Matthew 20

Äma wain epän täŋpani täŋo man wärani

a  Anututä intäjukun itkaŋ yabäŋ yäwat epän täk täyak uwä ŋode bumik; Epän mähemi kubätä tamimaŋ bipani akuŋpäŋ wain epäna kaŋ täŋ namut yäŋ yäŋpäŋ äma ätu yämagurayäŋ kwek. Kuŋkaŋ äma jop irani ätu yabäŋ ahäŋpäŋ yäwerek; Ai! In näkŋo wain epän täŋ namiŋirä gwäki K20 K20 tamayäŋ yäk. Ude yäweränkaŋ äma unitä nadäwä täga täŋpäpäŋ wain epän mähemi u iwatneŋ. Eruk 9’kirok täŋirän äneŋi päŋku äma mäyap namiŋ-gamiŋ bägup-ken jop irirä yabäŋpäŋ ŋode yäwerek; Ai, in päŋku wain epän täŋ namiŋirä näk gwäki tamayäŋ yäk. Yäwerän nadäŋkaŋ wain epäni-ken kuneŋ. Eruk kepma kubä ugän äma mäyap, tamimaŋ yämagurek, kepma yämagurek, bipäda yämagurek. Ätu itkaŋ kome bipayäŋ täŋirän äneŋi päŋku äma jop irani ätu irirä yabäŋpäŋ yäwerek; In kepma käroŋ päke ŋo ima täŋ irirä kome bipmäŋtak? Yäwänä iwetneŋ; Äma kubätä epän täŋ imikta nämo nimagurako unita jop iramäŋonik yäk. Yäwäwä yäwerek; Päŋku wain epäna täŋ namut yäk. Ude yäweränkaŋ kuneŋ.

b  Epän mähemitä ude täŋirän kome bipmäŋirän watä ämani kubä iwerek; Gäk epän äma apiŋo yämaguraro u yäŋ-päbä kubä-kengän yepmaŋpäŋ epän täkaŋ unitäŋo gwäki yämi yäk. Täŋpäŋ epän äma mäden yämaguraro unita yämiŋ päŋku äma pengän yämaguraro unita yämi tärewut yäk. Ude täŋkaŋ eruk mäden yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ äbeko unitä jukun K20 K20 yäpneŋ. 10 Eruk, K20 K20 yämän yäpmäŋirä intäjukun yämagureko unitä kaŋpäŋ ŋode nadäneŋ; Tägagämän! yäk. Nintawä wädäŋ päro punin käda käwep nimek yäŋ nadäneŋ. Ude nadäŋirä watä äma unitä mäden ämneŋo unita yämeko uterakgän intäjukun ämneŋo unita udegän yämek. 11 Ude yämän kaŋpäŋä epän mähemi yäŋpäŋ-kaŋiwat täŋpäŋ iwetneŋ; A! Mäden äbäŋo uwä epän jop iŋamgän iwoŋäreŋ yäk. Nin uwä tamimaŋ naniktä epän komi nadäŋpäŋ täŋ yäpmäŋ äbäŋitna bipmäŋtak. Tämäŋopäŋ imata gwäki mäden äbäŋo ukät bok uterakgän nimitan? 13 Ude iwerirä epän mähemitä epän äma u kubä ŋode iwerek; Notnapak yäk. Näkä gäk nämo täŋpa wakaŋ. Näk gwäki K20 K20 ude api tamet yäŋ täwerat. Täwerira täga yäŋ näweraŋ yäk. 14 Unita gwäki tamitat udegän yäpmäŋkaŋ kukot. Näkŋawä in intäjukun äbäŋo-kät mäden äbäŋo ukät gwäki kubägän tamikta nadätat yäk. 15 Tuŋum näkŋa-kenpäŋ ude ba ude täŋpa yäŋkaŋ täga nämo täŋpet? Näk iron täga täropäŋ imata bänepjin täŋpä wakaŋ? yäŋ yäwerek.

16  c  Jesutä man wärani ude yäŋpäŋ yäŋkuk; Unita ämawebe apiŋo mäden itkaŋ unitä intäjukun api itneŋ. Ba ämawebe apiŋo intäjukun itkaŋ unitä mäden api itneŋ.

Jesutä ini kumäkta man äneŋi yäŋkuk

Mak 11:11-24; Luk 19:45-48; Jon 2:13-22

17 Jesu uwä Jerusalem yotpärare-ken ärowa yäŋkaŋ iwaräntäkiye 12 ugänpäŋ yämagurän yäpmäŋ inigän kuŋkuŋ. Täŋkaŋ kädet kuŋit kuŋit ŋode yäwetkuk; 18  d  Ket nadäwut yäk. Nin kuŋtäŋgän Jerusalem yotpärare api ahäne. Ahäŋpäŋä Äma Bureni-inik uwä Baga man yäwoŋärewani ba bämop äma intäjukun täŋpani täŋo keri terak äroŋirän kumäkta man api topneŋ. 19 Täŋpäŋ äma guŋ äbotken nanik unita iniŋ kireŋirä yäŋärok man iwerit, kaŋ-mägayäŋit täŋpäŋ pärip-päriptä utpäŋ päya kwakäp terak api utpewä kumbek. Kumbänpäŋ äneŋirä edap yaräkubä täreŋirän api akwek.

Jems kenta Jontä intäjukun itta yäŋkumän

Mak 10:35-45

20 Kadäni uken Sebedi webenitä Jesuken imaka kubäta yäŋapiwa yäŋkaŋ nanakiyat wäpi Jems kenta Jon yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ päŋku Jesu iŋamiken gwäjiŋ äpmoŋpäŋ itkuk. Täŋirän Jesutä iwetkuk; 21  e  Jide näwerayäŋ äbätan? Yäwänä yäŋkuk; Gäkä yäwikaŋ wäpka biŋam ikek irayäŋ täno uken nanaknayat ŋo dubika-ken kubätä käpmäk käda, kubätä bure käda kaŋ irun yäk. Ude täŋpäŋ wäpi biŋam ikek gäkkät bok kaŋ irut yäk. 22  f  Ude yäwänä Jesutä yäwetkuk; In mebäri nämo nadäŋkaŋ yäkaŋ. Ume komi nikek näkä näŋpayäŋ täyat u ek udegän täga api nädeŋ?

Yäwänä Jems kenta Jontä iwetkumän; Täga api näde! yäk.

23 Ude yäwänä Jesutä yäwetkuk; Bureni yäkamän. Komi nadäwayäŋ täyat u in udegän api nadädeŋ. Upäŋkaŋ näk järapna kukŋi kukŋi itdayäŋ yäkamän unita näkä täwetnaŋi nämo. Nanatä iwoyäŋkuko unitägän järapna kukŋi kukŋi bok api itneŋ. 24 Ude yäwänkaŋ iwaräntäkiye 10 unitä man u nadäŋpäŋ noripak yarä unita nadäwäwak täŋ yämiŋkuŋ.

25  g  Täŋpäkaŋ Jesutä iwaräntäkiye yäŋpewän äbäpäŋ ŋode yäwetkuk; In nadäkaŋ? Guŋ äbot täŋo intäjukun ämatä ämawebeniye ärowani täŋ yämikta gäripi nadäk täkaŋ. Ba unitäŋo äma ekäni ekänitä ämawebe epän ämaniye ude yäpmäŋ kuŋat täkaŋ. 26  h  Upäŋkaŋ inä ude nämo täneŋ. Inken nanik kubätä intäjukun irayäŋ nadäŋpäŋä eruk, kowata yäpmäkta nämo nadäŋpäŋ intäŋo watä epän äma jopigän ude täŋpeŋ kuŋarek. Intäjukun irayäŋ nadäŋpäŋä noriye täŋo gämori-ken kuŋatpäŋ unitäŋo watä äma ude irek. 28  i  Imata, Äma Bureni-inik uwä udegän, ämawebe täŋo watä äma ude irekta äpuk. Uwä ämawebetä watä epän täŋ imikta nämo äpuk. Nämo! U gupi iniŋ kireŋpäŋ kumäŋirän ämawebe mäyap wakiken nanik ketäreŋpäŋ inita biŋam yäpayäŋ äpuk.

Äma dapuri tumbani yarä äneŋi dapun ijiŋkumän

Mak 10:46-52; Luk 18:35-43

29 Jesu iwaräntäkiye-kät Jeriko yotpärare peŋpeŋ kuŋirä ämawebe bumta yäwatkuŋ. 30  j  Täŋpäkaŋ äma dapuri tumbani yarä uwä kädet miŋin itkaŋ Jesu äbätak yäŋ yäwä nadäŋpäŋ gera taŋi ŋode yäŋkumän; Ekäni, Devit täŋo orani, butewaki nadäŋ nimi! yäk. 31 Ude yäŋirän ämatä yabäŋ yäŋpäŋ Wari yädeŋo! yäŋ yäwetkuŋ. Yäniŋ bitnäŋkuŋo upäŋkaŋ gwäk pimiŋpäŋ gera pen yäŋkumän; Ekäni, Devit täŋo orani, nekta butewaki nadäŋ nimi yäk.

32 Eruk ude yäŋtäkon Jesu kädet miŋin itkaŋ yäŋpewän dubini-ken äbäŋirän yäwetkuk; Ima täŋ nimän yäŋpäŋ näkken gera yäkamän? 33 Yäwänä ŋode iwetkumän; Ekäni, dapunek yäpi tägaŋirä ijida kut yäŋpäŋ yäkamäk yäk. 34 Ude yäwänä Jesutä butewaki nadäŋ yämiŋpäŋ dapuri-ken yepmäŋirirän uterakgän dapun ijiŋpäŋ Jesu iwarän täŋkumän.

Copyright information for `IOU