Matthew 22

Äŋnak-äŋnak pähap kubä täŋo man wärani

Luk 14:16-24

Jesutä man wärani kubä pen ŋode yäwetkuk; Anututä intäjukun itkaŋ yabäŋ yäwat epän täk täyak uwä ŋode bumik; Äma ekäni kubä täŋo nanaki webeni-kät keräntäk tädayäŋ täŋirän u iniŋ oretta äŋnak-äŋnak pähap täŋpayäŋ tuŋum täŋpek. Tuŋum täŋ itkaŋ ämawebe ätu ninkät bok kaŋ nänayäŋ nadäŋpäŋ kadäni udeken api näne yäŋ man pewän kuneŋ. Eruk, äŋnak-äŋnakta tuŋum täŋ paotpäŋ epän ämaniye yäwerän ämawebe yämagutta kuneŋ. Päŋku yäwetneŋo upäŋkaŋä äbäkta bitnäneŋ.

a  Bitnäŋirä biŋami nadäŋpäŋ äneŋi epän ämaniye ätu ŋode yäwerek; In kuŋkaŋ äma bitnäŋkaŋ itkaŋ u ŋode yäwerut; Äbut! yäk. Äma ekäni u äŋnak-äŋnakta tuŋum täŋ moretak. Bulimäkau ba tom ätu däpmäŋpäŋ peŋ tamitak yäk. Äŋnak-äŋnak mähemitä man ude yäweränkaŋ kuneŋ. Eruk epän ämaniye u päŋku yäwetneŋo upäŋkaŋ nämo nadäŋ yämineŋ. Täŋpäŋ ini-ini kuŋtäŋpä kuneŋ. Kubäwä ketem epäni-ken kwek. Kubäwä moneŋ epäni-ken kwek. b  Ätuwä epän äma u yepmäŋitpäŋ komi yämiŋpäŋ kumäŋ-kumäŋ däpneŋ. Täŋirä äma ekäni unitä biŋam nadäŋpäŋ kokwawak taŋi täŋpäŋ komi ämaniye yäwet-pewän päŋku äma kumäŋ-kumäŋ däpani u yori nikek wärämutpäŋ äma u kudup däpmäŋ paotneŋ.

Täŋpäkaŋ mäden äma ekäni unitä epän ämaniye ätu yäwerek; Tom ketem yäpmäŋpäŋ pero ŋo jop itkaŋ yäk. Äma pengän man pewa kuŋkuŋo u nämo ämnayäŋ. Äŋnak-äŋnak täyat ŋo äma udewanita biŋam nämo täyat yäk. Unita in päŋku kädet moräk-ken ämawebe ittäŋ kukaŋ u yämagut yäpmäŋ äbäkaŋ ketem penta kaŋ näna! yäk. 10 Eruk man ude yäwet-pewän päŋku kädet miŋin ba itpäŋ-nadäk täŋpani-ken ämawebe jopi täga ba waki bok yämagut päbä yepmaŋpä yot äŋnak-äŋnak täneŋ-ken u tokŋeŋ moreneŋ.

11 Ämawebe ude tokŋeŋ moreŋpäŋ irirä äma ekäni uwä u yabäwayäŋ yot u gänaŋ äroŋpäŋ käwek; Äma kubä kadäni unitäŋo tek nämo täŋkaŋ äbeko irirän. 12 Kaŋkaŋ iwerek; Notnapak! Gäk imata kadäni ŋonitäŋo tek nämo täŋkaŋ äbäno ŋo maŋit itan? Ude yäwänä man kowata kubä nämo iwerek. 13  c  Täŋpänkaŋ äma ekäni unitä epän ämaniye ätu yäwerek; Äma ŋo iŋitpäŋ yentä keri kuroŋi pädät täŋpäŋ bipmäŋ urani gänaŋ maŋpä kut! yäk. Bipmäŋ urani gänaŋ u itkaŋ konäm butewaki terak meni kaŋ jiwätpeŋ it yäpmäŋ ärowän yäk.

14 Jesutä man wärani u yäŋ paotpäŋ ŋode yäwetkuk; Bureni täwera. Anutu täŋo mantä ämawebe mäyap yämagut täyak upäŋkaŋ yarä-gänpäŋ inita biŋam api yäpek.

Takis moneŋ pene ba nämo pene?

Mak 12:13-17; Luk 20:20-26

15  d  Parisi ämatä man Jesutä yäŋkuko u nadäŋpäŋ Jesu kakätäŋpeŋ päŋku inigän itkaŋ käbeyä täŋkuŋ. Täŋpäŋ Jesutä man goret kubä yäwän kaŋpäŋ manken tena yäŋkaŋ noriye ätukät Herot täŋo ämaniye ätukät yäwet-pewä Jesuken kuŋkuŋ. Päŋku ahäŋ imiŋpäŋ bänep ärik-ärik man ŋode iwetkuŋ; Yäwoŋärewani äma, nin gäkŋo mebäri nadäkamäŋ yäk. Gäk jopman nämo yäk täyan. Ämata nadäwätäk nämo täŋpäŋ man burenigän yäk täyan yäk. Gäk äma ärowani äpani nämo yäpmäŋ daniŋpäŋ kuduptagän Anutu täŋo kädet siwoŋigän niwetpäŋ niwoŋärek täk täyan. 17 Unita niweri nadäna; Nin Juda naniktä Rom gapmanta takis moneŋ imikta nintäŋo baga mantä yäjiwät täyak ba nämo?

18 Yäwäwä Jesutä nadäk-nadäki-ken yabäŋpäŋ-nadäŋkaŋ yäwetkuk; Wa! In äma jop manman yäwani. Imata jopman yäŋnäkŋatkaŋ? 19 Eruk, moneŋ kubä namä käwa yäk. Yäwänä moneŋ kubä imiŋkuŋ. 20 Täŋirä yäwet yabäŋkuk; Moneŋ ŋo terak netä täŋo iŋami dapun ba wäpitä itak? 21  e  Yäwänä iwetkuŋ; Rom gapman täŋo intäjukun äma Sisa unitäŋotä itak yäk. Yäwäwä Jesutä yäwetkuk; Eruk ket ŋode nadäwut; In imaka Rom gapmanta imikta yäwani u inita kaŋ imut. Täŋ, imaka imaka Anututa imikta yäwani u Anututa kaŋ imut yäk. 22 Ude yäwänkaŋ kikŋutpäŋ nadäwätäk täŋpäŋä kuŋtäŋpä kuŋkuŋ.

Kumbani-ken nanik akukakuk täŋo man

Mak 12:18-27; Luk 20:27-40

23  f  Kepma ugän äma ätu Satyusi äbotken naniktä Jesuken äbuŋ. (Satyusi äma uwä kumbani-ken nanik akukakuk nämo pätak yäŋ nadäk täŋkuŋonik.) 24  g  Eruk abäŋpäŋ Jesu ŋode iwet yabäŋkuŋ; Yäwoŋärewani äma, Mosestä ninta man kudän ŋode täŋ nimiŋkuk; Äma kubätä webe yäpmäŋpäŋ komenita yeri kubä nämo bäyaŋkaŋ kumäŋirän monänitä webeni kajat yäpmäŋpäŋ tuänita biŋam yeri bäyaŋ imek yäŋ yäŋkuk. 25 U nadäŋiri manbiŋam kubä ŋode gäwetna nadä; Bianä ini buap 7 itkuŋo uwä tuänitä webe kubä yäpmäŋpäŋ yeri kubä nämo peŋkaŋ kumbuk. 26 Täŋirän monänitä webe ugänpäŋ yäpuk. Yäpmäŋpäŋ udegän yeri kubä nämo peŋkaŋ kumbuk. Kumäŋirän gwekitä webe ugänpäŋ koreŋpäŋ udegän yeri kubä nämo peŋkaŋ kumbuk. Kumäŋirän awänitä webe kajat ini ugänpäŋ yäpuk. Udegän udegän buap 7 uwä webe ugänpäŋ yäpmäŋpäŋ yeri kubä nämo peŋkaŋ kumän-tagän kumbuŋ. 27 Täŋkaŋ äpiyetä kumäŋirä webeni kajat udegän mäden kumbuk. 28 Eruk, kumbanitä akukakuk kadäni webe uwä netäta biŋam api täŋpek? yäŋ iwetkuŋ.

29 Ude iweräwä Jesutä yäwetkuk; In Anutu täŋo man kudän täwani ba Anutu täŋo kehäromita guŋ takinik täk täkaŋ. Mebäri unita in nadäk-nadäk goret nadäkaŋ! 30 Ittäŋgän kumbani-ken naniktä akuŋpäŋ ämawebe u nädapi nämo api täneŋ. Aŋero kunum gänaŋ itkaŋ uwä webe yäpmäk-yäpmäk nämo täk täkaŋ ude ämawebe jop api itneŋ.

31 Kumbani-ken naniktä akukakukta yäkaŋ unita ŋode täwetat; Mosestä man bian kudän täŋkuko u nämo daniŋpäŋ nadäk täkaŋ ba? 32  h  Anututä Moses ŋode iwetkuk; Näk Abraham, Aisak, Jekop täŋo Anututä itat yäŋ yäŋkuk. Anututä ude iwetkuko unita ŋode nadäwut; Anutu u kumbani täŋo Anutu nämo. Uwä kodak irani täŋo Anutu. Unita inä ämatä kumäŋpeŋ u kädagän kuk täkaŋ yäŋ yäk täkaŋ uwä goret-inik yäk täkaŋ.

33 Jesutä man ude yäŋirän ämawebe päke itkuŋo unitä nadäŋkaŋ kikŋutpäŋ nadäwätäk pähap täŋkuŋ.

Baga man jide unitä intäjukun itak?

Mak 12:28-31; Luk 10:25-28

34 Jesutä man ude yäweränä Satyusi äma unitä manta wäyäkŋeŋpäŋ kuŋirä Parisi ämatä biŋam u nadäŋpäŋ ämaniye yäŋporiŋ yäpmäŋ Jesutä itkuk-ken u ahäŋ imiŋkuŋ. 35 Ahäŋ imiŋpäŋ noripak kubä, Baga manta mebäri nadäwani u imaka, penta itkuŋ. 36 Äma unitä Jesu ŋode iwet yabäŋkuk; Yäwoŋärewani äma, Anututä man kädet peŋ nimiŋkuko u jide unitä intäjukun itak?

37  i  Iweränä Jesutä kowata ŋode iwetkuk; Man intäjukun itak uwä ŋode; Gäk Ekäni Anutukata gäripi-inik nadäwen. Bänepka, gupka, nadäk-nadäkka kumän-tagän Anutu-kengän pewen. 39  j  Ba kubä ŋode; Gäkŋata nadäk täyan udegän notkayeta nadäŋ yämen. 40  k  Man yarä ŋonitä man Mosestä kudän täwani ukät profet bianitä kudän täwani unitäŋo doni ude itkamän.

Jesu ini-tägän Kristota yäwet yabäŋkuk

Mak 12:35-37; Luk 20:41-44

41 Täŋpäkaŋ Parisi äma Jesu-kät pen irirä Jesutä ŋode yäwet yabäŋkuk; 42  l  In Anutu täŋo iwoyäwani Kristo unita jide nadäkaŋ? U netä täŋo orani? Yäweränä iwetkuŋ; Kristo u Devit täŋo orani yäŋ nadäk täkamäŋ yäk.

43  m  Ude yäwäwä Jesutä yäwetkuk; Ude nämo. Inä Kristo u Devit täŋo orani jopi kubä, komen ämagän yäŋ yäk täkaŋ upäŋkaŋ Devit imata Ekänina yäŋ iwetkuk? Anutu täŋo Munapiktä nadäk-nadäk imänkaŋ Devittä ŋode yäŋkuk;

44 Ekäni Anututä Ekänina ŋode iwerirän nadäŋkut;
Gäk dubina-ken äbä maŋiriri wäpka biŋam gamiŋkaŋ iwankaye yäpmäŋpäŋ gämotka-kengän api yepmaŋpet yäk. n 
45 Eruk u kawut! Devit ini uwä Kristota Ekänina yäŋ yäŋkuko unita imata Kristo u Devit täŋo orani jopi kubä yäŋ yäk täkaŋ?

46 Jesutä ude yäwän nadäŋpäŋ Parisi ämatä kowata man kubä täga nämo iwetne yäŋ nadäŋkuŋ. Ba Jesu täŋo kehäromi täga nämo yäpmäŋ äpne yäŋ nadäŋpäŋ man wari nämo iwetkuŋ.

Copyright information for `IOU