a15.1-2:Lk 5.29-30

Luke 15

Di ala kai siibi ne ngala

(Matthew 18.12-14)

Dahi laangi hua, gei digau hagabudu dagitedi dogolo mo digau huaidu gu lloomoi gi baahi o Jesus e hagalongo gi mee. a  Nia Pharisee mono gau haga dondonu haganoho ga daamada, ga helehelekai huaidu boloo, “Taane deenei e benebene digau huaidu, gei e miami i baahi digaula!” Gei Jesus ga helekai di ala kai deenei: “Dolomaa tangada i goodou ana siibi e lau, gei siibi e dahi ga ngala, gei mee ga hai dana aha? Mee ga dugu ana siibi e matiwa maa hiwa gi lodo di abaaba, ga hana, ga halahala di siibi e dahi dela ne ngala ga dae loo gi dono gidee ia a mee. Dono madagoaa ga gidee ia di maa, geia ga tentene huoloo, ga dahi aga a mee gi hongo dono bakau, ga aamo gi dono hale, gei mee ga gahi mai ono ehoo hagaaloho, mo digau ala i dono baahi, ga helekai gi digaula boloo, Au gu tentene. Au gu gidee au dagu siibi dela ne ngala. Gidaadou ga budu di maa! Au e hagi adu gi goodou bolo di tentene mada damana i di langi ang gi tangada huaidu e dahi ma ga maliu dono manawa, laa hongo di tene ang gi digau matiwa maa hiwa ala e noho humalia, hagalee loo bolo e huli nadau manawa.

Bahihadu silber ne ngala

“Dolomaa di ahina ana teenedi silber e madangaholu, ga ngala e dahi, gei mee ga hai dana aha? Mee ga dudu dana malama, ga puluumu dono hale, ga madamada hagatau i nia madagoaa huogodoo i lodo dono hale ga dae loo gi dono gidee ia di maa. Dono madagoaa ga gidee ia di maa, gei mee ga gahi mai ono ehoo hagaaloho mo digau ala i dono baahi gi di gowaa e dahi, ga helekai gi digaula boloo, Au gu tentene, idimaa, au gu gidee dagu teenedi silber dela ne ngala. Gidaadou ga budu di maa. 10 Au e hagi adu gi goodou bolo digau di langi a God le e tentene labelaa gi tangada huaidu ma ga huli hoou dono manawa.”

Tama daane ne ngala

11 Jesus ga helekai, “Taane ana dama daane dogolua. 12 Tama dulii ga helekai gi tamana boloo, Gaamai dogu duhongo i oo maluagina dolomeenei.

Gei tamana ga duwwe ono maluagina i ana dama dogolua.
13 Muli hua nia laangi dulii, tama daane dulii ga hui gi daha dono duhongo maluagina, ga hana mo ana bahihadu gi tenua mogowaa loo, ga hagauwwou ana bahihadu gi di balu mouli. 14 Mee gu hai hegau i ana mee huogodoo ala e hai mee ginai gi odi. Gei tau magamaga damana gu hai i hongo tenua deelaa, gei mee gu daamada ga hiigai. 15 Mee ga hana ga ngalua i baahi tangada donu o tenua deelaa ne hagau a mee gi lodo dana gowaa dugu biigi belee madamada humalia ai. 16 Mee gu hiihai huoloo bolo ia ga miami dalia nia biigi, gei tangada e wanga nia meegai gi mee ai. 17 Muliagi loo, gei mee ga donu ang gi deia, ga huli dono manawa, ga hai boloo, Digau ngalua dogu damana e logo nadau meegai e deemee di gai, gei au deenei hua e hiigai, ga made! 18 Au ga duu i-nua, ga hana gi dogu damana, ga helekai gi mee boloo, Tamana, au gu ihala ang gi God mo adu gi di goe. 19 Au e dee tau loo bolo au tama ni aau. Heia hua au be tangada e dahi i au gau ngalua. 20 Gei mee ga duu gi nua, ga hana gi muli gi dono damana.

Mee dela hua e mogowaa i di hale, gei tamana gu gidee ia a mee, gu aloho huoloo, ga lele, ga bulubulu mai a mee, ga hongi.
21 Tama ga helekai boloo, Tamana, au gu ihala ang gi God, gei gu ihala adu gi di goe. Au hagalee tau loo bolo e haga ingoo bolo tama ni aau. 22 Gei tamana ga gahi mai ana gau hai hegau, ga helekai gi digaula boloo, Hagalimalima, gaamai di gahu ulu laa tua dela koia e humalia. Haga ulu ina a mee. Haga ulu ina di buulei, mo ono suudi. 23 Ga lawa, goodou daaligidia tamaa kau dela e kaedahi e humalia, e hai tadau hagamiami hagaamu. 24 Idimaa, mee tama ni aagu gu made, gei dolomeenei gei mee gu mouli. Mee gu ngala, gei dolomeenei gu gila mai labelaa. Gei tagamiami ga daamada. 25 Di madagoaa hua deelaa, tama daane madua nogo i lodo henua. Dono haneia, ga hoohoo gi di hale, gei mee ga longono nia lee daahili mono gaalege. 26 Mee ga gahigahi dana dangada hai hegau, ga heeu boloo, Ma di aha dela e hai? 27 Tangada hai hegau ga helekai, Doo duaahina daane la gu hanimoi, gei doo damana gu daaligi tamaa kau dela e kaedahi e humalia huoloo, idimaa, mee gu gidee ia a mee labelaa. 28 Tuaahina daane madua gu hagawelewele huoloo, gu hagalee hana gi lodo di hale. Gei tamana o maa ga hanimoi gi malaelae, ga dangidangi gi mee bolo gi ulu gi lodo. 29 Gei mee ga helekai manawa gee gi dono damana boloo, Mmada, nia ngadau huogodoo aanei, gei au nogo ngalua adu gi di goe gadoo be di hege, gei au digi de hagalongo loo gi au helekai, gei dau maa di aha ne gaamai gi di au? Di kuud ne gaamai kooe belee hai dagu hagamiami gi ogu ihoo hagaaloho ai! 30 Gei dau dama daane deenei nogo hagauwwou oo maluagina i dono hai be di manu, gei dono hanimoi, gei goe gu daaligi tamaa kau dela e kaedahi e humalia gi mee. 31 Tamana ga helekai, Dagu dama, nia madagoaa huogodoo gei goe i ginei i dogu baahi, gei agu mee huogodoo la nia mee ni aau. 32 Gei gidaadou belee budu ge tentene, idimaa, doo duaahina la gu made, dolomeenei gei mee gu mouli. Mee gu ngala, dolomeenei gei mee gu gida.”

Copyright information for `KPG