Matthew 4

Satantä Jesu yäŋ-ikŋatkuk

Mak 1:12-13; Luk 4:1-13

a  Jontä Jesu ume ärut imän täreŋirän Satantä Jesu täŋyabäkta Munapiktä yäŋikŋat yäpmäŋ kome jopi-ken päŋku teŋkuk. b  Kome jopi-ken tewänkaŋ ketem kubä nämo naŋkaŋ kepma bipani 40 ude itkuk. Ketem kubä nämo naŋkaŋ it yäpmäŋ kuŋtäyon nakta wakiinik kubä iŋkuŋ. Ude täŋirän Satantä ahäŋ imiŋpäŋä iwetkuk; Gäk Anutu täŋo nanak bureni-inik täŋpäwä mobä itkaŋ ŋo yäweri ketem äworewäkaŋ naŋ yäk. c  Yäwänä Jesutä iwetkuk; Ude nämo täŋpayäŋ. Anutu täŋo man kudän terak man ŋode pätak; Äma kubätä ketem-tagän täga nämo irek. Anutu täŋo man kumän nadäŋpäŋ bänepi-ken peŋpäŋ kuŋareko uyaku täga yäk.

Ude yäwänä Satantä yäŋikŋat yäpmäŋ Jerusalem kuŋpäŋ kudupi yot medäp terak päro punin-inik unu teŋkaŋ iwetkuk; Anutu täŋo man ŋode kudän täwani;

Anututä aŋeroniye watä it gamikta yepmaŋkuko unitä api oraŋpäŋ gepmaneŋ.
Täŋpäkaŋ kuroŋka ba gukutka nämo api pimiŋ tädoren. d 

Man ude pätak unita gäk Anutu täŋo nanak bureni-inik täŋpäwä man u nadäŋpäŋ punin ŋonitä komen umu tubäpe! yäk.
e  Ude iweränä Jesutä yäŋkuk; Näk ude nämo täŋpayäŋ. Anutu täŋo manbiŋam terak man kubä ŋode pätak; Gäk Ekäni Anutuka mebärika kwawak pewi ahäwut yäŋ jop nämo peŋ iweren yäk.

Yäwänä Satantä Jesu pom käroŋi kubäken yäŋikŋat yäpmäŋ päro itkaŋ komeni komeni äma äbori äbori u ba unitäŋo tuŋum pähap gäripi mebäri mebäri u iwoŋäreŋkaŋ ŋode iwetkuk; Gäk gukut imäpmok täŋ namiŋpäŋ naniŋ oreriri imaka päke yabätan ŋowä täga ganiŋ kirewet yäk. 10  f  Ude iweränä Jesutä iwetkuk; Satan, gäk nabä kätäŋpeŋ ku! Anutu täŋo man ŋode kudän täwani; Ekäni Anutujin u kubägän iniŋ oretneŋ. Unitagän watä epän täŋ imineŋ. Man ude pätak. 11  g  Eruk Jesutä Satan ude iweränä teŋpeŋ kuŋirän Anutu täŋo aŋeroniyetä äbä täŋkentäŋ imiŋkuŋ.

Jesu Galili komeken epän yäput peŋpäŋ täŋkuk

Mak 1:14-20; Luk 4:14-15, 5:1-11

12  h  Täŋpäkaŋ Jon komi yot gänaŋ tewä irirän Jesutä biŋam nadäŋpäŋ äyäŋutpeŋ Galili komeken kuŋkuk. 13  i  Päŋku ini yotpärare Nasaret u ittäŋgän eruk peŋpeŋ Kapeneam kuŋkuk. Kapeneam uwä Galili gwägu dubini-ken itkuk. Kome u Sebulun kenta Naptali äbekiye oraniye täŋo kome. Ukäda päŋku itkuk. 14 Jesutä kome u kuŋatkuko unita bian profet Aisaiatä man ŋode kudän täŋkuko u bureni ahäŋkuk;

15 Ai! In ämawebe Sebulun Naptalitä komeken nanik! Komejin Jodan ume udude käda Galili gwägu dubini-ken itak. Inä äma jopi, guŋ äbotken nanik.
16 Upäŋkaŋ bipmäŋ urani-ken it täkaŋ u in peŋyäŋek pähap api käneŋ.
Kumbani komeken bumik it täkaŋ, nadäk-nadäkjin nämo pirärewani, inta peŋyäŋek pähap kubä ahäŋ tamayäŋ täyak. j 
Aisaiatä man ude kudän täŋkuko u bureni ahäŋkuk.

17  k  Täŋpäŋ Jesutä Kapeneam yotpärare-ken kuŋkuko kadäni uken manbiŋam yäŋahäk epän yäput peŋpäŋ ŋode yäŋahäŋpäŋ yäwetkuk; Bänepjin sukureŋpäŋ siwoŋigän kuŋarut. Anututä intäjukun itkaŋ äboriye yabäŋ yäwatinik täŋpayäŋ täyak u keräp täyak yäk.

Jesutä iwaräntäkiye ätu yämagutkuk

Mak 1:16-20

18 Kepma kubäken Jesu Galili gwägu pomi terak kuŋattäŋgän yabäŋkuk; Äma yarä iniyat tuäni Saimon wäpi kubä Pita kenta monäni Andru gwägu tom yäpdayäŋ tom wädäwani yäk maŋpän äpmoŋirä yabäŋkuk. Äma yarä uwä moneŋ epänta gwägu tom yäpmäk täŋkumänonik. 19  l  Yäk maŋpän äpmoŋ irirän Jesutä yabäŋpäŋ yäwetkuk; Eruk! Epän u peŋkaŋ näk näwarun! Näk näwarirän gwägu tom yäpmäk täkamän udegän ämawebe Anutu iwatta yäpmäk-yäpmäk epän api tamet yäk. 20  m  Yäweränä uterakgän epäni u peŋpeŋ iwatkumän. 21 Eruk, ätukät kuŋpäŋä Sebedi nanakiyat wäpi Jems kenta Jon nani Sebedi-kät gäpe terak itkaŋ yäk taŋi gwägu tom yäpani u ket ut irirä yabäŋkuk. 22 Yabäŋpäŋä näk näwarun yäŋ yäwerirän uterakgän nani gäpe terak ugän irirän teŋpeŋ Jesu iwatkumän.

Jesutä ämawebe käyäm ikek yäpän tägaŋkuŋ

23  n  Täŋpäŋ Jesutä kome Galili dubini-ken itkuŋo u kudup kuŋat moreŋpäŋ ämawebe käyäm mebäri mebäri nikek yäpän tägaŋit, käbeyä yot gänaŋ äroŋpäŋ man yäwerit täŋ yäpmäŋ kuŋkuk. Manbiŋam Täga ŋode yäŋahäŋtäŋ kuŋatkuk; Anututä intäjukun itkaŋ äboriye yabäŋ yäwatinik täŋpayäŋ täyak u ahätak yäk. 24  o  Ude yäwerirän biŋami Siria komeken kuŋat moreŋirän nadäŋkuŋ. Nadäŋpäŋä ämawebe käyäm mebäri mebäri nikek, gup kähän nadäwani, äma mäjotä magärani, äma kwäyähäneŋ täŋpani, kumäŋ-däpurek täŋpani ba käyäm mebäri mebäri täŋpani u kudup noriyetä yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ äbäŋirä Jesutä yäpän tägaŋkuŋ. 25  p  Täŋpänkaŋ äma äbot pähap kome uken-uken naniktä iwarän täŋkuŋ. Ämawebe Galili komeken nanik, Dekapolis komeken nanik, Judia komeken nanik, ba Jodan ume pomi terak naniktä äbä Jesu iwarän täŋkuŋ.

Copyright information for `IOU