Acts 27

Paul e dele gi Rome

Nadau madagoaa ne hagamaanadu bolo gimaadou e hula, e dele gi Italy, digaula gu wanga a Paul mo ono ehoo galabudi gi Julius, di tagi dauwa o digau dauwa o Rome dela e haga ingoo bolo “Di Buini Gau dauwa ni Caesar.” Gimaadou gu kaga gi hongo di wagabaalii mai Adramyttium dela gu hagatogomaalia belee hagatanga, e hula gi nia waahale o Asia ala i tongotai, gei gimaadou ga hagatanga. Aristarchus, tangada Macedonia mai Thessalonica e hula gimaadou. Di laangi nomuli, gimaadou ga dau i Sidon. Julius e humalia gi Paul ga dumaalia gi mee gi hana e heetugi gi ono ehoo hagaaloho belee gaamai ana mee ala e hiihai ginai mai nadau baahi. Gimaadou ga dele adu hua gi mua. Di madangi le e dau gee ginai gimaadou, gei gimaadou gu dele i di malu tenua dono ingoo go Cyprus. Gimaadou ga dele laa lodo di tai gi nia henua go Cilicia mo Pamphylia, ga loomoi gi Myra i lodo tenua go Lycia. Di madagoaa deelaa, tagi dauwa ne gidee ia di wagabaalii mai Alexandria e hana gi Italy, gei mee ga lahi gimaadou gi di wagabaalii, ga kaga gi di maa. Gimaadou gu dele maalia loo i lodo nia laangi dulii i lodo nia haingadaa llauehe, ga dau loo i di waahale Cnidus. Di madangi le e dau gee, gu deemee di dele adu gi mogowaa gi nomua, gei gimaadou gu dele gi lala i di malu tenua go Crete, ga diiagi gi muli di udua o Salmone. Gei gimaadou gu hoohoo gi tongotai, gu haingadaa huoloo ga dau mai gi di gowaa dono ingoo go “Di Malua Humalia”, hagalee mogowaa i di waahale o Lasea. Gimaadou gu noho i golo gu duai, ga dae mai loo gi di madagoaa haingadaa belee hagatanga labelaa gimaadou e lloo adu i madau ala, idimaa, dolomeenei la di madagoaa madangi gau dogi, i di Laangi Haga madammaa nia Huaidu la gu doo gi daha. Gei Paul ga hai dana helekai hagamaamaa gi digaula,
27.9Di Laangi Haga madammaa nia Huaidu la di laangi koia e hagalabagau i nia laangi haga madagu o digau Israel. Tagi aamua hai mee dabu e hai tigidaumaha, e hui nia huaidu o digau Israel(Levi 16).
10 “Nia daane nei, au e iloo bolo tadau ala e hula, la ga haingadaa huoloo, ga mooho nia mee llauehe, ga mooho i nia goloo mo di wagabaalii, gei hunu gau i gidaadou ga mmade.” 11 Gei di tagi dauwa le e hagadagadagagee huoloo gi di gaabinu mo tangada dono wagabaalii i nau helekai ala ne hai, digi hagalongo gi nnelekai a Paul ala ne hai. 12 Di gowaa daula wagabaalii deelaa, la hagalee humalia bolo di wagabaalii e noho i golo i di madagoaa magalillili. Di baahi dogologo o digaula e hiihai bolo e hagamada e hagatanga e hula gi dau i Phoenix, belee noho i golo i lodo di madagoaa magalillili. Phoenix la di malua i Crete e huli gi bahi i-dai a-ngaaga mo bahi i-dai a-ngeia.

Di madangi damana i di moana

13 Tama madangi dulii ne daamada, gu angiangi mai i ngaaga, gei nia daane o di wagabaalii e hagamaanadu bolo ginaadou e mee hua di hula, gei digaula ga hudi aga taula, ga dele adu hoohoo gi tongotai o Crete. 14 Digi duai gei di madangi maaloo dela e hai dono ingoo bolo “Baahi dua ngeia”, e gono ia i tenua, 15 gu dau i di wagabaalii, gei gu deemee di dele haga huudonu gi di madangi. Gimaadou gu deemee, gu diiagi hua gi dehee dalia di madangi. 16 Gimaadou gu nuunagi i di madau dele bahi ngaaga tama henua go Cauda. Gimaadou gu ngalua damana i di gowaa deelaa, gu hagamau di boodi gi di wagabaalii. 17 Digaula ga hudi aga di boodi gi hongo di wagabaalii, gei nomuli digaula ga lawalawa di wagabaalii gi mau dangihi. Digaula e mmaadagu gi dee hudu aga hua ginaadou gi tongotai o Libya, gei digaula gu haga maluu ia gi lala di laa, gu diiagi hua di wagabaalii gi dehee dalia di madangi. 18 Di madangi le e maaloo huaigolo, hooaga dono daiaa, gei digaula ga daamada ga kili gi daha nia goloo ala i lodo di wagabaalii. 19 Gei dono daiaa, digaula ga kili gi daha nia goloo donu o di wagabaalii. 20 Nia laangi e logo, gimaadou digi gidee di laa mo nia heduu, gei di madangi le e maaloo dangihi huaigolo, gei gimaadou gu deai madau hagadagadagagee ai bolo gimaadou ga mouli. 21 I muli hua di nadau noho waalooloo digi miami, gei Paul ga duu i-nua i mua o digaula, ga helekai, “Nia daane nei, maa nei bolo goodou ne hagalongo mai gi di au bolo gidaadou hagalee hagatanga i Crete, gidaadou hagalee tale gi nia haingadaa huogodoo aanei mo di kili gi daha tadau mee. 22 Gei dolomeenei au e dangi adu gi goodou bolo gi hagadagadagagee! Deai tangada i goodou e made ai, go di wagabaalii hua e mooho. 23 Tangada di langi o God dela e hai mee mai gi di au ge daumaha ginai au, la nogo i dogu baahi anaboo, 24 ne helekai, Paul, goe hudee madagu! Goe hai loo gi duu i mua o Caesar. God ga benebene nia mouli o digau huogodoo ala e hula madalia goe. 25 Nia daane nei, goodou gi hagadagadagagee! Au e hagadonu a God, bolo nia mee aanei le e kila hua be nia mee ala ne helekai mai gi di au. 26 Gei gidaadou ga baagia aga gi tongotai o tei henua.”

27 Nia boo e madangaholu maa haa, di madangi maaloo deenei nogo deheedehee iei gimaadou i lodo tai go Mediteranean. Holongo hoohoo gi di madahidi waelua di boo nia gau ngalua di waga ga hagabau bolo gimaadou gu hoohoo gi tenua. 28 Digaula ga haga hege di nadau uga gi lala, di baalanga e nnoo i dono mada, ga iloo bolo di llala o di moana deelaa le lau madalua (200) piidi, gei nomuli, gei digaula ga hagamada labelaa, ga iloo bolo ma nia piidi e matiwa (90) e llala. 29 Digaula gu mmaadagu bolo di wagabaalii la ga gaga gi hongo talaadogo. Digaula ga haga hege nadau daula e haa gi lala i muli di wagabaalii, ga dalodalo bolo ma gi maalama mai. 30 Nia gau ngalua di waga bolo ginaadou e hagamada, e llele gi daha mo di wagabaalii. Digaula gu haga hege ia di boodi gi hongo tai, gei digaula ga dili di nadau kai tilikai bolo e dugu ia nia daula gi daha mo di wagabaalii. 31 Gei Paul ga helekai gi tagi dauwa, mo nia gau dauwa, “Maa digau ngalua ga hagalee noho i hongo di wagabaalii deenei, goodou hagalee mouli. 32 Nia gau dauwa ga tuu nia daula di boodi, ga diiagi gi dehee.

33 Heniheni, gei Paul ga dangi gi digaula bolo ginaadou gi miami, e helekai boloo, “Goodou gu talitali i nia laangi e madangaholu maa haa (14), gei digi miami. 34 Gei au e hai adu gi goodou bolo goodou miami, gi mee ai di mouli goodou. Deai dahi ngaahulu i godou libogo e ngala ai.” 35 I muli hua Paul ne helekai beenei, geia ga dahi aga dana palaawaa, ga danggee ang gi God i mua digau huogodoo, ga haahi di maa, ga daamada ga miami. 36 Gei digaula huogodoo gu manawa maaloo, ga miami. 37 Gimaadou digau e lua lau madahidu maa ono (276) ala i hongo di wagabaalii. 38 I muli digau huogodoo ne maaluu, digaula ga kili gi daha nia peege palaawaa bolo gi maamaa di wagabaalii.

Di wagabaalii gu hudu aga

39 Di madagoaa ne maalama mai, nia gau ngalua di waga gu de modongoohia be di maa tenua behee deelaa, gei digaula gu gidee di mada awa bagu gelegele i tongotai, ga hagamaanadu, be di maa e mee di dele di wagabaalii gi lawe i golo. 40 Gei digaula gu tuu nia daula gi aabulu gi lodo tai, ga wwede di hali di hoe ulungi, ga hudi gi nua di laa dela i mua di wagabaalii, gi dele haga huudonu gi mua gi tongotai. 41 Di wagabaalii ga gaga gi hongo di tuagimee. Di ngudu di wagabaalii gu lawe, gu deemee di ngalungalua, gei di tono di waga la gu mooho haga ligiligi i nia beau llauehe. 42 Digau dauwa gu maanadu bolo digau galabudi le e daaligi gi mmade, gi dee kau digaula gi tongotai, ga llele hagammuni. 43 Gei tagi dauwa e hiihai e benebene Paul, mee hagalee dumaalia gi di maanadu digaula, gei ga hai gi digaula huogodoo ala e mee di kau, gi tobo gi daha mo di wagabaalii, gi kau gi tenua. 44 Gei digau ala e de iloo di kau, gi hai hegau gi nia laubaba be nia mee mai i di wagabaalii. Deenei di hai dela ne hai, gei gimaadou huogodoo gu dau i tenua.

Copyright information for `KPG