a1.17-18:Mt 17.1-5; Mk 9.2-7; Lk 9.28-35
b1.20-21:2 Tim 3:16

2 Peter 1

Mai Simon Peter, tangada hai hegau ge tangada agoago hagau ni Jesus Christ, ang gi digau ala gu kae di hagadonu mai i di tonu o tadau God, mo tadau Dangada Hagamouli go Jesus Christ, a kaae di hagadonu hagalabagau be di madau hagadonu.

Tumaalia mo di noho i di aumaalia gi tomo aga i godou baahi, i di godou iloo God go tadau Dagi go Jesus.

Di gahi mo di hilihili a God

Nia mogobuna o God la ne gaamai gi gidaadou nia mee huogodoo ala e hiihai ginai gidaadou bolo gi mouli ai gidaadou madammaa. Mai tadau iloo a mee dela ne gahigahi gidaadou gi hai mee ngaadahi gi ono madamada mo ono humalia. Deenei dana hai ne gaamai gi gidaadou ana wanga dehuia aamua ge hagalabagau ala ne hagababa mai gi gidaadou. Nia wanga dehuia aanei la ga kila aga i godou baahi, goodou ga mee di haga paa gi daha mo nia hiihai huaidu o henuailala, gei goodou ga hai mee gi di mouli o God. Mai di hadinga deenei, goodou hagamahi gi haga punia nia haihai humalia gi godou hagadonu, haga punia godou kabemee gi godou haihai humalia, haga punia di iloo di dagi godou huaidina gi godou kabemee, haga punia di manawa hagakono i nia madagoaa haingadaa gi di godou iloo di dagi godou huaidina, haga punia di manawa madammaa gi di manawa hagakono i nia madagoaa haingadaa, haga punia di aloho i godou duaahina gi di manawa madammaa, haga punia godou aloho i nia daangada huogodoo gi di aloho i godou duaahina. Idimaa, nia haihai humalia aanei la gi hai mee ginai goodou. Maa nia maa ga tomo aga i godou baahi, goodou ga modongoohia tadau Dagi go Jesus Christ, idimaa, di kabemee deenei e hidi mai ai godou mouli, ga hua humalia, ga kila. Tangada dela hagalee hai mee gi mee aanei, geia tangada deegida, gu de langahia ia bolo ono huaidu mai i-mua, la gu haga madammaa gi daha.

10 Malaa, ogu duaahina nei, hagamahi gi nonua heia di gahigahi mo di hilihili a God la gi donu ga hana hua beelaa. Maa goodou ga hai beenei, gei goodou ga hagalee kili gi daha godou hagadonu. 11 Idimaa, deenei di hai ga mee di gowadu gi goodou di tonu dogomaalia e ulu i Tenua dela e hana hua beelaa, Tenua o tadau Dagi, Tangada Hagamouli go Jesus Christ. 12 Malaa, au ga haga langahia adu gi goodou i di hai o nia mee aanei i nia madagoaa huogodoo, maeaha maa goodou gu iloo, gei gu dogi maau gi nia agoago e donu ala gu kae go goodou. 13 Au e hagamamaanadu bolo ma di mee e donu mai dogu baahi i dogu hagalangalangahia adu nia mee aanei i dogu madagoaa e mouli iei au. 14 Idimaa, au gu iloo bolo dogu huaidina la gu hoohoo ga hagalee, be di hai o tadau Dagi go Jesus Christ dela ne haga modongoohia mai gi di au. 15 Malaa, au e hai agu mee ala e mee di gowadu gi goodou di mee haga langahia, bolo gi langalangahia ai goodou nia mee aanei i nia madagoaa huogodoo i muli dogu made.

Nia hagadootonu o nia madamada o Christ

16 Gimaadou hagalee haga mau madau agoago mai i nia helekai tilikai adu gi goodou, i di aali o di hanimoi o tadau Dagi go Jesus Christ. Gimaadou gu mmada gi madau golomada gi dono aamua. 17 Gimaadou nogo i golo i di madagoaa God Tamana ne wanga gi mee di aamua, mo di madamada, mai i di lee o Tamana dela ne haneia gi hongo Jesus mai i di gowaa madamada huoloo, e helekai, “Deenei go dagu Dama e aloho iei au, e tene huoloo ginai au.” a  18 Gimaadou ne hagalongo di lee e haneia i di langi, i di madau madagoaa nogo madalia a mee i hongo di gonduu dabu. 19 Malaa, gimaadou gu hagalongo gi nia haga modongoohia ala ne agoago mai go nia soukohp gu iloo bolo nia maa e donu . E humalia goodou gi mmada ginai, gei gi hagalabagau ina, idimaa, ma e hai gadoo be di maalama dela e maahina i lodo di gowaa bouli, ga dae loo gi di maalama o di luada, gei di maalama o di heduu luada ga haga maalama lodo godou manawa. 20 Malaa, i mua nia mee huogodoo, deenei di godou mee e hai gi langalangahia, bolo tangada e mee di haga dondonu dahi helekai kokohp i lodo di Beebaa Dabu ai. b  21 Idimaa, dahi helekai kokohp e hanimoi i di hiihai o tangada ai, gei di Hagataalunga Dabu e huahua ai nadau helekai mai baahi o God.

Copyright information for `KPG