a15.1:Lev 12.3
b15.7:Acts 10.1-43
c15.8:Acts 2.4, 10.44
d15.16-18:Amos 9.11-12
e15.20:Ex 34.15-17; Lev 17.10-16, 18.6-23
f15.38:Acts 13.13

Acts 15

Tagabuli i Jerusalem

Hunu daane ne lloomoi i Judea gi Antioch, gu daamada gu agoago ang gi digau ala gu hagadonu boloo, “Goodou e deemee di haga mouli, maa goodou hagalee e sirkumsais be di hai o taganoho a Moses.” a  Paul mo Barnabas ga lagamaaloo giibeni gi digaula i di mee deenei, ga hidi mai ai digaula ga hai bolo Paul mo Barnabas mo hunu gau mai Antioch e hula gi Jerusalem, e heetugi gi digau agoago hagau mono gau mmaadua daumaha i di mee deenei. Muli di hagau digaula go di nohongo dabu deelaa, digaula ga loo adu laa lodo o Phoenicia mo Samaria, ga hagadele di hai o digau tuadimee ala gu huli gi God. Di longo deenei dela ne hidi mai ai digau huogodoo ala gu hagadonu, gu tentene huoloo. Di dau adu gi Jerusalem, digaula ga benebene go digau o di nohongo dabu deelaa, digau agoago hagau, mo digau mmaadua daumaha. Digaula ga kai nia mee huogodoo a God ala ne hai mai baahi digaula. Gei hunu gau hagadonu ala nia Pharisee ga tuu i-nua, ga helekai, “Digau tuadimee e hai loo gi sirkumsais, ge gi haga modongoohia ina ginai bolo ginaadou gi daudalia Nnaganoho Moses.” Digau agoago hagau mo digau mmaadua daumaha ga dagabuli mai belee leelee i di mee deenei. Muli hua i nadau helehelekai haga dondonu waalooloo, gei Peter ga duu i-nua, ga helekai, “Ogu duaahina, goodou e iloo bolo i mua loo God gu dongo au mai i godou lodo, belee hagadele di Longo Humalia ang gi digau tuadimee, bolo gi longono digaula gi hagadonu. b  God dela e iloo ia nia manawa o nia daangada huogodoo, geia gu haga modongoohia bolo digau tuadimee e mee labelaa di hagadonu i dana dugu ang gi ginaadou di Hagataalunga Dabu, be dana hai dela ne dugu mai gi gidaadou. c  Mee e hai bolo deai di mee e hai gee i mehanga digaula mo gidaadou ai. Mee gu dumaalia ang gi digaula i nadau huaidu, idimaa, digaula gu hagadonu. 10 Malaa goodou e aha ala e haga mmada a God dolomeenei, i di godou haga uda di mee daamaha gi hongo digau ala gu hagadonu, nia mee ala ne deemee di aamo go tadau maadua mmaadua be go gidaadou? 11 Gei deeai! Gidaadou e hagadonu ge e mouli mai i tumaalia o Tagi go Jesus, gadoo be digau tuadimee.” 12 Digau dogologo aalaa la gu noho dee muu i di nadau hagalongo gi Barnabas mo Paul ala e helehelekai nia mogobuna haga goboina huogodoo a God ne hai mai baahi meemaa i baahi digau tuadimee. 13 Di madagoaa meemaa ne lawa nau helekai, gei James ga helekai aga, “Ogu duaahina nei! Hagalongo mai gi di au! 14 Simon la dogo haga modongoohia mai hua di hai a God dela ne hagi aga dana hai dela e benebene ai digau tuadimee, i mee ne daa hunu ginaadou belee hai ana daangada. 15 Nia helekai nia soukohp la koia gu donu huoloo gi di mee deenei, be nia helekai di Beebaa Dabu, e helekai boloo:

16 Di Maadua e helekai, I muli nia mee aanei, gei au ga hanimoi labelaa, ga haga duu aga labelaa tenua king o David. Au ga haga duu aga labelaa nia mee ala ne mooho gi ono lohongo. d  17 Gei nia daangada ala i golo mo digau tuadimee huogodoo ala gu gahi mai dogu ingoo, bolo gi hai nia dama ni aagu, la ga lloomoi gi di au. 18 Deenei di mee Dimaadua ne helekai ai, dela ne haga modongoohia aga i mua loo. 19 James ga duudagi adu, ga helekai, “Deenei dagu hagamaanadu, au bolo gidaadou la hagalee hagaduadua digau tuadimee ala gu huli gi God.
20 Gei gidaadou belee hai loo gi hihi tadau lede e hai gi digaula gi hudee geina nia meegai ala gu milimilia, idimaa, ma nia mee gu tigidaumaha ang gi nia balu god, gei digaula gi haga ligaliga i daha mo di hai be di manu, hudee geina nia manu ala ne lauwa, hudee inu nia dodo. e  21 Idimaa, Nnaganoho Moses nogo daudau mai i mua loo i lodo nia synagogee i lodo nia Laangi Sabad huogodoo, gei ana helekai aalaa gu hagadele i lodo nia waahale huogodoo.”

Di lede ang gi digau tuadimee ala ne hagadonu

22 Digau agoago hagau mo digau mmaadua daumaha, ngaadahi mo digau di nohongo dabu huogodoo, gu hagamaanadu bolo e hilihili hunu daane mai i nadau mehanga belee hagau gi Antioch, dalia a Paul mo Barnabas. Digaula ne hilihili mai i nadau mehanga nia daane dogolua ala koia e hagalabagau huoloo i baahi digau ala ne hagadonu, go Judas dela e haga ingoo bolo Barsabbas, mo Silas. 23 Gei digaula ga wanga di lede deenei gi meemaa gi kae ina:

  • “Gimaadou digau agoago hagau mo digau mmaadua daumaha ala go godou duaahina, gimaadou e hagau adu di madau hagaaloho adu gi goodou, madau duaahina huogodoo ala go digau tuadimee ala e noho i Antioch, Syria mo Cilicia.
24 Gimaadou gu longono bolo hunu gau mai madau baahi ne lloo adu ga haga deaadee ge e haga hinihini goodou mai i nadau helehelekai. Gei e donu, digaula hagalee digau ne pono gimaadou, belee hai nadau mee aanei. 25 Gei dolomeenei, gimaadou huogodoo gu heetugi, gu donu ngaadahi bolo gimaadou e hilihili madau daangada dogolua kae hegau, ga hagau adu gi goodou. Meemaa ga lloo adu dalia tadau ihoo hagaaloho go Barnabas mo Paul, 26 ala gu dee hagahuodia nau mouli i lodo nnegau a tadau Tagi go Jesus Christ. 27 Gimaadou e hagau adu Judas mo Silas gi bida hagi adu madau mee ala ne hihi adu gi goodou. 28 Di Hagataalunga Dabu mo gimaadou gu donu ngaadahi bolo gimaadou hagalee haga daamaha goodou gi dahi mee i daha mo nia hagadilinga haganoho beenei, ala e tau anga: 29 Hudee geina nia meegai ala gu tigidaumaha ang gi nia balu god, hudee geina nia dodo, hudee geina nia manu ala ne mmaalemu, gei goodou gi haga ligaliga i daha i di hai be di manu. Goodou ga kila humalia maa goodou ga haga kila aga nia mee aanei. Di laangi humalia adu gi goodou.” 30 Digau kae hegau aanei ga hagau gi Antioch, ga dau i golo, ga haga dagabuli digau huogodoo ala ne hagadonu, ga wanga gi digaula di lede deelaa. 31 Di madagoaa nia daangada ne dau di lede deelaa, digaula gu tentene huoloo giibeni gi nia helekai hagamaaloo aga. 32 Judas mo Silas, meemaa la nia soukohp dogolua, ga helehelekai gi digau ala ne hagadonu i di madagoaa looloo, e hagamahi ge e hagamaaloo aga digaula. 33 I muli di nau noho haga dulii i di gowaa deelaa, gei digau hagadonu aalaa ga hagau meemaa i lodo di aumaalia gi hula gi muli gi digau ala ne hagau mai meemaa. 34 [Gei Silas gu hagamaanadu bolo ia e noho huaigolo.] 35 Paul mo Barnabas gu noho haga dulii i Antioch, ngaadahi mo digau hagadonu dogologo e agoago mo di hagadele nia helekai a Dimaadua.

Paul mo Barnabas gu hula dagidahi

36 Mai hua gi muli, Paul ga helekai gi Barnabas, “Gidaua ga hula gi muli e haga heetugi ang gi digau ala gu hagadonu, ala i lodo nia waahale huogodoo ala ne agoago ginai gidaua i nia helekai o Dimaadua, gi gidee gidaua be digaula gu hai behee.” 37 Barnabas e hiihai bolo John Mark e hula ginaadou, 38 gei Paul digi hagamaanadu bolo ma e humalia dono lahi a mee, idimaa, Mark hagalee nogo madalia ginaua ga dae loo gi di haga lawa nau hegau, gei mee ne huli gi muli, ne diiagi meemaa i Pamphylia. f  39 Di lagamaaloo ne hai i mehanga Paul mo Barnabas, gei meemaa gu hula dagidahi. Barnabas ga lahi a Mark ga hula ga dele gi Cyprus. 40 Gei Paul hili aga a Silas, meemaa ga hula gei digau ala gu hagadonu la gu hagau meemaa i lodo tumaalia o Dimaadua. 41 Meemaa gu hula laa lodo Syria mo Cilicia, e hagamaaloo aga digau o nia nohongo dabu aalaa.

Copyright information for `KPG