udegän nämo api yäniŋ kirewek. Täŋ, gäkä imaka kubä kome terak yäniŋ kireŋiri Anututä kunum gänaŋ udegän api yäniŋ kirewek yäk. 20  k  Ude yäŋpäŋ iwaräntäkiye yäjiwät man kehäromi ŋode yäwetkuk; Intä näka Anutu täŋo iwoyäwani äma Kristo yäŋ ämawebe nämoinik yäwetneŋ.

Jesutä näk api kumbet yäŋ yäŋkuk

Mak 8:319:1; Luk 9:22-27

21 Kadäni uken Jesutä yäput peŋpäŋ imaka ahäŋ imikta yäŋ imani unita iwaräntäkiye yäwetkuk; Näk komi pähap api nadäwet. Täŋpäkaŋ Juda täŋo äma ekäni ba bämop äma intäjukun täŋpani-kät Baga man yäwoŋärewani ämatä mäde api ut namineŋ. Täŋkaŋ nutpäŋ änenayäŋ täŋopäŋ kepma yaräkubä täreŋirän kodak taŋpäŋ äneŋi api akwet.

22 Ude yäweränä Pitatä Jesu inipärik yäŋikŋat päŋku ibeŋpäŋ yäŋkuk; Ekäni, Anututä täŋkentäŋ gamiŋirän imaka udewani nämoinik api ahäŋ gamek yäk. 23 Yäwänä äyäŋutpäŋ Pita ŋode iwetkuk; Satan, gäk kewe! Gäk kädet täŋpipiŋ nameno! Nabä kätäŋpeŋ ku! Gäk man yäyan uwä Anutu-ken nanikpäŋ nämo yäyan. Uwä äma gäkŋaken mangänpäŋ näwetan yäŋ iwetkuk.

24  l  Täŋpäkaŋ Jesutä iwaräntäkiye ŋode yäwetkuk; Äma kubätä näk näwarayäŋ nadäŋpäŋä iniken bänep nadäk-nadäki mäde ut imiŋpäŋ bäräpi näkä kotawayäŋ täyat udegän päya kwakäpi buramiŋkaŋ gwäk pimiŋpäŋ kaŋ näwarän. 25  m  Täŋpäkaŋ, äma kubätä säkgämän kaŋ irayäŋ nadäŋkaŋ iniken irit kuŋat-kuŋarita iyap taŋpäŋä u api paorek. Upäŋkaŋ äma kubätä näka yäŋpäŋ irit kuŋat-kuŋari iniŋ kirewayäŋ täko uwä irit täga api kaŋ-ahäwek. 26  n  Täŋ, äma kubätä kome täŋo imaka kudup peŋ bäyaŋpäŋ yäpmäŋ kuŋarayäŋ täko uwä kumäŋirän imaka imakani unitä irit kehäromi kakta täga nämo api täŋkentäŋ imineŋ. Unita irit kehäromi kaŋ-ahäkta imatäkenpäŋ täga suwawek? Nämoinik!

27  o  Jesutä ude yäŋpäŋ äneŋi ŋode yäŋkuk; Äma Bureni-inikä nani täŋo epmäget kudän ikek kudupi aŋeroniye-kät api äpneŋ. Äpäŋpäŋ ämawebe kuduptagän kädet jide jide täŋpeŋ kuŋat täkaŋ uterakgän kowata api yämek. 28 Näk bureni täwera nadäwut; Itkaŋ ŋo inken nanik ätu nämo kumäŋirä Äma Bureni-inik intäjukun äma täŋo kudän ikek äpäŋirän api kaŋpäŋ nadäneŋ yäŋ yäwetkuk.

Copyright information for `IOU