Matthew 21

Jesutä Äma Ekäni ude Jerusalem yotpärare-ken äroŋkuk

Mak 11:1-10; Luk 19:29-38; Jon 12:12-19

Kuŋtäŋgän Jerusalem yotpärare keräp taŋpäŋ Olip pom mebäri-ken yotpärare täpuri kubä wäpi Betefage uken ahäŋkuŋ. Uken ahäŋpäŋ itpäŋä Jesutä iwaräntäki yarä ŋode yäwetpäŋ peŋ yäwet-pewän kuŋkumän; Ek yotpärare täpuri udu käkamän uken kuŋkaŋ doŋki nanak yamiŋi topmäk terak itkamän u yabäŋpäŋ pitpäŋ wädäŋ yäpmäŋ äbun. a  Ektä ude täŋirän äma kubätä täwet yabäk täŋpänä ŋode kaŋ iwerun; Ekänitä doŋki ŋonita yäwänpäŋ äbä pitkamäk yäŋ kaŋ iwerun. Ude iweränkaŋ taniŋ kirewayäŋ yäk.

Täŋpäkaŋ doŋki topmäk terak irirän Jesuta pitkumäno u jop nämo. Profet biani kubätä ŋode yäŋpäŋ kudän täŋkuko udegän ahäŋkuk;

b Päŋku Jerusalem nanik ämawebe ŋode yäwerut;
Kawut! Ekänijin inken api äbek. U bänep kwini täŋpanitä doŋki nanak terak maŋitkaŋ api äbek yäŋ kaŋ yäwerut. c 
Täŋpäŋ iwaräntäki yarä u Jesutä man yäwetkuko udegän doŋki nanak yamiŋi u pitpäŋ yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ äbäŋkaŋ iniken tek punin nanik yäŋopmäŋpäŋ doŋki terak iriŋ imänkaŋ Jesu uterak äro maŋitkuk. d  Täŋirän ämawebe uken nanik mäyaptä teki kädet miŋin iriŋ wädäŋ yäpmäŋ kuŋkuŋ. Ba ätutä päya pähäm tokätpäŋ kädet miŋin udegän peŋ wädäŋ yäpmäŋ kuŋkuŋ. Ude täŋkaŋ ämawebe ätu intäjukun, ätu mäden kuŋkuŋo u gera ŋode yäŋkuŋ;

Wisikinik! Ekäni wäpi terak äbätak ŋonita iniŋ oretna!
Anutu ärowani kunum gänaŋ itak u iniŋ oretna! yäk.
10 Yäŋirä Jesu Jerusalem yotpärare uken äroŋirän ämawebe u naniktä yäŋtäbätek yäŋkuŋ. Täŋpäŋ yäŋkuŋ; Wära! Äma äbätak ŋo netä? 11  e  Yäwäwä ämawebe Jesu-kät bok äbuŋo unitä yäwetkuŋ; In nämo nadäkaŋ? Ŋowä profet Jesu yäk. U Nasaret yotpärare, Galili komeken ahäwani yäŋ yäwetkuŋ.

Jesu kudupi yot gänaŋ äroŋkuk

Mak 11:11-24; Luk 19:45-48; Jon 2:13-22

12 Täŋkaŋ Jesutä kudupi yot gänaŋ äroŋpäŋ yabäŋkuk; Ämatä moneŋ ba barak imaka imaka kowat imän täŋ irirä. Yabäŋpäŋ yäwat kireŋpäŋ bukäni imaka, däpmäŋ äreyäŋ täŋpän kuŋ yämiŋkuŋ. 13  f  Täŋpäŋ yäwetkuk; Anutu täŋo man ŋode kudän täwani; Näkŋo Yotta nadäŋirä yäŋapik man yot ude täŋpek. Upäŋkaŋ intä ŋode täŋirä kubo äma täŋo käbop irit bägup ude äworetak!

14 Ude yäwetkaŋ Jesu kudupi yot gänaŋ irirän äma dapuri tumbani ba kwäyähäneŋ täŋpani mäyap Jesutä itkuk-ken u yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ äbäŋirä yepmaŋpän tägaŋkuŋ. 15 Ude täŋirän iroŋiroŋi kudupi yot gänaŋ itkuŋo unitä kaŋpäŋ gera ŋode yäŋ itkuŋ; Devit orani äbäŋ nimitak ŋonita oretoret täŋ imina! yäŋ yäŋ itkuŋ. Täŋpäkaŋ iroŋiroŋitä Jesu wäpi biŋam yäpmäŋ akuŋirä nadäŋpäŋ bämop äma intäjukun täŋpani-kät Baga man yäwoŋärewani äma ätu ukät nadäwä waŋkuŋ. Ba kudän tägatäga Jesutä täŋkuko u kaŋpäŋ nadäwäwak täŋ imiŋkuŋ.

16 Nadäwäwak täŋ imiŋpäŋ Jesu iwetkuŋ; Iroŋiroŋi gäka man yäkaŋ u nadätan? Iweräwä Jesutä yäwetkuk; Ei, nadätat yäk. Täŋ, in man ŋode kudän täwani u nämo daniŋpäŋ nadäk täkaŋ ba?

Iroŋiroŋi ba nanak täpuri-inik nonoŋ-ken nanik täŋo bänepi täŋpidäm taŋ yämiŋiri gäk ganiŋoret man yäkaŋ yäk. g 
17 Jesutä ude yäwetpäŋ mäde ut yämiŋpäŋ Jerusalem yotpärare peŋpeŋ päŋku Betani yotpärare-ken ahäŋirän kome bipänpäŋ u patkuk.

Nadäkinik bureni u kehäromi nikek

Mak 11:12-14,20-24

18  h  Patkuko yäŋewänä Jesu akumaŋ Jerusalem yotpärare-ken äneŋi kuŋkuk. Kuŋtäyon nakta iwäkaŋ wama päya kubä, mujipi nämo, pähämi-tägän irirä kädet miŋin kaŋkuk. Kaŋpäŋ wama u ŋode iwetkuk; Gäkä terak mujipka kubä mäden nämo ahäwek! Yäwänä uterakgän wama uwä gämäneŋ äroŋkuk. 20 Täŋpänkaŋ iwaräntäkiyetä u kaŋpäŋ keri iŋpäŋ yäŋkuŋ; Wära! Wama ŋowä jide täŋpäŋ bäräŋek-inik gämäneŋ ärotak?

21  i  Yäwäwä Jesutä yäwetkuk; Näk bureni täwetat. In bänep yarä nikek nämo peŋpäŋ nadäkinikjin Anutu-kengän penayäŋ täkaŋ uwä wamata täro udegän täga täneŋ. Täŋpäŋ ugän nämo. In Anutu nadäŋ imikinik täŋpäŋ pom gudo ŋode täga iwetneŋ; Pom, gäk tokätpeŋ gwägu gänaŋ äpmo yäŋ iweräwä manjin api buramiwek. 22  j  Täŋpäkaŋ nadäkinikjin nikek kuŋatpäŋ imaka u ba u unita yäŋapiŋirä api tamek.

Jesu kehäromini täŋo mebärita iwet yabäŋkuŋ

23  k  Jesutä kudupi yot gänaŋ äroŋpäŋ man yäŋpäŋ yäwoŋärek täŋ irirän Baga man yäwoŋärewani ämakät Juda täŋo watä äma ätutä ahäŋ imiŋpäŋ iwetkuŋ; Ai! Gäk imaka täk täyan ŋo netätä gäwerirän täk täyan? 24 Ude iweräwä Jesutä kowata ŋode yäwetkuk; Näk man kubägän-inik täwet yabäwa näwerirä näkä udegän netä näwerän imaka täk täyat u kowata täwerayäŋ. 25 Eruk näwerut! Jontä ume ärut yämik täŋkuko u netä iweränkaŋ ume ärut yämik täŋkukonik? Anututä iweränkaŋ täŋkuk ba ini nadäŋpäŋ täk täŋkukonik? Ude yäwet yabäwänä jide yäne yäŋ nadäŋpäŋ yäŋpäŋ-nadäk ŋode täŋkuŋ; Nin Anututä iwerän täŋkuk yäŋ yänawä Jesutä ŋode niwerayäŋ; A! Upäŋ imata mani nämo nadäŋkuŋ? yäŋ niwerayäŋ yäk. 26  l  Täŋ, Jon uwä ini nadäŋpäŋ täŋkuk yäŋ yänawä ämawebetä Jon uwä profet kubä yäŋ nadäŋpäŋ ninta kokwawak nadäŋ nimineŋ yäk.

27 Nadäŋ-bäräp yarä nikek ude täŋpäŋ Jesu iwetkuŋ; Nin nämo nadäkamäŋ yäk. Yäwäwä yäwetkuk; Eruk, ude yäkaŋ unita näk udegän netätä näwerirän täk täyat unitäŋo mebäri nämo täwerayäŋ.

Tuäke monäke täŋo manbiŋam

28  m  Jesutä man ude yäŋpäŋ äneŋi ŋode yäwetkuk; Man wärani kubä täwera ket nadäwut; Tuäke monäke it täŋkumänonik. Nanitä nanaki tuäni ŋode iwetkuk; Tuä, gäk kuŋkaŋ wain epän täŋ namisi yäk. Iweränä yäŋkuk; Nan, täga täŋpayäŋ yäk. Täga täŋpayäŋ yäŋkukopäŋ peŋawäk täŋpeŋ epän nämo täŋkuk. Täŋirän ätu itpäŋ nanitä monäni man udegän iwetkuk. Iweränä yäŋkuk; Nämo täŋpayäŋ! yäk. Nämo täŋpayäŋ iwetkukopäŋ mäden bänepi sukureŋpäŋ päŋku epän täŋkuk. 31 Jesutä man wärani u yäwet paotpäŋ yäwetkuk; In jide nadäkaŋ? Nanak netätä nan täŋo man buramiŋkuk? Yäwänä iwetkuŋ; Nanaki monänitä buramiŋkuk yäk.

Yäwäwä Jesutä yäwetkuk; Näk bureni täwetat. Ämawebe wakiwaki täŋpani, takis moneŋ yäpani äma ba kädet miŋin webe udewanitä in tärepmitpäŋ Anutu täŋo kaŋiwat yewa gänaŋ intäjukun api äroneŋ.
32  n  Jontä ahäŋpäŋ siwoŋi kuŋat-kuŋat täŋo kädet täwoŋäreŋirän inä unitäŋo man nadäkta bitnäwäkaŋ takis moneŋ yäpani äma ba kädet miŋin webetä nadäŋpäŋ bänepi sukureŋkuŋ. Ude täŋirä yabäŋkuŋo upäŋkaŋ gwäkjin nämo imätkuŋ. Man Jontä yäŋkuko u nämo nadäŋ imiŋpäŋ bänepjin nämo sukureŋkuŋ.

Wain epän täŋo watä äma waki

Mak 12:1-12; Luk 20:9-19

33  o  Jesutä ude yäŋpäŋ yäwetkuk; Näk man wärani kubä täwera nadäwut; Äma ekäni kubätä kome kubäken wain epän täŋ moreŋpäŋ yewa täŋ-äyäŋurek. Täŋpäŋ wain mujipi yeŋ yäwatpäŋ umeni yäpmäkta komeni täŋkaŋ watä ämata yot kubä täŋ yämek. Ude täŋ moreŋpäŋ wain epän u kaŋiwatta äma ätu yepmaŋpän irirä kome ban kubäken kwek. 34 Kwekopäŋ mujipi yäpmäk-yäpmäk kadäni keräp taŋirän mujipi ätu inita ketpäŋ yäpmäŋ imiŋ äbäkta epän ämaniye yäwerän kuneŋ. 35  p  Kuŋirä wain epän watä äma unitä äma u yepmäŋitpäŋ däpneŋ; Kubä iŋitpäŋ päripneŋ, kubäwä kumäŋ-kumäŋ utneŋ, kubäwä mobätä utneŋ. 36 Täŋirä wain epän mähemitä nadäŋpäŋ äneŋi epän ämaniye mäyap yäwerän kuŋirä udegän yepmäŋitpäŋ däpneŋ. 37 Eruk mäden-inik ŋode nadäwek; Nanakna bureni-iniktä päŋku yäwänä oraŋ imiŋpäŋ mani api buramineŋ yäk. Ude nadäŋpäŋ iniken nanaki iwerän kwek. 38  q  Eruk kwänkaŋ wain epän täŋo watä äma unitä nanaki-inik u kaŋpäŋ yäŋpäŋ-nadäk ŋode täneŋ; Unitä epän ŋo mähemi api täŋpek yäk. Unita uritna epän ŋo ninta biŋam kaŋ täŋpän! 39  r  Ude yäŋpäŋä iwat kireŋpewä yewa gägäni-ken kuŋirän kumäŋ-kumäŋ utneŋ. 40 Jesutä man wärani ude yäŋpäŋ ŋode yäwetkuk; Jide nadäkaŋ? Epän mähemitä kuŋpäŋ watä äma u kowata jide täŋ yämek?

41 Yäwänä bämop äma ba Juda täŋo watä äma uken itkuŋo unitä iwetkuŋ; Imaka waki-waki täŋkuŋo unita udegän kowata waki täŋ yämiŋirän paotneŋ yäk. Täŋpäŋ watä äma biani yäwat kireŋpäŋ komeni-ken watä äma tägagänpäŋ yepmaŋirän unitä kadäni kadäni wain mujipi yäpmäŋ imik täneŋ yäk.

42  s  Yäwäwä Jesutä ŋode yäwetkuk; Anutu täŋo man ŋode kudän täwani u nämo daniŋpäŋ nadäk täkaŋ?

Äma yot täŋpanitä bek kubä kawä wawäpäŋ peŋkuŋo unitä bek bämopi ude itak.
Anututä ude täŋpewän ahäŋirän kaŋitna gäripi nikek täyak. t 
43 Unita ŋode täwera nadäwut; Inä wain epän watä äma waki ukeŋo udewani. Unita Anutu täŋo kaŋiwat yewa gänaŋ ärokta kädet täŋpipiŋ täwatkaŋ äma äbot kudupi kubä Anutu täŋo gärip terak kuŋatnayäŋ täkaŋ unita kädet api peŋ yämek. 44  u  Bek bämopi täweraro uterak äma kubätä maŋpäŋä bumta api urek. Ba bek unitä äma kubä terak maŋpäŋä äma u api däpmäŋ jakŋirek yäk. 45 Jesutä man wärani ude yäŋirän bämop ämakät Parisi äma unitä nadäwä tärewäpäŋ yäŋkuŋ; 46  v  Bureni! Man wärani wain epän terak utpäŋ yäyak u ninta yäyak! Ude yäŋpäŋ iŋitpäŋ utnayäŋ nadäŋkuŋopäŋ ämawebeta umuntaŋpäŋ peŋkuŋ.

Copyright information for `IOU