a1Eks 13.21-22; 14.22-29
b3Eks 16.35
c4Eks 17.6; Jaŋ 20.11
d5Jaŋ 14.29-30
e6Jaŋ 11.4
f7Eks 32.6
g8Jaŋ 25.1-18
h9Jaŋ 21.5-6
i10Jaŋ 16.41-49
j16Mat 26.26-28; Maak 14.22-24; Luuk 22.19-20
k18Lew 7.6
l20Dut 32.17
m22Dut 32.21
n231 Kor 6.12
o26Ond 24.1

1 Corinthians 10

Israel wala laligogiti, iyoŋoonoŋ galeŋ meme qaa

Oo uumeleeŋ alauruna, Israel nonoo ambosakonananoŋ Mooseswaa gematanoŋ otaaŋ kagi iwoi kolooroti, iika-waajoŋ poumapou laligowubo. Kawaajoŋ Israel nonoo kananana kokaeŋ toroqeŋ oomaŋa: Yoŋonoŋ kuuya koosu baatanoŋ kaŋ laligoŋ Kowe Osoga kotogi yoŋoonoŋga moŋnoŋ moŋ mende tiwilaaro. Anutunoŋ oomuluya koosunoŋ ano kowenoŋ ano ii kotoŋ kaŋ kuuyanoŋ uugia meleema Mooseswaanoŋ kanageso koloogi. Kaeŋ kolooŋ kuuya yoŋonoŋ uuwaa nene iikayadeeŋ mokolooŋ neŋ laligogi.

Kaaŋagadeeŋ kuuya yoŋonoŋ uuwaa apuya iikayadeeŋ mokolooŋ neŋ laligogi. Uuwaa apuya ii jamo somata moŋnoŋ oŋotaaŋ kanagianoŋ karoti, mono iikanoŋa mokoloogi. Jamo somata ii Kraistwaa sareya. Kaeŋ laligogito, ii kileŋ Anutunoŋ kanageso hoŋa yoŋoojoŋa uukorisoro mende moma laligoro baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ tiwilaagi qamogianoŋ qeqelalaŋ eŋ gisaagi.

Kaeŋ kolooroti, ii ananaa gejatootoonanaga kolooja. Anutunoŋ mono sare ii nonoojoŋ ama ano galeŋ meme qaananaga kokaeŋ kolooja: Yoŋonoŋ uugia mende galeŋ koma bologa mewombaajoŋ koposoŋgogiti, nononoŋ mono iikawaa so ama tiwilaawombo. Kaaŋagadeeŋ Israel yoŋoonoŋga tosianoŋ tando lopioŋ waegia meŋ mepeseeŋ laligogiti, oŋonoŋ mono iikawaa so ama laligowubo. Yoŋoojoŋ Buŋa Terenoŋ qaa kokaeŋ oogita eja, “Kanageso yoŋonoŋ neŋ korisoro ama ajorooŋ ragi uugianoŋ waaro iikanoŋ meleema gejajojombaŋ kokaeŋ kolooro: Yoŋonoŋ rii gbawe oroŋ apu kotiga neŋ serowiliŋ laŋ aŋgi.” Qaa kaeŋ eja.

Yoŋoonoŋga tosianoŋ serowiliŋ aŋgi Anutuwaa iriŋsoŋsooŋaajoŋ ama ejemba 23,000 kawaa so weeŋ motooŋgowaa uutanoŋ komuŋ kamaagi. Nononoŋ mono tosaaŋa yoŋoo so serowiliŋ ambombo. Kaaŋagadeeŋ Israel yoŋoonoŋga tosianoŋ Poŋ iijoŋgogi mokoleŋ yoŋonoŋ iŋigi komugi. Nononoŋ mono tosaaŋa yoŋoo so Poŋ iijoŋgo wombo. 10 Yoŋoonoŋga tosianoŋ galeŋurugia ŋindiŋ-ŋunduru jeŋmeesaŋ ama gema uŋuŋ laligogi meŋ tiwitiwilaa gajobanoŋ mono uŋuro komugi. Nononoŋ mono tosaaŋa yoŋoo so ŋindiŋ-ŋunduru jeŋmeesaŋ laŋ ama laligowombo.

11 Kaeŋ kolooŋ oŋonoti, sareqaa ii mono ananaa gejatootoonanaga kolooja. Namonoŋ laaligowaa kambaŋ tetegoyanoŋ kaŋ kuuŋ nonono laligojoŋi, sundu ii mono nonoojoŋ ama oogi galeŋ meme qaananaga kolooja. 12 Kawaajoŋ nama kotiimambaajoŋ jejaŋi, gii mono kamaaŋ guwabotiwaajoŋ ama galeŋ meŋ aoŋ laligowa.

13 Aŋgobato qagianoŋ umakejuti, iikayadeeŋ mono baloŋ ejemba kuuya nonoo qanananoŋ umakeju. Aŋgobato tania moŋ mokoloowuyaga, iikanoŋ esuŋgianoŋ mende sokombaatiwaajoŋ kamaawuyagato, Anutunoŋ qaaya somoŋgorotiwaa so ii pondaŋ otaaŋ amakeja. Iinoŋ aŋgobato Toya aŋgoŋ kono aŋgobato esuŋgia mende sokombaatiwaa so ii ama oŋomambaajoŋ amamaaŋkeja. Kawaajoŋ aŋgobato mogi Anutunoŋ esuŋa oŋoma iikaaŋa kanoŋ oloŋ kombombaa kana kaaŋagadeeŋ meleuŋ oŋono kolooŋkeja. Kawaajoŋ oŋonoŋ balombaa aŋgobatoya iikanoŋ saanoŋ kotiiŋ haamo ambutiwaa so kolooju. Kiaŋ. a, b, c, d, e, f, g, h, i 

Tando lopiombaa lombaŋ ano Pombaa samoŋ kowoga

14 Kawaajoŋ wombo alauruna, tosianoŋ tando lopioŋ waegia meŋ mepeseeŋ oŋomakejuto, oŋonoŋ ii kok koma mesaowu. 15 Niinoŋ momo ejemba akadamugiawo koloojutiwaa so qaa jemaŋati, ii mono oŋoaŋgio gosiŋ iikawaa hoŋa mokoloowu.

16 “Pombaanoŋ samoŋ newoŋa,” kaeŋ jeŋ kotumotuewaa qambiwaajoŋ Anutu daŋgiseŋ jeŋ qama kooliŋ qambi iikanoŋa neŋkejoŋi, iikanoŋ mono Kraistwaanoŋ toroqeŋ saya neŋkejoŋ. Bered motoŋ iikanoŋa neŋkejoŋi, iikanoŋ mono Kraistwaanoŋ toroqeŋ busuya neŋkejoŋ. Iikawaajoŋ mono duduuwubo. 17 Kuuya nononoŋ bered motooŋgo iikanoŋa neŋkejoŋ. Bered ii motooŋgo koloojiwaajoŋ ama mamaga nononoŋ Kraistwaa hoŋa motooŋgo koloojoŋ.

18 Oŋo mono Israel kanagesowaa laaligoya romoŋgowu. Ejemba siimoloŋ oowutiwaajoŋ nene aŋgi tosianoŋ iikawaa kitia neŋkejuti, iyoŋonoŋ alatanoŋ toroqeŋ gawoŋa Anutuwaajoŋ meŋkeju. 19 Qaa iikawaa kania hoŋa ii mono nomaeŋ jewenaga? Tando lopioŋ oŋoojoŋ bao qegi saya kamaaro siimoloŋ ooŋkejuti, iikanoŋ hoŋawo koloojiwaajoŋ jeja me qaago? Tando lopioŋ ii hoŋa koloojutiwaajoŋ jeja me qaago? Qaa kawaa kania ii nomaeŋ?

20 Tando lopioŋ ii hoŋa qaagoto, uumeleembaa gadokopa yoŋonoŋ kileŋ siimoloŋgia omejiilaŋ yoŋoojoŋ ooŋkeju. Ii Anutuwaajoŋ qaago. Niinoŋ oŋo ome yoŋowo toroqeŋ laligowubotiwaajoŋ majakaka mojeŋ. 21 Oŋo Pombaa qambinoŋga ano omejiilaŋ yoŋoo qambinoŋga ororoŋ newombaajoŋ amamaawuya. Kaaŋagadeeŋ Pombaa nene duŋ ano omejiilaŋ yoŋoonoŋ nene duŋ ii ororoŋ toroqewombaajoŋ amamaawuya. 22 Nanamemeŋ kaaŋanoŋ mono Pombaa uuta mero boliro iriŋa soombaatiwaajoŋ mojoŋ me? Ku-usunananoŋ mono Poŋ uuguŋ uma laligojoŋ me? j, k, l, m 

Nononana ainana mesaoŋ Poŋ mepeseewoŋa.

23 Tosianoŋ kokaeŋ jeŋkeju, “Nono saanoŋ nononana jaajaa ainana otaaŋ iwoi kuuya amakeboŋa.” Qaa ii hoŋagato, nanamemeŋ kuuya kanoŋ mono mende ilaaŋ nonomakebaa. “Nono saanoŋ nononana jaajaa ainana otaaŋ iwoi kuuya amakeboŋa,” kaeŋ jeŋkejuto, nanamemeŋ kuuyanoŋ mono uunana mende naŋgoŋ meŋ kotiiŋ nonomakebaa. 24 Moŋnoŋ moŋ iyaŋaajoŋadeeŋ romoŋgoŋ qeaŋgomambaajoŋ kaparaŋ kombaboto, alaurutanoŋ qeaŋgowutiwaajoŋ kaparaŋ kono sokombaa.

25 Oro ii me ii maaketnoŋ ama qetegoŋ nene mirinoŋ (sii mirinoŋ) sewaŋa mewutiwaajoŋ amakejuti, ii mono uuwoi mesaoŋ neŋkebu. Orowaajoŋ ama uugianoŋ menjereŋgowabotiwaa qisiqisia moŋ mono mende ambu. Qaago! 26 Qaa iikawaa kania ii Buŋa Terenoŋ kokaeŋ oogita eja, “Baloŋ ano iwoi kuuya kanoŋ eji, ii Pombaa buŋaga kolooja.”

27 Moŋ Kraist mende moma laariji, iinoŋ oŋoono iwaanoŋ kembombaajoŋ moma kema ragi nembanene ii me ii jaagianoŋ ama oŋombuti, ii mono uuwoi mesaoŋ newu. Nenewaajoŋ ama uugianoŋ menjereŋgowabotiwaa qisiqisia ii mono mende ambu. Qaago! 28 Oŋoaŋgiaajoŋ qaagoto, “Nene koi tando lopioŋ yoŋoo nanduŋ aaŋa kolooja,” moŋnoŋ kaeŋ iŋijoroti eeŋ, ii iŋijoroti, iwaa uutanoŋ boliwabotiwaajoŋ mono galeŋ meŋ aoŋ mende newu.

29 Geeŋgaa uuganoŋ menjereŋgowabotiwaajoŋ mende jejento, alagaa uutanoŋ boliwabotiwaajoŋ ii jejeŋ. Niinoŋ neenaa aiŋnoŋ iwoi ambe alanaa uutanoŋ boliro gosiŋ noma Anutunoŋ qaana jeŋ tegoŋ kitia meleema nombabo. Eeŋ kaeŋ mendeema aoniŋ jawo kolooro mende sokonja. 30 Niinoŋ ejemba yoŋowo toroqeŋ rama nenegiaajoŋ “Anutu daŋgiseŋ!” jeŋ oro nemaŋati, tosianoŋ iikaaŋ ambe niima iikawaajoŋ gema nugi mende sokombaa. Orowaajoŋ Anutu mepeseejeŋi, iikawaajoŋ mono qaa tokoroŋkota jeŋ noŋgi mende sokonja.

31 Kawaajoŋ nene apu newuti, ano ii me ii ambuti, ii kuuya mono Anutuwaa qabuŋayanoŋ seiwaatiwaajoŋ ama amakebu. 32 Iwoi moŋ mende aŋgi mombaa uutanoŋ iikawaajoŋ boliro momalaarianoŋ zololoŋgoŋ kamaawabo. Juuda me kantri tosiaa ejemba me Anutuwaanoŋ kanageso yoŋoo batugianoŋ mombaa uutanoŋ mono oŋoojoŋ ama boliwabo. 33 Niinoŋ kaaŋagadeeŋ iwoi kuuya amakejeŋi, iikanoŋ mono ejemba korebore uugianoŋ qeaŋgowaatiwaajoŋ kaparaŋ koma laligojeŋ. Neenodeeŋ qeaŋgomambaajoŋ mende nanjento, ejemba seiseiyanoŋ qeaŋgowutiwaajoŋ janjariŋ riiwe mombo letoma Siwewaa buŋa koloowutiwaajoŋ kaparaŋ komakejeŋ. Kiaŋ. n, o 

Copyright information for `KSR