a11.1:Phil 3.5
b11.3:1 Kgs 19.10, 14
c11.4:1 Kgs 19.18
d11.8:Deut 29.4; Is 29.10
e11.9-10:Ps 69.22-23
f11.26:Is 59.20
g11.27:Jer 31.33-34
h11.33:Is 55.8
i11.34:Is 40.13
j11.35:Job 41.11
k11.36:1 Cor 8.6

Romans 11

Tumaalia a God ang gi digau Israel

Gei au ga heeu, God la gu de hiihai gi ana daangada donu? Deeai! Au tangada o Israel donu, di hagadili a Abraham, di madawaawa o Benjamin. a  God digi de hiihai gi ana daangada ne hilihili i di matagidagi. Goodou gu iloo di Beebaa Dabu e haga modongoohia Elijah e dangi ang gi God e hai baahi ang gi digau Israel, boloo: “Meenei Tagi, digaula gu dadaaligi gi mmade au soukohp, gu oho gi daha au gowaa hai tigidaumaha, ko au hua ne dubu i golo, gei digaula belee daaligi au gi made.” b  God ne helekai bolo aha gi mee? Ne helekai boloo: “Au ne benebene agu daangada e hidu mana(7,000) ala digi daumaha ang gi di balu god go Baal.” c  Gei dolomeenei le e hai beelaa: Digau hogoohi loo e dubu i digau ala ne hilihili go God i dono dumaalia. Di hilihili a maa la ne hai i dono dumaalia, hagalee mai i nadau mee ala ne hai. Maa di hilihili a God la ne hai mai i nadau mee ala ne hai, gei tumaalia o maa la hagalee tumaalia e donu. Malaa e hai behee? Digau Israel la digi gidee nadau mee nogo halahala. Digau hua hogoohi ala ne hilihili go God ne gidee. Gei digau ala i golo la gu haga longoduli gi di gahigahi a God. Di Beebaa Dabu e helekai:

“God gu haga bagege digaula. Nadau golomada gu de gidee, nadau dalinga gu de longono, ga dae mai loo gi dangi nei.” d 
Gei David gu helekai:

“Nadau hagamiami gi hai di mee e hele digaula. Digaula gi too ge gi kae nadau hagaduadua. e 
10 Nadau golomada gi dee gida , gei digaula gi piga i lodo nadau haingadaa i nia madagoaa huogodoo.”
11 Au ga heeu: Di madagoaa digau o Jew ne hingahinga, digaula gu huaidu? Deeai! Idimaa digaula gu hai di huaidu, gei di haga mouli gu hana gi digau tuadimee belee hai digau o Jew gi dubua. 12 Di hala o digau o Jew la gu haga maluagina henuailala. Di hagaloale o digau o Jew i baahi di Hagataalunga, la gu hai digau tuadimee gi maluagina huoloo. Malaa, di maluagina la koia ga damana i di madagoaa di hulu o digau o Jew ma ga dogomaalia!

Di haga mouli o digau tuadimee

13 Dolomeenei gei au e helekai adu gi goodou digau tuadimee. I lodo hua dogu madagoaa e hai tangada agoago hagau ang gi digau tuadimee, gei au e hagaamu i dogu ngalua. 14 Holongo au e mee di hai agu daangada donu o Jew gi dubua gi mee di mouli hunu ginaadou. 15 Idimaa, di madagoaa dela ne kili digaula gi daha, nia hagadaumee a God la gu huli gu hai nia hoo hagaaloho ni mee. Malaa, ga hai behee go di madagoaa dela ga haga heaga ai digaula? Ga hai be di mouli ang gi digau mmade! 16 Maa di baahi palaawaa matagidagi la ga wanga gi God, gei di palaawaa hagatau la ni mee. Maa nia aga laagau la ga tigidaumaha ang gi God, gei nia manga laagau la ni mee. 17 Hunu manga o di laagau olib hagalabagau la gu hadihadi gi daha, gei nia manga laagau olib lodo geinga ga hagapuni ang gi tuaidina o di laagau hagalabagau deelaa. Goodou digau tuadimee e hai be nia manga o di laagau lodo geinga, ge dolomeenei, goodou gu buni ang gi digau o Jew, gu hai mee gi di mouli hagataalunga maaloo o digau o Jew. 18 Deelaa laa, goodou hudee haga balumee ina nia daangada ne hadihadi gi daha be nia manga laagau. Goodou e deemee di hagaamu goodou. Goodou e hai be di manga laagau, deenei laa, goodou e deemee di haga mouli nia aga o di laagau. Nia aga laagau ala e haga mouli ana manga, aalaa go goodou. 19 Malaa, goodou ga helekai boloo, “Uaa, nia manga la ne hadihadi belee haga aadee au.” 20 Di mee deenei le e donu, digaula ne hadihadi gi daha, idimaa, digaula e de hagadonu, gei goodou e noho huaigolo i di godou hagadonu. Malaa, goodou hudee hagaamuina goodou, goodou gi mmaadagu. 21 God digi dumaalia ang gi digau o Jew ala e hai be nia manga laagau donu. Gei goodou e hagamaanadu bolo God ga dumaalia adu gi goodou? 22 Mmada gi di aloho mo di hagawelewele o God. Mee e hagawelewele gi digau ala gu ihala, gei e aloho i goodou, maa goodou ga mouli gi muli i lodo dono manawa dumaalia. Maa goodou ga hagalee mouli beenei, gei goodou ga hadi gi daha labelaa. 23 Maa digau o Jew ga kili gi daha nadau de hagadonu, gei digaula ga dugu labelaa gi nadau lohongo i mua, idimaa, God e mee di hai di mee deelaa. 24 Goodou digau tuadimee e hai be di manga laagau olib lodo geinga dela ne hadi gi daha, ga hai baahi ang gi di haganohonoho a God e hagatomo ana mee, ga haga puni ang gi di laagau olib ne hagatomo. Digau o Jew e hai be di laagau olib hagalabagau, e haingoohia huoloo gi God di haga puni labelaa digaula gi nadau lohongo ala ne hadihadi ai.

Tumaalia o God ang gi nia daangada huogodoo

25 Ogu duaahina nei, di tonu de gidee i golo au e hiihai goodou gi iloo, dela ga duuli goodou gi daha mo godou hagamamaanadu bolo goodou le e kabemee. Gei deenei di tonu: di manawa hamaaloo digau Israel la hagalee noho waalooloo, e noho hua haga balua ga dae loo gi di hulu digau tuadimee ga dogomaalia, ga hai nia dama ni God. 26 Deenei di hai o digau Israel ga mouli ai, i di Beebaa Dabu e helekai:

“Tangada haga mouli ga hanimoi i Zion, ga daa gi daha nia hagadilinga huaidu huogodoo i baahi nia hagadili a Jacob. f 
27 Au ga hai dagu hagababa gi digaula i dogu madagoaa ma ga wwede nadau huaidu.” g 
28 Idimaa digau o Jew e de hiihai gi di Longo Humalia, digaula gu hai nia hagadaumee ni God, mai i goodou go digau tuadimee. Idimaa digaula ne hilihili go God, digaula gu hai nia hoo hagaaloho ni mee, mai i nadau maadua mmaadua. 29 Idimaa, God hagalee huli dono manawa i ana daangada ne hilihili mo ne haga maluagina. 30 Gei goodou digau tuadimee, goodou nogo de hagalongo gi God i mua, gei dolomeenei goodou gu kae tumaalia o God, i te hagalongo o digau o Jew. 31 Gei di maa, mai tumaalia dela ne kae go goodou, digau o Jew gu de hagalongo gi God dolomeenei, bolo gi mee ginaadou di kae labelaa tumaalia o God. 32 God gu lawalawa nia daangada huogodoo mai i nadau de hagalongo, bolo gi mee di haga meehede digaula huogodoo i dono dumaalia.

Hagaamuina a God

33 Nia maluagina llauehe huoloo go nia maluagina a God! E llala huoloo go dono kabemee mo dono iloo! Ma koai e mee di haga modongoohia ana maanadu hilihili, ma koai e modongoohia ia ono ala oono? h  34 Di Beebaa Dabu e helekai:

“Ma koai e iloo di hagamaanadu Dimaadua? Ma koai e mee di wanga ana helekai hagamaamaa gi mee? i 
35 Ma koai ne wanga gi mee dahi mee belee hui gi muli go mee?” j 
36 Idimaa, nia mee huogodoo la ne hai go mee, ge ne hai mai i mee, ge ne hai ang gi mee. k 

Di madamada ang gi God gi hana hua beelaa. Amen.

Copyright information for `KPG