a19.10:Mt 18.11
b19.26:Mt 13.12; Mk 4.25; Lk 8.18
c19.38:Ps 118.26
d19.46:Is 56.7; Jer 7.11
e19.47:Lk 21.37

Luke 19

Jesus mo Zacchaeus

Jesus ga ulu adu gi Jericho, ga hana laa lodo di waahale. Tagi hagabudu dagitedi i golo, dono ingoo go Zacchaeus, tangada maluagina. Mee e hiihai gi gidee ia a Jesus, be mee tangada e hai behee. Gei Zacchaeus tama dangada hua dulii e deaadee di mmada gi Jesus, idimaa digau dogologowaahee. Gei mee ga lele gi mua digau dogologo aalaa, ga gaga gi tomo di laagau-‘sycamore’ bolo gi gidee ia Jesus dela ga hanimoi laa laa. Di madagoaa Jesus ne dau i golo, geia ga mmada aga gi nua, ga helekai, “Zacchaeus, hagalimalima, gaga ia gi lala, au e hai gi noho i doo hale dangi nei.” Zacchaeus ga gaga ia hagalimalima gi lala, ga haga ulu a mee gi lodo dono hale i di tentene huoloo. Digau huogodoo ala ne mmada gi di mee deenei, ga daamada ga helehelekai tamu, “Taane deenei gu ulu gi lodo di hale o tangada huaidu!” Zacchaeus ga duu i-nua ga helekai gi Tagi, “Hagalongo meenei, au ga wanga di baahi ogu goloo gi digau hagaloale, hila hua au gu halahalau dagu dangada, gei au ga hui gi mee nnolongo haga haa gi nonua.” Gei Jesus ga helekai, “Dangi nei di haga mouli gu-(tale) i di hale deenei, i taane deenei la tangada i di madawaawa o Abraham. 10 Tama Tangada ne hanimoi belee halahala ge e haga mouli digau ala gu nngala.” a 

Di ala kai o nia bahihadu goolo

(Matthew 25.14-30)

11 Di madagoaa hua digaula nogo hagalongo, gei Jesus ga kai labelaa dana ala kai, idimaa, mee gu hoohoo adu gi Jerusalem, gei digaula e hagabau bolo Tenua o God la gu hoohoo ga gila aga. 12 Gei Jesus ga helekai, “Tangada aamua ne hana gi tenua mogowaa belee hai di king. Nomuli, geia ga hanimoi labelaa gi dono hale. 13 I mua dono hagatanga, gei mee ga gahi mai ana gau hai hegau dilongoholu, ga wanga ginai ana bahihadu goolo dagidahi, ga helekai boloo, Goodou mmada be dehee di godou hai e haga hai hegau nia bahihadu aanei i dogu madagoaa ma ga de igolo i godou baahi. 14 Gei nia daangada donu o maa gu de hiihai gi mee, gu hagau nadau gau hai hegau i muli o mee, ga helekai, Gimaadou e de hiihai gi taane deenei e hai di madau king. 15 Taane deelaa la ga hai di king, ga hanimoi, gei mee ga haga iloo gi ana gau hai hegau, bolo gi loomoi gi ono mua, e hagadina nia bahihadu e hia ne wiini. 16 Tangada matagidagi ga hanimoi ga helekai boloo, Agu bahihadu goolo ne kila mai e madangaholu mai i di bahihadu e dahi dela ne gaamai kooe. 17 Tangada aamua deelaa ga helekai, Gu humalia, goe tangada hai hegau humalia. Idimaa goe dela ne hai hegau huudonu i nia mee lligi, au ga dugu goe e dagi au waahale llauehe madangaholu. 18 Togolua dangada hai hegau ga hanimoi, ga helekai, Meenei, au gu kila mai agu bahihadu goolo e lima mai i di bahihadu e dahi dela ne gaamai kooe. 19 Taane aamua ga helekai gi tangada hai hegau deenei, Goe ga dagi au waahale llauehe e lima. 20 Tangada hai hegau labelaa i golo ga hanimoi, ga helekai, Meenei, deenei dau bahihadu. Au nogo dugu hagammuni di maa i lodo di angkadi. 21 Au nogo madagu i di goe, idimaa, goe tangada de daawa i oo waalanga. Goe e kae nia mee ala hagalee nia mee ni aau, gei e hadi nia mee ala hagalee ni aau ne dogi. 22 Taane aamua deelaa ga helekai gi mee, Goe tangada hai hegau huaidu. Au ga hagi aga goe i au helekai, e hagahuaidu goe. Goe e iloo bolo au tangada de daawa i ogu waalanga, e kae nia mee ala hagalee nia mee ni aagu, gei e hagi nia mee hagalee ni aagu ne dogi. 23 Malaa, e aha dela goe digi dugua agu bahihadu gi lodo di bank? Gei au ga kumi nia maa mo dono wiini i dogu hanimoi. 24 Gei taane aamua ga helekai gi digau ala e tuu i golo, Daawa di bahihadu goolo dela i mee, wanga ina gi tangada dela ana bahihadu goolo e madangaholu. 25 Gei digaula ga helekai gi mee, Meenei, mee ana bahihadu goolo e madangaholu. 26 Gei mee ga helekai, Au e hagi adu gi goodou bolo digau ala nadau mee i golo, gei e wanga labelaa ginai gi logo gi nonua. Gei digau ala nadau mee ai, nia mee hua dulii ala i nadau baahi, le e daa gi daha mo digaula. b  27 Gei ogu hagadaumee ala e de hiihai bolo au e hai di nadau king, laha mai digaula, daaligidia i ogu mua gi mmade.”

Jesus e ulu i Jerusalem i dono aali

(Matthew 21.1-11; Mark 11.1-11; John 12.12-19)

28 Muli Jesus ne helekai nia mee aanei, gei mee ga hana i mua digaula gi Jerusalem. 29 Dono dau hua gi Bethphage mo Bethany i di Gonduu Olib, gei mee ga hagau ana dama agoago dogolua gi mua mo ana helekai boloo, 30 “Hula gi tama waahale dela i gulu mua. Goolua ga ulu gi lodo, ga gidee tamaa-‘donkey’ e daula, gei digi hana ai tangada nonua. Weedee, dagia mai gi kinei. 31 Maa tangada ga heeu adu be goolua e wwede di maa eimaha, gei goolua helekai boloo, Di Tagi e hiihai e hai hegau i di maa.” 32 Meemaa ga hula ga gidee nia mee huogodoo ala nogo helekai ai a Jesus. 33 Di madagoaa hua meemaa e wwede tamaa-‘donkey’, gei digau di nadau manu, ga heeu gi meemaa, “Goolua e wwede di maa eimaha?” 34 Meemaa ga helekai, “Di Tagi e hiihai e hai hegau i di maa.” 35 Meemaa ga dagi tamaa-‘donkey’ gi Jesus, ga kili nau gahu gi hongo di manu, ga hagamaamaa a Jesus e gaga gi hongo di maa. 36 Di gaga o mee ga hana, gei nia daangada ga holo nadau gahu gi hongo di ala. 37 Dono hoohoo gi Jerusalem, i di gowaa dela iei di ala e hana gi lala i di Gonduu Olib, ana dama agoago huogodoo ga daamada ga dadaahili mo di hagaamu a God i nadau lee moogo gi nua i nia mee haga goboina huogodoo ala ne mmada ginai ginaadou, 38 ga helekai boloo,

“God gi haga maluagina ina di king dela e hanimoi i di ingoo o Dimaadua! Di aumaalia i di langi, mo di madamada ang gi God!” c 
39 Gei hunu Pharisee nogo i lodo digau dogologo ga helekai gi Jesus, “Tangada Agoago, helekai gi au dama agoago bolo gi noho dee muu!” 40 Jesus ga helekai, “Au e hagi adu gi goodou bolo maa digaula ga noho dee muu, gei nia hadugalaa ga daamada ga wwolowwolo gi nua loo.”

Jesus e madatangi gi Jerusalem

41 Jesus ne hoohoo adu ga gidee ia di waahale Jerusalem, ga madatangi, 42 ga helekai, “Maa nei boloo goe gu iloo dangi nei be di maa di aha dela e humalia gi di noho i di aumaalia! Gei goe e de gidee di maa dolomeenei. 43 Di madagoaa ga dae mai, gei oo hagadaumee ga haganiga goe mo nadau mee abaaba, ga duuli goe gi lodo, ga mmaanege mai i nia baahi huogodoo. 44 Digaula ga oho goe hagatau mo digau ala i lodo doo abaaba, ga deai di hadu e dahi e dubu ai, idimaa, goe digi modongoohia di madagoaa a God ne hanimoi belee haga dagaloaha goe gi daha mo di made!”

Jesus e hana gi di Hale Daumaha

(Matthew 21.12-17; Mark 11.15-19; John 2.13-22)

45 Jesus ne hana gi lodo i di Hale Daumaha, ga hagabagi digau huihui mee, 46 ga helekai, “Ma gu hihi i lodo di Beebaa Dabu boloo: Dogu Hale Daumaha la di hale dalodalo, gei goodou gu hai di maa be di gowaa pala hagammuni digau gaiaa!” d  47 Nia laangi huogodoo Jesus e hai ana agoago i lodo di Hale Daumaha. Gei nia dagi aamua hai mee dabu, digau haga dondonu haganoho, nia dagi o nia daangada gu hiihai belee daaligi a mee gi made. e  48 Gei digaula digi gida di nadau hai belee daaligi a mee, idimaa, digau huogodoo e hiihai e hagalongo, ge hagalee hiihai e diiagi telekai e dahi i ana helekai.

Copyright information for `KPG