Matthew 5

Jesutä pom terak päro man kudupi kubä yäwetkuk

Luk 6:20-26

Jesutä ämawebe äbot päke iwatkuŋo u yabäŋpäŋ pom keräpi kubä terak äro maŋitpäŋ irirän iwaräntäkiye uwä dubini-ken tuägän äbä iräwä Jesutä manbiŋam ŋode yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋkuk;

a  Äma ini bänepitä näk momi äma äpani-inik yäŋ nadäk täkaŋ uwä säkgämän itkaŋ.
Bureni! Äma udewani uwä Anututä yabäŋ yäwat täyak.
b  Täŋpäkaŋ äma iniken mominita nadäwä waki täŋpäpäŋ konäm butewaki terak kuŋat täkaŋ uwä säkgämän itkaŋ.
Bureni! Anututä ini bänepi api täŋpidäm taŋ yämek.
c  Ba äma bänep kwini terak kuŋat täkaŋ uwä säkgämän itkaŋ.
Bureni! Äma udewanita Anututä kome pähap ŋo inita biŋam api yäniŋ kirewek.
d  Täŋpäŋ äma irit kuŋat-kuŋat siwoŋi u iwatta gäripi-inik nadäŋpäŋ ehutpäŋ täk täkaŋ uwä säkgämän itkaŋ.
Bureni! Anututä äma udewani täŋo gäripini uwä api däpmäŋ täreŋ yämek.
e  Täŋpäkaŋ äma noriyeta butewaki nadäŋ yämik täkaŋ uwä säkgämän itkaŋ.
Bureni! Anututä äma udewanita butewaki udegän api nadäŋ yämek.
f  Ba äma bänep nadäk-nadäk imaka täga täktagän nadäŋpeŋ kuŋat täkaŋ uwä säkgämän itkaŋ.
Bureni! Äma udewani uwä Anutu api kaŋ-ahäneŋ.
g  Täŋpäŋ äma ämik ba duŋwekwek däpmäŋ täkŋek täkaŋ uwä säkgämän itkaŋ.
Bureni! Anututä äma udewani Näkŋo iroŋinaye yäŋ api yäwerek.
10  h  Ba äma Anutu täŋo kädet siwoŋi iwarirä äma ätutä iwan täŋ yämik täkaŋ uwä säkgämän itkaŋ.
Bureni! Äma udewani uwä Anututä yabäŋ yäwat täyak.
11  i, j  Täŋpäkaŋ intä näk nadäŋ namikinik täŋirä ämawebetä man jop yäŋ-täkŋatpäŋ, man wakiwaki täwetpäŋ täwat kireŋit api täneŋ. Upäŋkaŋ ude täŋirä nadäwätäk nämo täneŋ. Nämo, in säkgämän itkaŋ. Nadäkaŋ? Bäräpi udewani intagän nämo täŋ tamik täkaŋ. Profet biani itkuŋo unita udegän täŋ yämiŋkuŋ. Täŋpäkaŋ in kunum gänaŋ kowata täga api yäpneŋo unita bänep täga nadäŋpäŋ oretoret terak kuŋat täkot!

Inä ämawebe täŋo paŋ kenta topän ude itkaŋ

Mak 9:50, 4:21; Luk 14:34-35, 8:16, 11:33

13 Täŋpäkaŋ Anutu täŋo ämawebeniye intä, ämawebe päke u bämopi-ken paŋ gäripi nikek ude kaŋ kuŋarut. Täŋpäkaŋ gäripi paoreko uwä jide täŋpena äneŋi gäripi ahäwek? Nämo, paŋ gäripi nikek nämo uwä maŋpä kuŋirä ämawebetä yeŋ awähutneŋ. Unita paŋ gäripi nikek ude kaŋ kuŋarut!

14  k, l  Ba kubä pen ŋode; Topäntä taŋi ijiŋpäŋ ägoni säkgämän peŋyäŋek täkaŋ. In-täŋo irit kuŋat-kuŋatjin udegän. Äma kubätä topän ijiŋpäŋ käbop imata pewek? Ude nämo, ijiŋpäŋ kwawak peŋirän ägonitä kädet-ken peŋ-yäŋeŋirän ämawebetä kwawakgän kaŋtäŋ kuŋatneŋ. Ba yotpärare taŋi kubä pom terak ireko uwä käbop täga irek? Nämo, kwawakinik irirän ämawebe bankentä täga käneŋ. 16  m  Täŋpäŋ in, irit kuŋat-kuŋatjin udegän. Anutu täŋo peŋyäŋek kudän bänepjin-ken itak u täŋpewä kwawak irirän kädet siwoŋi kuŋarirä ämawebetä tabäŋpäŋ oretoret täŋpäŋ Anutujin kunum gänaŋ nanik u iniŋoret täneŋ.

Jesu Anutu täŋo man biani wärämutta nämo äpuk

17  n  Jesutä ude yäŋpäŋä äneŋi ŋode yäŋkuk; In Anutu täŋo baga man ba profet biani täŋo yäwetpäŋ yäwoŋärek man täŋpani u näkä däpmäŋ täkŋekta äpuk yäŋ nämo nadäneŋ. Näk u däpmäŋ täkŋekta nämo äput. Nämo, u täŋkehärom taŋpewa bureni kwawak kaŋ ahäwän yäŋpäŋ äput. 18  o  Unita näk bureni täwetat; Baga man u bäräŋeŋ nämo api paorek. Imaka u ba u ahäkta yäwani Anutu täŋo man terak kudän täŋkuŋo u bureni ahäwäkaŋ kunum kenta kometä paorirän uyaku Baga man u api paorek.

19  p  Unita äma kubätä baga man täpuri-inik kubä irepmitpäŋ ätu kädet udegän kaŋ iwarut yäŋ yäŋpäŋ-yäwoŋärek täŋpayäŋ täyak uwä Anutu täŋo kaŋiwat yewa gänaŋ wäpi biŋam nikektä nämo api irek. Täŋ, äma kubätä baga man u buramiŋpäŋ ätu kädet udegän kaŋ iwarut yäŋ yäŋpäŋ-yäwoŋärek täŋpayäŋ täyak uwä Anutu täŋo kaŋiwat yewa gänaŋ wäpi biŋam nikektä api irek. 20 Unita ŋode täwera nadäwut; Baga man yäwoŋärewani äma ba Parisi ämatä ŋode yäk täkaŋ; Bureni, nin Anutu täŋo Baga man iwatpäŋ siwoŋi kuŋat täkamäŋ yäk. Ude yäk täkaŋ upäŋkaŋ in u yärepmitpäŋ Anutu täŋo gärip ugän kaŋ iwarut. Ude nämo tänayäŋ täkaŋ uwä Anutu täŋo kaŋiwat yewa gänaŋ nämo api äroneŋ.

Kokwawak nadäŋpeŋ kuŋat-kuŋatta man

Luk 12:57-59

21  q  Jesutä ude yäŋpäŋ äneŋi ŋode yäŋkuk; Anututä äbekjiye orajiye bian ŋode yäwetkuk; Äma kubä kumäŋ-kumäŋ nämo uren. Äma kubä kumäŋ-kumäŋ urayäŋ täyan uwä manken api iren yäk. 22  r  Man ude yäwetkuko upäŋkaŋ apiŋo näkä ŋode täwetat; Äma kubätä noripakita kokwawak nadäŋpeŋ kuŋarayäŋ täyak uwä manken api irek. Ba äma kubätä noripaki man waki mäyäk ikek iwerayäŋ täyak uwä man käbeyä-ken api irek. Ba äma kubätä noripakita kokwawak nadäŋpäŋ iniŋ wärät man iwerayäŋ täyak uwä geŋi kädäp mebet ikek unita biŋam api täŋpek.

23  s  Unita ket ŋode nadäkot; Kadäni kubä gäk Anututa iron täŋ ima yäŋpäŋä ŋode käwep nadäwen; Näk imaka kubä täŋkuro unita notnapak näka kokwawak nadätak. Ude nadäŋpäŋä imaka Anututa imikta yäwani u pewi irirän äneŋi äyäŋutpeŋ päŋku notkapak kokwawak nadäŋ gameko uwä yäŋahäŋpäŋ yäŋpak taŋkaŋ eruk äneŋi äyäŋut päŋku imaka u Anututa täga imen.

25  t  Ba notkapak kubätä iwan täŋ gamiŋpäŋ manken gepmaŋpayäŋ yäŋirän nadäŋpäŋä manken nämo ahäŋkaŋ päŋku notkapak-kät yäŋpäŋ-nadäŋpäŋ bänep kubägän tädeŋ. Ude nämo täŋkaŋ notkapaktä jukun päŋku gäkŋo mebärika yäŋahäwänkaŋ gäk mäden kwiwä man nadäwanitä komi äma yäniŋ kireŋpewän gepmäŋit päŋku komi yotken gepmaneŋ. 26 Näk bureni täwetat. Gäk notkapakta momi täŋ imeno u nämo täreŋirän gäk jop täga nämo ganiŋ kirewä äpämaŋ kwen. Nämo, gäk notkapakta momi täŋ imeno u suwawi tärewänkaŋ uyaku ganiŋ kireŋpewä äpämaŋ kwen! Upäŋkaŋ jide täŋpäŋ moneŋ yäpmäŋkaŋ suwawi tärewäpäŋ äpämaŋ kwen?

27  u  Jesutä man ude yäwetpäŋ äneŋi ŋode yäkgän täŋkuk; Anututä äbekjiye orajiye bian ŋode yäwetkuk; In kubokäret nämo täneŋ yäk. 28  v  Man ude yäwetkuko upäŋkaŋ apiŋo näkä ŋode täwetat; Äma kubätä webe kubä kaŋgärip täŋpäŋ ukät pätde yäŋ bänepi-ken ude nadäweko uwä kubokäret täyak uba. 29  w  Unita dapunka kubätä waki täŋo buŋep-ken gepmaŋpayäŋ täŋpänä dapunka u dätpäŋ maŋpi kuneŋ. Dapunka bok yäpmäŋ kuŋatkaŋ geŋi-ken äpmoŋpenta. 30  x  Ba ketka kubätä waki täŋo buŋep-ken gepmaŋpayäŋ täŋpänä ketka u madäŋ täkŋeŋpäŋ maŋpi kuneŋ! Gupka kumän nikek yäpmäŋ kuŋatpäŋ waŋpäŋ geŋi-ken äpmoŋpenta.

Nädapitä duŋwek täkaŋ unitäŋo man

Mat 19:9; Mak 10:1-12; Luk 16:18

31  y  Jesutä man ude yäwetpäŋ äneŋi pen ŋode yäwetkuk; Mosestä äbekjiye orajiye bian ŋode yäwetkuk; Äma kubätä webeni pewayäŋ nadäŋpäŋä webena peyat yäŋ man kudän kwawak ude täŋpäŋ imeko uyaku täga yäŋiwat-pewän kwek yäk. 32 In man ude nadäk täkaŋ upäŋkaŋä apiŋo näkä ŋode täwetat; Äma kubätä webenitä äma kubäkät momi nämo täŋpekopäŋ jop nadäŋ yäŋiwat-pewän päŋku äma kubä yäpeko uwä webe u kubokäret täŋpek. Täŋkaŋ äma kodaki yäpeko u imaka, kubokäret täŋpek.

Yäŋ-kehäromtak man yäkta man

33  z  Jesutä ude yäwetpäŋ äneŋi man kubä pen ŋode yäŋahäŋpäŋ yäwetkuk; Baga man kubä bian ŋode kudän täwani in nadäk täkaŋ; Gäk yäŋkehäromtak man jop nämo yäwen. Yäŋ-kehäromtak man u Anutu iŋamiken yäwani unita udegän bureni täŋpen yäk. 34  aa  In-täŋo baga man terak ude itak upäŋkaŋä apiŋo näkä ŋode täwetat; In yäŋkehäromtak man yäna yäŋpäŋä imaka kubä wäpi terak utpäŋ nämo yäneŋ. Kunum wäpi terak utpäŋ yäŋkehäromtak man nämo yäneŋ. Kunum uwä Anutu täŋo irit bägup unita. 35  ab  Ba kome wäpi terak utpäŋ yäŋkehäromtak man nämo yäneŋ. Kome u imaka, Anutu täŋogän. Ba kudupi yotpärare Jerusalem wäpi terak utpäŋ yäŋkehäromtak man nämo yäneŋ. U Kaŋiwat Äma intäjukun täŋpani, Anutu täŋo yotpärare unita. 36 Ba gwäkjin kujat terak wohutpäŋ nämo yäneŋ. Imata, manjin u kehäromi nikek nämo. Jide? In gwäkjin pujiŋ paki kubä iwerä kubiri täga äworewek? Ba gwäkjin pujiŋ kubiri kubä iwerä paki täga äworewek? Nämoinik, in ämagän! 37  ac  Unita äma kubätä man yäweno u bureni ba bureni nämo yäŋ nadäkta gäwet yabäŋirän gäk ‘Bureni’ yäŋ yäŋpäŋä ‘Ei’-gän iweren. Ba ‘Bureni nämo’ yäŋ yäŋpäŋä ‘Nämo’-gän iweren. Man keräpi yarä ugän yäwen. Upäŋkaŋ gäk imaka kubä täŋo wäpi terak wohutpäŋ yäweno uwä Satantä pewän ahäŋirän yäwen.

Wakita kowata kowata nämo täneŋ

Luk 6:27-36

38  ad  Jesutä man ude yäwetpäŋ äneŋi kubä ŋode yäwetkuk; Baga man kubä bian ŋode kudän täwani in nadäk täkaŋ; Kubätä dapunka yäpurän tumbäwä kowata udegän täŋ imen. Ba kubätä meka kujat däpmäŋ tokäränä kowata udegän däpmäŋ tokät imen yäk. 39  ae  In man ude nadäk täkaŋ upäŋkaŋä apiŋo näkä ŋode täwetat; Äma kubätä waki täŋ gamänä kowata waki nämo täŋ imen. Unita äma kubätä bumumka kukŋi käda guränä kukŋi iniŋ kirewen. 40  af  Ba äma kubätä gäka kokwawak nadäŋpäŋ manken gepmaŋpäŋ gäkŋo tek punin nanik gomägaränä gänaŋ nanik bok iniŋ kirewi yäpek. 41 Ba äma kubätä täŋkentäŋ päŋku tuän uduken nepmaŋkaŋ äbi yäŋ gäweränä täŋkentäŋ päŋku ban uduken teŋkaŋ äben. 42 Ba äma kubätä imaka kubäta yäŋapiwänä imen. Ba äma kubätä gäkŋo imaka kubä yäpmäŋ päŋku täŋkaŋ api gamet yäŋ gäweränä iniŋ kirewen.

43  ag  Jesutä ude yäŋpäŋ man kubä pen ŋode yäwetgän täŋkuk; Man kubä ŋode yäwani u nadäkinik täkaŋ; Notjiyeta bänep iron täŋ yämiŋkaŋ äma iwan täŋ tamik täkaŋ unita mäde ut yämineŋ. 44  ah  Man ude nadäkaŋ upäŋkaŋ näkä apiŋo ŋode täwera nadäwut; Äma iwan täŋ tamik täkaŋ unita bänep iron täŋ yämineŋ. Ba äma nadäkinikjinta yäŋpäŋ komi tamik täkaŋ unita Anututä täŋkentäŋ yämikta Anutu-ken yäŋapineŋ. 45  ai  In ude täneŋo uyaku Nanjin kunum gänaŋ nanik täŋo nanakiye bureni-inik api itneŋ. Täŋpäkaŋ mebäri imata äma waki ba äma täga bok iron täŋ yämineŋ? Uwä ŋode; Nanjin unitä yäŋpewän edaptä äma waki ba äma tägata bok peŋyäŋeŋ yämik täyak. Ba Anututä nadäŋ yämiŋirän äma siwoŋi-ken ba äma goret kuŋarani-ken iwän tak täyak. 46 Täŋpäkaŋ äma gäka bänep iron kowata täŋ gamik täkaŋ äma unitagän bänep iron kowata yämeno uwä Anututä gäk äma täga yäŋ nämo gäwerek. Nämo, äma wakiwakitä noriyeta udegän bänep iron täŋ yämik täkaŋ. 47 Ba guŋ ämawebetä ämawebe ini gäripi nadäk täkaŋ unitagän bänep iron täga täŋ yämik täkaŋ. Täŋ, inä kädet ude nämo täneŋ. In notjiye-tagän iron täŋ yämineŋo uwä injinta nadäwä täga nämo täneŋ. Äma kowata nämo täŋ tamanita iron täŋ yämineŋo uyaku! 48  aj  In nadäkaŋ? Kunum gänaŋ Nanjintä kädet ude iwat täyak. Uwä kädet tägagän täk täyak unita nanakiye inä udegän kädet tägagän kaŋ täk täŋput!

Copyright information for `IOU