a21Ais 28.11-12

1 Corinthians 14

Gejatootoo qaa ano qaa qaita moŋ jejewaa kaleŋa

Uujopawaa kania mono otaaŋ laligowu ano gawoŋ memewaa momo kaleŋ kania kania ii mono buŋa qeŋ aowombaajoŋ kaparaŋ koma laligowu. Iikanoŋ awaato, gejatootoo qaa jejewaa kaleŋa mewombaajoŋ mono kotiiŋ kaparaŋ koma laligowu. Moŋnoŋ qaa qaita moŋ jeji, iinoŋ ejemba nonoojoŋ qaagoto, mono Anutuwaajoŋadeeŋ ii jeŋkeja. Uŋa Toroyanoŋ sololooro qaa aasaŋgoya asugiro jeŋkejiwaajoŋ tosaaŋa nononoŋ qaa ii mende moma asariŋ muŋkejoŋ. Mono iyaŋa siri ilaaŋ aoŋkeja.

Tompiŋ laligojonto, gejatootoo qaa jeŋkeji, iinoŋ mono ejemba uunana meŋ kotiiŋ naŋgoŋ uluŋkoleŋ ama nonomambaajoŋ ama qaa jeŋkeja. Moŋnoŋ qaa qaita moŋ jeŋ iikanoŋ iyaŋaa uuta meagoŋ kotikotii mokolooŋkejato, gejatootoo qaa jeŋkeji, iinoŋ mono uumeleeŋ kanageso kuuya uunana meagoŋ meŋ kotiiŋ nonomakeja.

Oŋo kuuyanoŋ qaa qaita moŋ jewutiwaajoŋ mojento, gejatootoo qaa jewutiwaajoŋ mono kaparaŋ koma mamaga mojeŋ. Gejatootoo qaa jeŋkeji, iinoŋ mono qaa qaita moŋ jeŋkeji, ii uuguja. Qaa qaita moŋ jeŋ ii iikanondeeŋ ananaa qaanoŋ meleenji, iikaaŋa mono ororoŋ koloojao. Kaeŋ kolooro qaayanoŋ mono uumeleeŋ kanageso uunana meagoŋ meŋ kotiiŋ nonono sokonja.

Oo uumeleeŋ alauruna, niinoŋ oŋoonoŋ kaŋ qaaya qaaya qaita moŋ jewenaga, iikanoŋ mono nomaeŋ oŋo meŋ qeaŋgoŋ oŋombenaga? Kaeŋ qaagoto, Anutuwaanoŋ qaa iŋisaamaŋa me momo qaita moŋ oŋomaŋa me gejatootoo qaa jemaŋa me gejanono qaa kuma oŋomaŋati eeŋ, iikanoŋ mono meŋ qeaŋgoŋ oŋomaŋa.

Awelo me gita kulele me iwoi moŋnoŋ riiwaa aroya mokolooŋkejoŋi, iyoŋonoŋ mono laaligogia qaagoto, kanagia mono kaaŋiadeeŋ kokaeŋ eja: Moŋnoŋ awelo laŋ uuŋ me gita kulele laŋ qero iikanoŋ qagia aŋa aŋa mende mokolooŋkeji eeŋ, riiwaa aroya mono nomaeŋ moma asariwonaga? Kaaŋagadeeŋ romoŋ uuŋ boligi qata tororo mende moma asarijoŋi eeŋ, moronoŋ mono manja qeqewaajoŋ afaaŋgoŋ jojorinaga?

Oŋoo kanagia ii kaaŋiadeeŋ eja: Neselaŋgianoŋ ejemba mende moma asariwutiwaa so qaa laŋ jejuti eeŋ, moŋnoŋ qaa kaaŋa mono nomaeŋ moma asarinaga? Qaa kaeŋ jejuti, iikanoŋ mono eeŋ laŋ haamonoŋ kemakeja. 10 Baloŋa baloŋa kanoŋ qaa morota morota dawi jeŋkejoŋi, ii moronoŋ monagato, kileŋ kuuya yoŋonoŋ mono qaawaa kania moma asariwoŋiwaajoŋ eju.

11 Kania kawaajoŋ ama jeŋkejonto, moŋnoŋ qaa jero qaayaa kania mende mojeŋi eeŋ, niinoŋ iwaa qaayaa wabaya koloowe iinoŋ kaaŋagadeeŋ noo qaanaa wabana kolooja. 12 Oŋoo kanagia ii kaaŋiadeeŋ eja: Oŋo gawoŋ memewaa momo kaleŋa kaleŋa buŋa qeŋ aowombaajoŋ awelegogi sokonja. Iikanoŋ mono kaleŋ koi kaaŋa mewombaajoŋ kaparaŋ koma laligowu: Momo kaleŋ uumeleeŋ kanageso uugia meagoŋ meŋ kotiiŋkejuti, mono ii buŋa qeŋ aoŋ gawonoŋ aŋgi awaa soro koloowaa.

13 Kawaajoŋ qaa qaita moŋ jeŋkeji, iinoŋ mono kokaeŋ qama kooliro sokombaa, “Oo Anutu, qaa jejeŋi, ii meleemaŋiwaa momo kaleŋa mono nomba.” 14 Iikawaa kania ii kokaeŋ: Niinoŋ qaa qaita moŋ jeŋ qama koolijeŋi eeŋ, noo uŋananoŋ qaagadeeŋ jeŋ qama kooliŋkejato, uumomonanoŋ mono hoŋa moŋ mende mokolooŋkeja.

15 Kawaajoŋ mono nomaeŋ ambe sokombaa? Niinoŋ mono uŋananondeeŋ qaagoto, uumomona kaaŋagadeeŋ iikanoŋ ama qama kooliŋkemaŋa. Rii qama mepeseeŋkejeŋi, ii uŋananondeeŋ qaagoto, uumomona mono kaaŋagadeeŋ iikanoŋ ama qamakemaŋa. 16 Gii Anutu uŋaganoŋ mepeseeŋ mujaŋi eeŋ, ejemba omaya moŋnoŋ ajoajoroogianoŋ kaŋ rama mepeseejaŋiwaa kania mende moma kotowaati, iinoŋ mono “Qaa ii oŋanoŋ,” ii nomaeŋ jenaga? Naama jejaŋi, iinoŋ ii mende moma asariŋ eeŋ tompiŋ raja. 17 Gii saanoŋ Anutu mepeseejanto, goo qaaganoŋ tosaaŋa yoŋoo uugia mende meagoŋ meŋ kotiiŋ oŋonja.

18 Niinoŋ kuuya oŋo uŋuuguŋ qaaya qaaya qaita moŋ ii mamaga jeŋkejeŋi, iikawaajoŋ Anutu mepeseejeŋ. 19 Anutu mepeseejento, uumeleeŋ kanageso uutanoŋ ejemba kuma oŋomambaajoŋ kaparaŋ koma moma asariwutiwaajoŋ qaa jeta 5 jemambaajoŋ mobe hoŋa kolooja. Qaaya qaaya qaita moŋnoŋ qaa jeta 10,000 neenaajoŋadeeŋ jemambaajoŋ mobe kamakamaata kolooja.

20 Uumeleeŋ alauruna, oŋo qaa gosiŋ romoŋgoŋkejuti, iikanoŋ mono naamade tani mesaoŋ ejemba somata yoŋoo tani kolooŋ romoŋgoŋ laligowu. Bologa amboŋa jegi iikanoŋ mono merasiisii kaaŋa kolooŋ amamaawuto, momakootogianoŋ mono ejemba somata kolooŋ laligowu. 21 Mooseswaa Kana qaanoŋ qaa moŋ kokaeŋ oogita eja,

“Niinoŋ waba ejemba kuuŋ oŋombe kanageso koi yoŋoonoŋ kaŋ jegianoŋ qaa tania moŋ jegi laŋ waliŋgoŋkebuto, ii kileŋ noo qaana mende moma kotowu. Poŋ niinoŋ kaeŋ jejeŋ.”
22 Qaa kawaa so qaa qaita moŋ jeniŋ uugia mende meleeŋgi yoŋonoŋ mogi Anutuwaa aiweseya kolooŋ oŋonjato, momalaari ejemba nonoojoŋ iikanoŋ mono aiweseya moŋ mende kolooja. Ii qaagoto, gejatootoo qaa jeniŋ iikanoŋ momalaari ejemba nonoojoŋ Anutuwaa aiweseya kolooja. Uumeleembaa gadokopa yoŋonoŋ ii mogi Anutuwaa aiweseya moŋ mende kolooŋ oŋonja.

23 Uumeleeŋ kanageso oŋonoŋ ajorooŋ kuuya oŋonoŋ qaaya qaaya qaita moŋ kanoŋ jegi tosianoŋ Buŋa qaa mende kuma oŋoŋgi uugia mende meleema eeŋ kanoŋ ubuti, iyoŋonoŋ mono aaruŋ kokaeŋ jewuyaga me qaago, “Waŋsoosoo mono kolooŋ oŋonja.”

24 Kaeŋ jewuyagato, kuuya oŋonoŋ gejatootoo qaaya qaaya jegi moŋnoŋ Buŋa qaa mende kuma mugi momalaaria qaa eeŋ ajoajoroogianoŋ ubaati eeŋ, kuuya oŋonoŋ mono siŋgisoŋgoya isaama uuta mende meleenotiwaa qaaya jedaborogi kaniaya moma kotoro asuganoŋ asugiwaa. 25 Uutaa qaa aasaŋgoya aasaŋgoya asuganoŋ asugiro iinoŋ mono dagoŋ kamaaŋ Anutu waeya meŋ mepeseeŋ kokaeŋ jokolooŋ qabaa, “Anutu ii oŋanoŋ oŋoo batugianoŋ laligoja.” Kiaŋ. a 

Uumeleeŋ ajoajoroowaa areŋa ii kokaeŋ:

26 Oo uumeleeŋ alauruna, kawaajoŋ nono mono nomaeŋ jeniŋ sokombaa? Oŋo Buŋa qaawaajoŋ ajorooŋkebuti, iikanoŋ motomotooŋ oŋo mono kuuya areŋgia moŋ me moŋ ii kokaeŋ amakebu: Moŋnoŋ Buŋa ooŋsaawaa areŋa ano moŋnoŋ Buŋa qaa kuma oŋono moŋnoŋ Anutuwaa gejanono qaa doŋgoga iŋisaano moŋnoŋ qaa qaita moŋ iŋijoro moŋnoŋ ii meleembaa. Areŋ kuuya ii mono uumeleeŋ kanageso uunana kuuŋ meŋ kotiiwombaajoŋ ama amakebu.

27 Tosianoŋ qaa qaita moŋ jewuti eeŋ, ejemba 4 qaagoto, woi me karooŋ yoŋonoŋgadeeŋ mono ajoajoroo motooŋgowaa uutanoŋ kaeŋ jewu. Yoŋonoŋgadeeŋ mono areŋgiaa so awaŋao jegi moŋnoŋ ii meleembaa. 28 Moŋnoŋ qaa meleemambaa so mende kolooji eeŋ, iyoŋonoŋ mono uumeleeŋ kanagesowaa ajoajoroonoŋ qaagia bogoro rama iyaŋgiaajoŋadeeŋ qaagia qaita moŋ jegi Anutunoŋ mobaa. 29 Gejatootoo ejemba yoŋoonoŋga woi me karooŋ yoŋonondeeŋ mono areŋ oŋoŋgi qaa iŋijogi tosianoŋ mono qaagia gosiwu.

30 Kaeŋ ambuto, moŋnoŋ ajoajoroonoŋ raro Anutunoŋ gejanono qaa uutanoŋ isaano moji eeŋ, iinoŋ mono ii iŋijoro gejatootoo qaa wala jeji, iinoŋ qaaya mesaoŋ qaa bo raba. 31 Ejemba kuuyanoŋ Anutuwaanoŋ gejanono qaa mogi uugia naŋgoro qeaŋgowutiwaajoŋ oŋo mono korebore saanoŋ kambaŋgia meŋ areŋgiaa so gejatootoo qaa jewu. 32 Gejatootoo ejemba yoŋonoŋ mono saanoŋ uŋagia galeŋ koŋgi uŋagianoŋ qaa baatanoŋ kenjutiwaa so kolooju.

33 Anutunoŋ gijigaju Toya qaagoto, luae Toyaga kolooja. Kawaajoŋ ajoajoroogia mono areŋanoŋ otaaŋ amakebu. Ejemba soraaya yoŋoo batugianoŋ kanageso so amakejuti, oŋo kaaŋagadeeŋ mono iikawaa so kokaeŋ amakebu: 34 Emba oŋo mono uumeleeŋ kanagesowaa ajoajoroogianoŋ qaa bogoro rabu. Yoŋonoŋ qaa jewutiwaa so mende koloojuto, Kana qaa ejiwaa so mono qaa baatanoŋ kema laligowu.

35 Embanoŋ uumeleeŋ kanagesowaa qaa jeŋ kotoŋ kuma oŋono mende sokonja. Kawaajoŋ qaa mombaa kania mobombaajoŋ mojuti eeŋ, iyoŋonoŋ mono mirigianoŋ kema rama aŋgiaa lourugia qisiŋ oŋombu.

36 Anutuwaanoŋ Buŋa qaa iikanoŋ oŋoo batugianoŋga kolooro me qaago? Qaa iikanoŋ kolooŋ seiŋ oŋoonoŋ kaŋ oŋoo buŋagadeeŋ kolooja me qaago? 37 Moŋnoŋ kokaeŋ jenaga, “Niinoŋ gejatootoo qaa jewe Uŋa Toroyanoŋ sololooŋ nono qaa iikawo uumotooŋgo mende anjeŋ.” Kaeŋ jeji, iinoŋ mono qaa koi moma yagowa: Niinoŋ embawaajoŋ qaa ooŋ oŋonjeŋi, iikanoŋ mono Pombaa jeŋkooto qaaga kolooja. 38 Moŋnoŋ qaa iikawaa geja mende ama silemale laligoji eeŋ, oŋo mono eja iwaa qaawaajoŋ geja mende ama laligowu.

39 Kawaajoŋ uumeleeŋ alauruna, oŋo mono gejatootoo qaa jewombaajoŋ awelegoŋ laligowu ano qaa qaita moŋ jewubotiwaa soŋgoya ii mende ambu. 40 Ii mende ambuto, iwoi kuuya mono tororo areŋ ama otaaŋ amakebu. Kiaŋ.

Copyright information for `KSR