1 Corinthians 12

Gawoŋ memewaa momo kaleŋ yoŋoo kanagia

Oo uumeleeŋ alauruna, niinoŋ Uŋa Toroyaa momo kaleŋa kaleŋa iikawaa qaawaajoŋ poumapou laligowubotiwaajoŋ mojeŋ. Uumeleembaa gadokopa laligogiti, kambaŋ iikanoŋ iinoŋ me iinoŋ horoŋ oŋoma uŋuano tando lopioŋ omaya waegia meŋ mepeseeŋ laligogi. Kaeŋ me kaeŋ jeŋ jinjauŋ kema laŋ laligogiti, ii saanoŋ moju.

Kawaajoŋ oŋo qaa koi mobutiwaajoŋ jejeŋ: Anutuwaa Uŋayanoŋ moŋ sololooro “Jiisas qasuaajeŋ,” qaa ii jemambaajoŋ osiwaa. Kaaŋagadeeŋ Uŋa Toroyanoŋ eja me emba moŋ mende sololooŋ muji eeŋ, iinoŋ mono “Jiisasnoŋ Poŋna kolooŋ nonja,” qaa ii jemambaajoŋ amamaawaa.

Gawoŋ memewaa momo kaleŋa ii kania kania koloojuto, Uŋa Toroya iinoŋ mono motooŋgo kolooja. Uumeleeŋ kanageso weleŋ qeŋ oŋombombaajoŋ gawoŋ kania kania meŋkejonto, Poŋnoŋ mono motooŋgo kolooja. Weleŋ qeŋ oŋombombaajoŋ Anutunoŋ ku-usuŋa kuuya nonoojoŋ mendeema nonono afaaŋgoŋ kotiiŋ gawoŋ meniŋ hoŋa kania kania kolooŋkeja. Hoŋa kuuya ii Anutuwaanoŋga kaŋkejato, Anutunoŋ mono motooŋgo kolooja.

Uŋa Toroyanoŋ kanageso uunana naŋgoro kotiiwombaajoŋ moma gawoŋ memewaa momo kaleŋa ninisaano hoŋanoŋ mono motomotooŋ nonoonoŋ kokaeŋ me kokaeŋ kolooŋkeja: Uŋa Toroyanoŋ mombaa uutanoŋ kemeŋ Anutu nemuŋ koma muŋ momakooto qaa jejewaa kaleŋa muja. Uŋa motooŋgo iikanondeeŋ mono moŋ sololooro momo qaita moŋ moma yagojiwaa kaleŋa buŋa qeŋ aoja.

Moŋnoŋ Uŋa motooŋgo ii qokotaaŋ momalaariwaa kaleŋa buŋa qeŋ aoja. Toroqeŋ moŋnoŋ Uŋa Toroya iikanondeeŋ qokotaaŋ meŋ qeeaŋgowaa kaleŋa kaleŋa buŋa qeŋ aoja.

10 Mombaajoŋ aŋgoleto memewaa esuŋa muja. Mombaajoŋ Anutuwaa gejatootoo qaa jejewaa kaleŋa muja. Mombaajoŋ uŋa ano ome mendeembombaa kaleŋa muro uŋa awaanoŋ me omejiilaŋ moŋnoŋ sololooro laligoji, ii saanoŋ gosiŋkeja. Mombaajoŋ qaaya qaaya qaita moŋ jejewaa kaleŋa muja. Toroqeŋ moŋnoŋ qaa qaita moŋ jero mombaajoŋ ii meleembaatiwaa kaleŋa muja. 11 Gawoŋ memewaa momo kaleŋ kuuya ii Uŋa Toroyamotooŋgo iikanondeeŋ mono sololooŋ moro sokonjiwaa so mendeeno kuuya nononoŋ aŋa aŋa buŋa qeŋ aoŋ laligojoŋ. Kiaŋ. a 

Kraistwaa selia motooŋgoto, kitiuruta mamaga.

12 Sele busunana motooŋgo koloojato, kileŋ iikawaa uutanoŋ sele kitiuruta ii mamaga kolooju. Kitia kuuya ii mamaga koloojuto, kileŋ ii mindiriŋ sele busu motooŋgo kolooju. Kraistwaa selianoŋ kaaŋagadeeŋ mono iikawaa so kolooja. 13 Kawaa kania ii kokaeŋ: Uŋa motooŋgonoŋ mono kuuya nono sololooŋ koma konjoratiŋ kanoŋ mulu meŋ nonono Kraistwaa sele busu motooŋgo koloojoŋ. Nono Juuda me kantri tosiaa toya laligojoŋi, ananaa gawonana meŋkejoŋi me tonana eeŋ weleŋ qeŋ oŋomakejoŋi, ii kileŋ kuuya nono mono Uŋa iikayadeeŋ buŋa qeŋ aoniŋ uunananoŋ kemero moma mujoŋ.

14 Sele busunananoŋ mono sele kitia motooŋgowaa so mende koloojato, iikawaa uutanoŋ kitiuruta mamaga kolooju. 15 Kananananoŋ kokaeŋ jenaga, “Nii boroga qaago. Kawaajoŋ sele busu mende toroqeŋ laligojeŋ.” Kaeŋ jenagati eeŋ, iikawaajoŋ mono kileŋ sele busu mesaoŋ aŋodeeŋ mende laligonaga. 16 Gejanananoŋ kokaeŋ jenaga, “Nii jaaga qaago. Kawaajoŋ sele busu mende toroqeŋ laligojeŋ.” Kaeŋ jenagati eeŋ, iikawaajoŋ mono kileŋ sele busu mesaoŋ aŋodeeŋ mende laligonaga.

17 Selenananoŋ kuuya jaa koloonagati eeŋ, qaa momowaa gejanananoŋ mono daeŋ ranaga? Kaaŋagadeeŋ jumuŋanoŋ geja koloonaga, iikaya moroŋ momowaa sewanananoŋ mono daeŋ ranaga?

18 Aŋa aŋa qaagoto, Anutunoŋ sele busu kiti motomotooŋ ii areŋgoŋ moro sokonjiwaa so mindiriŋ oŋono sele busu motooŋgo kolooju. 19 Sele kiti kuuya ii kiti motooŋgo koloowuyagati eeŋ, mono nomaeŋ sele busu motooŋgo koloonaga? 20 Kaeŋ qaagoto, sele kitinana ii mamagato, sele busunoŋ motooŋgo kolooja.

21 Kawaajoŋ jaanoŋ borowaajoŋ kokaeŋ jemambaajoŋ amamaaja, “Nii goojoŋ mende amamaajeŋ.” Kaaŋagadeeŋ waŋnoŋ kanawaajoŋ “Nii goojoŋ mende amamaajeŋ,” kaeŋ jemambaajoŋ amamaaja. 22 Simbiriŋsambaraŋ qaagoto, sele kitinana moniŋ loolooria koloojuti, iyoŋonoŋ qaoŋgi jaawo laligowombaajoŋ amamaawoŋa. 23 Sele kitinana moniŋ qabuŋagia kamakamaata koloojuti, ii mono esuuniŋ qabuŋagiawo kolooju. Sele kitinana moniŋ gamugiawo koloojuti, ii mono tororo esuuniŋ ejemba jaagianoŋ sokonja.

24 Sele kitinana asuganoŋ qendeembombaajoŋ gamu mende mojoŋi, ii mende esuuniŋ sokonja. Kaeŋ amakejonto, Anutunoŋ sele kitia kitia mindiriŋ somoŋgoŋ oŋoma kitia omaya ii qabuŋa somata muro ororoŋ kolooju. 25 Sele busu kiti yoŋonoŋ batugianoŋ juma aŋgowowo meŋ aowuboto, tani motooŋgo kalaŋ koma aowutiwaajoŋ mono areŋgoro ororoŋ kolooju. 26 Sele busu kitia moŋnoŋ siimbobolo moji, tosaaŋa kuuya mono iwo siimbobolo momakeju. Sele kitia moŋnoŋ qabuŋa mokolooji, tosaaŋa kuuya mono iwo aisooŋkeju.

27 Oŋonoŋ Kraistwaa sele busuya kolooju ano motomotooŋ oŋonoŋ mono iwaa sele kitiuruta kolooju. 28 Kawaa so Anutunoŋ ama oŋono uumeleeŋ kanagesowaa gawoŋ kokaeŋ meŋkeju: Wala tosaaŋa kuuŋ oŋono wasiwasi eja aposol kolooju. Kawaa gematanoŋ tuuŋ woiya kuuŋ oŋono gejatootoo ejemba kolooju. Tuuŋ karooŋa yoŋonoŋ boi qaqazu kolooju. Kawaa gematanoŋ tosianoŋ aŋgoleto meme ejemba kolooju. Tosaaŋa yoŋoojoŋ momo kaleŋ oŋono jia jia meŋ qeaŋgoŋkeju. Tosianoŋ afaaŋgoŋ kotiiŋ tosaaŋa ala ilailaa ama oŋomakeju. Tosaaŋa yoŋoojoŋ kaleŋ oŋono galeŋkoŋkoŋ gawoŋ meŋkeju. Tosianoŋ qaa qaita moŋ jeŋkeju.

29 Kuuya oŋonoŋ wasiwasi eja aposol mende kolooju. Awawi totooŋ! Kuuya oŋonoŋ gejatootoo ejemba mende kolooju. Kuuya oŋonoŋ boi qaqazu kolooju me qaago? Kuuya oŋonoŋ aŋgoleto meme ejemba kolooju me qaago?

30 Ji meŋ qeaŋgowombaa momo kaleŋa kaleŋa ii kuuya oŋoonoŋ eja me qaago? Kuuya oŋonoŋ qaa qaita moŋ mende jeŋkeju. Qaago. Qaaya qaaya qaita moŋ jegi oŋo kuuya ii meleembombaajoŋ afaaŋgoju me qaago? 31 Oŋonoŋ mono gawoŋ memewaa momo kaleŋa kaleŋa awaa soro ii buŋa qeŋ aowombaajoŋ awelegoŋkebu. Kaeŋ awelegogi niinoŋ kana awaa soro qendeema iikawaa momo kaleŋa ii kokaeŋ jeŋ asarimaŋa: b, c 

Copyright information for `KSR