Matthew 24

Kudupi yot api däpmäŋ äreyäneŋ yäŋ yäŋkuk

Mak 13; Luk 21:5-36

Eruk Jesu kudupi yot gänaŋ naniktä äpämaŋ kuŋirän iwaräntäkiyetä kudupi yot pähap kaŋkaŋ biŋam yäŋpäŋ Jesu iwoŋäreŋkuŋ. a  Ude täŋirä Jesutä yäwetkuk; Ket nadäkot! Kudupi yot ŋo kaŋgärip täkaŋ upäŋkaŋ mädenä api tokät mäŋpek. Mobä uterak-terak itkaŋ uwä api eräŋ mäneŋ. Ude yäweränkaŋ kumaŋ päŋku Olip pom terak äroŋpäŋ maŋit itpäŋ iwaräntäkiyetä inigän iwet yabäŋkuŋ; Yäno ukeŋowä jidegän api ahäwek? Ba gäkŋo äbäkäbäk kadäni ba kome täŋo tärek-tärek kadäni keräp taŋirän kudän jide ahäŋirän api käne?

Ude iweräwä Jesutä yäwetkuk; Bänepjin peŋ awähutneŋta ket kaŋiwatpäŋ kuŋatneŋ. b  Äma mäyaptä ahäŋpäŋ näk wäpna yäŋpäŋ Anutu täŋo iwoyäwani Kristo u näk yäŋ jopman api täwetneŋ. Ude yäŋ-täkŋarirä ämawebe mäyaptä nadäwä bureni api täneŋ. Kadäni uken ämik mämä ba ämik biŋam nadäŋkaŋ Wära! Kadäni täretak yäŋ nadäŋkaŋ nämo kikŋutneŋ. Kudän ude ahäkta yäwani upäŋkaŋ kadäni bäräŋeŋ-inik nämo api tärewek. c  Nämo, kome taŋi täpuri kowat ämiwän api täneŋ. Täŋpäŋ kadäni uken nakta jop irit imaka api ahäwek. Ba kenäŋ komeni komeni api kwaiwek. Upäŋkaŋ kudän uwä bäräpi bureni ahänayäŋ täŋo unitäŋo wärani. Bureni kämi api ahäwek.

d  Kadäni uken näka yäŋpäŋ ämawebetä iwan täŋ tamiŋpäŋ manken tepmaŋit, komi tamiŋit, kumäŋ-kumäŋ tadäpmäŋit api täneŋ. 10 Ude täŋ tamiŋirä äbot täŋpani ämawebe mäyaptä nadäkiniki pewä putärewäkaŋ iwan kowata kowata api täneŋ. 11  e  Täŋpäŋ profet jopi-jopi mäyap ahäŋpäŋ täŋyäkŋarani täŋirä ämawebe mäyaptä mäde api ut namineŋ. 12 Täŋpäŋ kädet wakiwaki ahäŋ yäpmäŋ kuŋirän äma täŋo bänep iron api paorek. 13  f  Upäŋkaŋ äma kubätä gwäk pimiŋpäŋ näkŋo man nämo peŋkaŋ yäpmäŋ kuŋarayäŋ täko uwä tärek-tärek kadäni-ken näkŋata biŋam api yäpet. 14  g  Täŋpäkaŋ Anutu täŋo kaŋiwat yewa gänaŋ ärokärok unitäŋo manbiŋam yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋtäŋ kuŋirä ämawebe kudup komeni komeni itkaŋ unitä nadäŋ moreŋirä kadäni uken uyaku kadäni pähap api ahäwek.

Imaka wakiinik kubä api ahäwek

Mak 13:14-23; Luk 21:20-24

15  h  Jesutä ude yäŋpäŋ kubä pen ŋode yäwetkuk; Bianä profet kubä wäpi Danieltä imaka taräki waki kubä peŋawähut ikekta yäŋkuk. Imaka yäŋkuko u Anutu täŋo kudupi yot gänaŋ irirän api käneŋ yäk. (Äma man ŋo kaŋpäŋä mebäri ket nadäkot.) 16 Täŋpäkaŋ kadäni u ahäwänä ämawebe Judia komeken nanik u bäräŋeŋ akumaŋ kome ŋo peŋpeŋ banken kaŋ kut. 17  i  Äma kubätä yot yäman irayäŋ täko uwä tuŋumi yäpmäkta yot gänaŋ nämo ärowek. Nämo, jop kaŋ metäŋpeŋ kwän! 18 Ba äma kubä ketem epänken irayäŋ täko uwä äneŋi äyäŋutpeŋ päŋku mänit siot ba ämetpat tek nämo yäpek. Nämo, jop kaŋ metäŋpeŋ kwän! 19 Butewaki! Webe nanak kok ikek ba iroŋi paki nikek u bäräpi-inik api nadäneŋ! 20 Unita in Ekäniken yäŋapiŋirä ämetpeŋ kukkuk kadäni u mänit kadäni-ken ba Sabat kadäni-ken ahäwektawä! 21  j  Bureni, imaka ahäwayäŋ täyak uwä umuri pähap. Anututä pengän kunum kenta kome pewän ahäŋkumän-ken umunitä päbä apiŋo umuri pähap udewani kubä nämo ahäŋkuk. Ba udewanitä äneŋi nämo api ahäwek. 22 Ekänitä kadäni u keräpigän nämo däpmäŋ täkŋeŋkuk yäwänäku äma kubätä nämoinik itek. Upäŋkaŋ Anututä ämawebe inita iwoyäŋkuko unita butewaki nadäŋpäŋ kadäni keräpigän api däpmäŋ täkŋewek.

23  k  Kadäni ukenä ämatä Kristo udu ahätak! ba ŋo ahätak! yäŋ täwerirä unita nadäŋirä bureni nämo täŋpek. 24  l  Imata, kadäni uken äma mäyaptä jop manman yäŋ-täkŋatpäŋ näk Kristo ba profet kubä yäŋ api yäneŋ. Äma udewanitä kudän kudupi mebäri mebäri api täneŋ. Ämawebe Anututä inita yäpmäŋ daniwani unitäŋo bänepi peŋ awähutna yäŋkaŋ käderi paränä epän pähap ude api täneŋ. 25 Täŋkaŋ imaka udewani nämo ahäŋirän intäjukun täwetat.

26  m  Täŋpäŋ äma kubätä Kristo u kome jopi kubäken itak yäŋ täwerirän in uken nämo kuneŋ. Ba kubätä Kristo u yot gänaŋ itak ŋo yäŋ täwerirän u nadäŋ imineŋtawä. 27  n  In nadäkaŋ? Yäpä kwinirirän äma deken deken kwawak kak täkaŋ udegän Äma Bureni-iniktä ahäŋirän ämawebe kuduptagän uken-uken naniktä kwawak api käneŋ. 28  o  Tom kubä kumäŋkaŋ parirän baraktä u näna yäŋkaŋ punin unu änok piäŋ kuŋarirä u yabäŋpäŋ-nadäk täkaŋ. Udegän, kudän täwetat udewani kaŋpäŋä Äma Bureni-inik ahätak yäŋ api nadäneŋ.

29  p  Imaka umuri umuri u ahäŋpäŋ paorirän uterakgän ŋode api ahäwek;

Edap täŋo peŋyäŋektä nämo ijiŋirän, komepak udegän api bipmäŋ urek.
Täŋirän guk api täreŋ mäneŋ.
Ude ahäŋirän imaka kehäromi nikek kunum gänaŋ it täkaŋ u kudup wareŋ api täŋ moreneŋ. q 
30  r  Ude ahäŋ irirä kudän kudupi kubä kunum gänaŋ ahäŋirän kaŋpäŋä Äma Bureni-inik äbäŋ itak yäŋ api nadäneŋ. Ude nadäŋpäŋ ämawebe kuduptagän konäm butewaki api täneŋ. Täŋirä Äma Bureni-inik uwä gubam terak, kehäromi ba epmäget kudän ikek äbäŋirän ämawebe api käneŋ. 31  s  Kaŋ-yäpurirä äma unitä womat taŋi piäŋkaŋ aŋero peŋ yäwet-pewän päŋku ämawebe inita iwoyäwani kome kukŋi kukŋi, umude ba unude uken nanik api yämagutneŋ.

32 Jesutä ude yäŋpäŋ man kubä pen ŋode yäwetkuk; Man wärani kubä wama päya terak utpäŋ täwera nadäwä tumbut. Wamatä dätäki pirirän kaŋpäŋ edap kadäni keräp täyak yäŋ nadäk täkaŋ. 33 Unita udegän, in imaka imaka api ahäneŋ yäŋ täwetat unitä ahäŋirä yabäŋpäŋ tärek-tärek kadäni keräp täyak yäŋ api nadäneŋ. 34  t  Näk bureni täwetat. Ämawebe apiŋo itkaŋ unitä kodak irirä imaka yäyat u api ahäŋ moreneŋ. 35  u  Täŋpäkaŋ kunum kenta kome u bok api paotdeŋo upäŋkaŋ mena jinom u nämoinik api paorek.

Jesu u äneŋi jidegän api äbek?

Mak 13:32-37; Luk 17:26-30,34-36

36  v  Äma Bureni-inik äneŋi äbayäŋ täyak unitäŋo kadäni äma kubätä nämo nadätak. Aŋero kunum gänaŋ itkaŋ u imaka, nämo nadäkaŋ. Ba Anutu täŋo Nanak u imaka, nämo nadätak. Nanitä ini-tägän nadätak. 37  w  Täŋkaŋ Äma Bureni-iniktä äneŋi äbayäŋ täyak-ken uwä Noa täŋo kadäni-ken ämawebetä täŋuruk-uruk täŋkuŋo udegän api täneŋ. 38 Kadäni uken gwägu nämo tokŋeŋirän ämawebetä nin täga itkamäŋ yäŋ nadäŋkaŋ ketem naknak, kädet kuŋat-kuŋat, nädapi täktäk täŋ yäpmäŋ kuŋirä Noa gäpe gänaŋ äroŋkuk. 39  x  Nin täga itkamäŋ yäŋ nadäŋkaŋ ude täŋ irirä gwägu taŋi pähap tokŋeŋpäŋ ämawebe päke u däpmäŋ moreŋkuk. Täŋpäkaŋ ämawebe udegän täŋuruk-uruk täŋ irirä Äma Bureni-inik api äbek. 40 Kadäni uken äma yarä epän täŋ irirän kubä yäpmäŋkaŋ kubä ugän api tewek. 41 Ba webe yaräwä ketem äŋnaŋ irirän kubäwä yäpmäŋkaŋ kubä ugän api tewek.

42  y  Unita in ket täŋpäŋ kaŋiwatpäŋ kuŋarut. In Ekäni udeken api äbek yäŋ nämo nadäkaŋ. 43  z  In mebäri ŋode nadäwut; Täha kubä mähemitä bipani uken kubo äma api äbek yäŋ, ude nadäŋpäŋ pidäm taŋpäŋ irirän kubo äma u yot gänaŋ täga nämo ärowek. 44 Eruk ude bumik, in udegän Ekänijintä kepma ba kadäni uken api äbek yäŋ nämo nadäkaŋ-ken uken api äbeko unita pidäm taŋpäŋ itkot.

45 Jesutä ude yäŋpäŋ ämawebetä udegän täneŋ yäŋpäŋ man wärani kubä ŋode yäwetkuk; Äma ekäni kubätä epän watä ämaniye-kät nanik kubäta epän man ŋode iwerek; Näk kome kubäken kwayäŋ unita epän watä ämanaye u watäni itpäŋ ketem kadäni-kengän kaŋ yepmäŋ towi yäŋ iwerek. Eruk, epän watä äma u kudän jide täŋpeko unita watä äma nadäk-nadäk ikek, man buramik ikek yäŋ iwerek? 46 Epän watä äma u, yäŋ imani ude täŋpäŋ irirän ekänini äneŋi äyäŋutpeŋ äbek. Äbäŋpäŋ epän watä äma u oraŋ imek. 47  aa  Näk bureni täwetat. Ekäninitä oraŋ imiŋpäŋ tuŋumi kuduptagän watäni it imekta iniŋ kirewek. 48 Täŋ, epän watä äma u goret täŋpeko uwä ŋode nadäwek; A! Ekäninawä ŋodetä nämo api äbek! Ittäŋgän kämiinik api äbek yäŋ nadäwek. Ude nadäŋpäŋ epän watä noriye wanoriye ätu däpmäŋpäŋ yäwat kireŋit, ba täŋguŋguŋ ume naŋkaŋ täŋguŋ taŋpäŋ irek. 50  ab  Ude täŋkaŋ ekäninita guŋ taŋpäŋ irirän ekänitä kadäni ukengän äbek. Äbäŋpäŋ waki täŋ irirän kaŋpäŋ epän watä äma u utkaŋ madäŋ jukutpäŋ täŋyäkŋarani ämatä kumäŋpeŋ päŋku irani-ken maŋpän kuneŋ. Ukät itkaŋ komi nadäŋpäŋ konäm butewaki täŋkaŋ meni jiwätpeŋ itneŋ yäk.

Copyright information for `IOU