a4.15-16:2 Cor 11.9
b4.16:Acts 17.1
c4.18:Ex 29.18

Philippians 4

Nia agoagoMalaa, ogu duaahina nei, au e hagalabagau huoloo goodou, gei au gu hidihidi huoloo i goodou! Goodou gu hai au gi tentene, gei au e hagaamu huoloo goodou. Ogu ihoo hagaaloho, deelaa di godou hai e hagamau ai godou mouli i di godou buni ang gi Tagi.

Euodia mo Syntyche, goolua dumaalia, au e dangidangi adu gi hagadaubuni i gulu mehanga, gi hai be tagahaanau mai Tagi. Mo goe labelaa, go dogu ihoo hai hegau manawa dahi, au e hiihai bolo goe gi hagamaamaa ina nia ahina dogolua aanei, idimaa, meemaa nogo ngalua hagamahi madalia au, nogo hagadele di Longo Humalia, ginaadou mo Clement mo ogu ihoo gau ngalua huogodoo, aalaa nadau ingoo gu i-lodo di beebaa a God, dela e hihi ginai nia ingoo o digau ala e hagamouli.

Goodou gi tentene i nia madagoaa huogodoo i lodo di godou hagadaubuni ang gi Tagi. Au e helekai labelaa: goodou gi tentene! Goodou manawa dumaalia ang gi digau huogodoo. Tagi la hoohoo ga hanimoi. Goodou hudee de nnoomaalia i dahi mee, tangi ang gi God i nia mee ala e dee dohu i godou baahi, godou danggee e hai gi hai i lodo godou dalodalo i nia madagoaa huogodoo, gei di aumaalia o God, dela koia e damanaiee e de modongoohia nia daangada, ga benebene humalia laa godou manawa mo godou maanadu i di godou buni ang gi Jesus Christ.

Ogu duaahina nei, deenei di hagaodi agu helekai. Haga honu ina godou lodo gi nia mee ala e humalia ge iai ono hagaamu i golo, aalaa go nia mee ala e hai donu, hagalabagau, donu, madammaa, madamada, ge aamua. Goodou hai hegau gi godou mee ala ne kabe, gei ne kae i dogu baahi, mai i agu helekai mo agu mee ala e hai. Gei di God dela e gaamai gi gidaadou di aumaalia, ga madalia goodou.

Di mee bolo goodou di godou wanga dehuia

10 Lodo dogu mouli hagadaubuni gi Tagi, gei au gu tentene huoloo, idimaa goodou gu hagamodongoohia i muli di madagoaa looloo bolo goodou e benebene au. Au hagalee helekai bolo goodou gu diiagi au, au e hai bolo ma go goodou di godou madagoaa ai. 11 Au hagalee helekai beenei bolo au gu diiagi go goodou, idimaa, au gu-(wouwou gi)dohu hua gi nia mee ala i dogu baahi. 12 Au gu modongoohia di mouli dela e dee dohu, mo di madagoaa e logo agu mee. Au gu iloo eau, au e dohu i nia madagoaa huogodoo, maeaha maa au e maaluu be e hiigai, be hai mee gi nia mee e logo be e hogoohi. 13 Au e maaloo gi tale gi nia haingadaa huogodoo, mai di mogobuna a Christ dela ne gaamai gi di au. 14 Malaa, e humalia huoloo go goodou ne hagamaamaa au i lodo ogu haingadaa. 15 Goodou digau Philippi gu iloo bolo godou nohongo dabu hua nogo hagamaamaa au i dogu hagatanga i Macedonia, i taamada di hagadele di Longo Humalia. Goodou hua nogo hagamaamaa au, gu hai mee ngaadahi gi di haadanga lamalia mo di haadanga balua. a  16 Hunu madagoaa, au nogo i Thessalonica, gei goodou gu hagamaamaa mai au i agu mee nogo hiihai ginai. b  17 Hagalee go dogu hiihai hua gi godou wanga dehuia, au e hiihai e mmada gi godou maluagina gi tomo aga. 18 Malaa, deenei di beebaa hagadootonu o godou mee huogodoo nogo hagamaamaa au, gu dohu huoloo di godou hagamaamaa . Dolomeenei au gu dohu i nia mee huogodoo i muli hua Epaphroditus ne gaamai godou wanga dehuia huogodoo. Di wanga dehuia deenei e hai be tigidaumaha dela e kala ang gi God, e hiihai ge tentene ginai. c  19 Malaa, dogu God ga gowadu godou mee huogodoo ala e de dee dohu i godou baahi, mai nia maluagina madamada o Jesus Christ. 20 Di madamada ang gi tadau God, go tadau Damana, dolomeenei ga hana hua beelaa. Amen.

Taga aloho haga muliagina

21 Di madau hagaaloho ang gi nia daangada a God huogodoo, ala go nia dama a Jesus Christ. Tadau duaahina aanei e madalia au i ginei, e gowadu labelaa nadau hagaaloho gi goodou. 22 Nia dama a God huogodoo aanei i ginei, ala go digau di hale o Caesar, e gowadu labelaa nadau hagaaloho.

23 Tumaalia o tadau Dagi go Jesus Christ gi madalia goodou.

Copyright information for `KPG