a25.1:Lk 12.35
b25.11-12:Lk 13.25
c25.29:Mt 13.12; Mk 4.25; Lk 8.18
d25.30:Mt 8.12, 22.13; Lk 13.28
e25.31:Mt 16.27, 19.28
f25.46:Dan 12.2

Matthew 25

Di ala kai o nia ahina dilongoholu

“Di madagoaa deelaa, Tenua o God di Langi le e hai gadoo be nia ahina dilongoholu ala ne kae nadau malama, ga hula e haga heetugi gi taane hai lodo. a  Dogolima e de kabemee, ge dogolima e kabemee. Digau de kabemee ne kae hua nadau malama, gei digi kae nadau lolo malama digagi. Gei digau kabemee ne kae nadau mee dugu lolo malama gu honu belee digagi ai nadau malama. Taane hai lodo e duai dono hanimoi, gei nia ahina huogodoo gu molemoe, gu haga inaina, gu kii danu mmoe. Di madahidi waelua di boo, di lee e wolo gi nua: Deenei taane hai lodo. Lloomoi e heetugi gi mee! Nia ahina dilongoholu aalaa ga ala aga ga hagatogomaalia nadau malama. Nia ahina de kabemee ga helekai gi nia ahina kabemee boloo, Gaamai hunu lolo malama dulii, i madau malama la gu odi. Nia ahina kabemee ga helekai boloo, Deeai, ma e dee dohu i gidaadou. Hula gi di hale goloo, huia mai godou lolo malama. 10 Nia ahina de kabemee ga hula belee hui mai nadau lolo malama. I muli di nadau hula gei taane hai lodo ga dau, gei nia ahina dogolima ala gu togomaalia, ga ulu dalia a mee gi tagamiami haga hai lodo, gei nia bontai di hale la gu tai. 11 Nomuli, gei nia ahina aalaa ga dau, ga tangitangi mai i tua boloo: Meenei, meenei, heia gimaadou gi ulu adu! b  12 Taane hai lodo ga helekai gi digaula boloo: Deeai, au e de iloo eau goodou.” 13 Jesus ga hagaodi dana ala kai deenei, “Gi pula i goodou, idimaa, goodou e de iloo di laangi be go di aawaa.

Di ala kai o digau hai hegau dogodolu

(Luke 19.11-27)

14 “Tenua o God di Langi e hai gadoo be taane dela ne hagatogomaalia bolo ia e hana gi tenua mogowaa. Geia ga haga dagabuli mai ana gau hai hegau, ga wanga ginai ana bahihadu gi haga hai hegau ina. 15 Mee ne wanga gi digaula nadau mee ala e mee di haga hai hegau: ne wanga gi tangada e dahi nia bahihadu e lima mana(5,000), tangada e dahi e lua mana(2,000), gei tangada e dahi e mana(1,000), gei mee ga hana. 16 Tangada hai hegau dela ne kae ana bahihadu e lima mana(5,000), ga haga hai hegau ana bahihadu aalaa, ga gila mai labelaa nia bahihadu e lima mana(5,000) gi nonua. 17 E hai gadoo be tangada hai hegau dela ne kae ana bahihadu e lua mana(2,000). Mee ga haga hai hegau ana bahihadu aalaa, ga gila mai labelaa nia bahihadu e lua mana(2,000) gi nonua. 18 Gei tangada hai hegau dela ne kae ana bahihadu e mana(1,000), mee ne hana hua, ga geli dana lua, ga danu hagammuni nia bahihadu dono dagi. 19 Nomuli loo, gei di tagi digau hai hegau ga hanimoi, ga hagadina di nadau hai hegau nadau bahihadu. 20 Tangada hai hegau dela ne kae ana bahihadu e lima mana(5,000), ga hanimoi ga gaamai labelaa nia bahihadu e lima mana(5,000) labelaa, ga helekai gi dono dagi: Meenei, goe ne gaamai nia bahihadu e lima mana(5,000), gei deenei labelaa e lima mana(5,000) ne gila mai gi nonua. 21 Tagi o maa ga helekai gi mee bolo koia e humalia: Goe tangada hai hegau donu. Goe gu donu i dau haga hai hegau di mee dulii, malaa, au ga haga uda adu di mee damana e madamada humalia iei goe. Hanimoi laa gi tentene goe madalia au! 22 Tangada hai hegau dela ne kae ana bahihadu e lua mana(2,000) ga hanimoi labelaa, ga helekai gi mee: Meenei, goe ne gaamai gi di au nia bahihadu e lua mana(2,000), gei deenei e lua mana(2,000) labelaa ne gila mai gi nonua. 23 Tagi o maa ga helekai gi mee bolo koia e humalia: Goe tangada hai hegau donu, goe gu manawa dahi i dau haga hai hegau nia hulu bahihadu lligi, deelaa laa gei au ga gowadu nia hulu bahihadu llauehe e madamada humalia iei goe. Hanimoi laa gi tentene goe madalia au! 24 Tangada hai hegau dela ne kae ana bahihadu e mana(1,000) ga hanimoi, ga helekai: Meenei, au e iloo bolo goe tangada hagalee dumaalia, gei e hadi au mee i di gowaa hagalee ne dogi kooe, gei e hagabudu au mee i di gowaa dela digi haga nonnono ginai au lii. 25 Au ne madagu huoloo i di goe, au ne hana hua, ga danu hagammuni au bahihadu gi lodo nia gelegele. Malaa, aanei go au bahihadu la hua. 26 Tagi o maa ga helekai: Goe tangada hai hegau huaidu gei e hagatoo. Goe gu iloo hua, bolo au e hadi agu mee i di gowaa digi dogi ginai agu mee, gei au e hagabudu agu mee i di gowaa digi haga nonnono agu lii. 27 Goe e aha, dela digi dugu agu bahihadu gi lodo di “bank”, ga hanimoi laa ginai au, ga kae nia maa huogodoo mono wiini. 28 Tagi o maa ga helekai boloo, Daawa ina nia bahihadu ala i mee, wanga ina gi tangada dela ana bahihadu e madangaholu mana(10,000). 29 Tangada dana mee i golo, e wanga labelaa gi nonua gi logo ana mee. Gei tangada dela dana mee i dono baahi ai, di mee dulii dela i dono baahi le e daa gi daha. c  30 Gei tangada hai hegau dono hadinga ai, hudua a mee gi malaelae, gi di gowaa bouli dongoeho, e dangidangi ge e gadigadi ono niha. d 

Di hagi aga haga muliagina

31 “Di madagoaa ma ga hanimoi ai Tama Tangada be di King mo ana gau di langi huogodoo, gei mee ga noho gi hongo dono lohongo king. e  32 Gei digau henuailala huogodoo ga dagabuli mai gi ono mua, gei mee ga wwae lua nia daangada gi hai nia hagabuulinga e lua, e hai be tangada hagaloohi siibi dela e wwae ana siibi gi daha mo nia kuud. 33 Gei mee ga dugu digau e donu gi dono baahi gau donu, ga dugu gi dono baahi gau ihala digau ala i golo. 34 Di king ga helekai gi nia daangada ala i dono baahi gau donu: Lloomoi, goodou gu hagahumalia go dogu Damana! Lloomoi, hai mee gi Tenua o God dela gu lawa i di hagatogomaalia adu gi goodou, mai i taamada o henuailala. 35 Au nogo hiigai, goodou gu haangai au. Au nogo hiieinu, goodou gu haga inu au. Au tangada mai i daha, goodou gu benebene au gi lodo godou hale. 36 Au nogo ogu gahu ai, goodou gu haga gahu au. Au nogo magi, goodou gu benebene au. Au nogo galabudi, goodou gu lloomoi haga hidihidi. 37 Digau ala e donu ga helekai gi mee boloo, Meenei, ana hee gimaadou ne gidee goe e hiigai, ga haangai goe, nogo hiieinu, ga haga inu goe? 38 Ana hee gimaadou ne gidee bolo goe tangada mai i daha, ga benebene goe gi lodo madau hale, be oo gahu ai, ga haga gahu goe? 39 Ana hee gimaadou ne gidee goe e magi, be e galabudi, gei gimaadou gu lloo adu haga hidihidi? 40 Di king ga helekai, Au e hagi adu bolo godou mee huogodoo ala ne hai gi ogu duaahina lligi aanei, la ne hai hua mai gi di au! 41 Di king ga helekai gi digau dono baahi dau ihala: Tuu i-daha mo au. Goodou gu hagahalaua go God! Hula gi lodo di ahi dee odi dela gu hagatogomaalia gi Satan mo gau di langi! 42 Au nogo hiigai, goodou digi haangai ina au. Nogo hiieinu, digi gaamai agu wai e inu. 43 Au tangada mai i daha, goodou digi benebene au gi lodo godou hale. Ogu gahu ai, goodou digi haga gahu au. Nogo magi, nogo galabudi, gei goodou digi benebene au. 44 Digaula ga helekai gi mee: Meenei, ana hee gimaadou ne gidee goe e hiigai, be e hiieinu, tangada mai i daha, oo goloo ai, e magi, e galabudi, gei gimaadou digi hagamaamaa ina goe? 45 Di king ga helekai: Au e hagi adu bolo maa goodou e de hiihai di hagamaamaa ogu duaahina lligi aanei, goodou ne de hiihai di hagamaamaa au. 46 Malaa digau huogodoo beenei ga hagau gi di gowaa hagaduadua dee odi, gei digau ala e donu ga hula gi di mouli dee odi.” f 

Copyright information for `KPG