a3Ais 53.5-12
b4Ond 16.8-10; Mat 12.40; Apo 2.24-32
d8Apo 9.3-6
e9Apo 8.3
f25Ond 110.1
g27Ond 8.6
h32Ais 22.13
k51-521 Tes 4.15-17
l54Ais 25.8
m55Hoos 13.14

1 Corinthians 15

Kraistnoŋ koomunoŋga waaro.

Oo uumeleeŋ alauruna, niinoŋ Oligaa Buŋa jeŋ asariŋ oŋombeti, ii duduuwubotiwaajoŋ mono meŋ gbiliŋ oŋomaŋa. Oŋo ii buŋa qeŋ aoŋ momalaarigia iikanoŋ ama rindaŋgoŋ nanju. Niinoŋ Oligaa Buŋa jeŋ asariŋ oŋombeti, oŋo ii iikawaa so pondaŋ meŋ aŋgoŋ kombuti eeŋ, iikanoŋ mono meŋ letoma oŋono Siwewaa buŋa koloowu. Kaeŋ mende ambuti eeŋ, uugia mono eeŋ totooŋ meleema laligoju.

Niinoŋ qaa tosaaŋa kuuya goraayanoŋ ama neeno Buŋa qaa moma aŋgoŋ kombeti, ii mobe uro iikawaa qaa kota mobutiwaajoŋ ii kokaeŋ oŋombe: Kraistnoŋ Buŋa Tere ejiwaa so nonoo siŋgisoŋgonanaajoŋ ama komuro. Komuro Buŋa Tere ejiwaa so roŋ koŋgi somaŋa karooŋ kolooro koomunoŋga waaro. Koomunoŋga waama Piitowaanoŋ asugiro ano kawaa gematanoŋ gowokouruta 12 yoŋoonoŋ asugiro.

Kawaa gematanoŋ kambaŋ motooŋgo iikanondeeŋ uumeleeŋ alaurunana jaŋgogia 500 uuguroti, mono iyoŋoonoŋ asugiro. Yoŋoonoŋga ejemba hoŋa yoŋonoŋ toroqeŋ kambaŋ kokaamba kaaŋagadeeŋ laligojuto, tosianoŋ komudaborogi. Kawaa gematanoŋ koga Jeimswaanoŋ asugiro ano kawaa gematanoŋ aposol kuuya yoŋoonoŋ asugiro.

Yoŋoonoŋ kuuya asugiŋgo konoga mono noonoŋ kaaŋagadeeŋ asugiro. Niinoŋ aposol kolokolooyanoŋ qaagoto, paluga kaaŋa koloowe. Kawaa kania ii kokaeŋ: Niinoŋ aposol yoŋoo batugianoŋ mobe kamaaro daaburugiaga koloojeŋ. Anutuwaa uumeleeŋ kanageso sisiwerowero ama oŋoma laligoweti, iikawaajoŋ noo qana aposol qagi mobe gamuyawo kolooja.

10 Gamuyawo koloojato, kambaŋ kokaamba iwoi anjeŋi, ii mono Anutuwaa kaleŋmoriaŋanoŋ meŋ letoma nemuŋ koma nono laligojeŋ. Iinoŋ kaleŋmoriaŋa nono lalabubu mende ambe kamaaŋ qeŋ omaya mende kolooroto, niinoŋ mono aposol kuuya uŋuuguŋ haamo ama oŋoma kotiiŋ gawoŋ meŋ laligowe. Ii neeno qaagoto, Anutuwaa kaleŋmoriaŋanoŋ mono inaaŋ nono gawonaa hoŋa kaeŋ kolooŋ seiro.

11 Niinoŋ meweti me yoŋonoŋ megi hoŋa kolooroti, ii kileŋ. Nononoŋ mono Oligaa Buŋa qaa kaeŋ jeŋ asariŋkejoŋ ano oŋo iikawaa so uugia meleema Kraist moma laariŋ laligoju. Kiaŋ. a, b, c, d, e 

Anana koomunoŋga nomaeŋ gbiliŋ waaboŋa?

12 Mobu! Kraistnoŋ koomunoŋga gbiliŋ waaroti, iwaa kania kaeŋ jeŋ asariŋkejoŋi eeŋ, oŋoonoŋga tosianoŋ mono nomaeŋ ama kokaeŋ jeŋkeju, “Koomuya yoŋonoŋ mende gbiliŋ waabuya.” 13 Kaeŋ jeŋkejuto, koomuya yoŋonoŋ mende gbiliŋ waabuyagati eeŋ, Kraistnoŋ mono kaaŋagadeeŋ mende gbiliŋ laligoŋ kotiinaga. 14 Anutunoŋ Kraist mende meŋ gbiliro koomunoŋga waanagati eeŋ, nono Buŋa qaaya ii jeŋ asariŋkejoŋi ii mono qaa omaya koloonaga. Ii moma laarigi momalaarigia iikanoŋ mono kaaŋagadeeŋ jaŋgoŋ qaoma omaya koloonaga.

15 Anutunoŋ oŋanoŋ koomuya mende meŋ gbiliŋ oŋono waabuyagati eeŋ, Kraist kaaŋagadeeŋ mende meŋ gbiliro waanaga. Nono ii kileŋ Anutuwaa kania kokaeŋ naŋgoŋ jeŋkejoŋ, “Anutunoŋ mono Kraist meŋ gbiliro koomunoŋga waaro.” Qaa ii hoŋa mende koloonaga, ejembanoŋ mono kawaajoŋ ama kanianana mokoloogi qooloŋgoya kolooro saanoŋ nonoojoŋ kokaeŋ jewuyaga, “Anutuwaa kania mono naŋgoŋ jeŋ sooŋkeju.” Qaa kanoŋ mono gamuyawo koloonaga. 16 Anutunoŋ koomuya mende meŋ gbiliŋ oŋono waabuti eeŋ, Kraistnoŋ kaaŋiadeeŋ mende gbiliŋ waanaga.

17 Anutunoŋ Kraist mende meŋ gbiliro waanagati eeŋ, oŋo mono eeŋ toontooŋ moma laariŋ muŋ toroqeŋ siŋgisoŋgogiaa kasagbadonoŋ laligowuyaga. 18 Kaeŋ kolooro alaurunananoŋ Kraistwo qokotaaŋ komugiti, iyoŋonoŋ mono kaaŋagadeeŋ sooŋ gere siawaa buŋa koloowuyaga. 19 Anana Kraist jejeromoŋromoŋ ama muŋ balonoŋ laligowombaa so galeŋ koma nonono kambaŋ iikanoŋ tegowaatiwaajoŋ mambonjoŋi eeŋ, nono mono ejemba tosaaŋa kuuya uŋuuguŋ baagianoŋ kemeŋ auta dawoyagadeeŋ laligoniŋ kuuyanoŋ woso momo ama nonomakejutiwaa so koloowonaga.

20 Kaaŋa koloowonagato, Kraistnoŋ mono oŋanoŋ gbiliŋ koomuya yoŋoo jetamemegia kolooŋ koomunoŋga waaro. 21 Kawaa kania ii kokaeŋ: Eja moŋnoŋ koomu kondooro asugiro kanaiŋ komuŋ laligoŋ kouniŋ. Komuŋ laligojoŋiwaajoŋ ama eja moŋnoŋ komuŋ gbiliŋ laaligo kombombaŋa kondooro asugiro. Kawaajoŋ anana kuuyanoŋ mono kaaŋagadeeŋ gbiliŋ koomunoŋga waaboŋa. 22 Kuuya anono Aadam kaaŋa kolooŋ komuwoŋati, kaaŋiadeeŋ Kraistwo qokotaajoŋi, Anutunoŋ anana kuuya laligoŋ kotiiwombaajoŋ meŋ gbiliŋ nonombaa.

23 Meŋ gbiliŋ nonombaato, kuuya anono mono Anutunoŋ kambaŋ anotiwaa so gbiliŋ waaboŋa. Kraistnoŋ jotamemenana kolooŋ gbiliro iikawaa gematanoŋ iwaa buŋa koloojoŋi, anono eleema karo kambaŋ iikanoŋ gbiliŋ waaboŋa. 24 Kraistnoŋ mono eleema kaŋ omejiilaŋ kuuya baloŋ so esuŋmumu qaganoŋ galeŋ komakejuti, iyoŋoo usuŋgia meŋ kamaaŋ ama esuŋgia kuuya kondeembaa. Ii kondeema bentotoŋa Anutu Mambaa borianoŋ ano balonoŋ laaligo kanoŋ tegowaa.

25 Kraistnoŋ galeŋ koma laligoŋ uro Anutunoŋ Buŋa qaa ejiwaa so “mono kereuruta kuuya haamo ama iyaŋaa kana baatanoŋ ama oŋombaa.” Kraistwaa galeŋkoŋkoŋ gawoŋanoŋ mono iikanoŋ tegowaa. 26 Kereuruta haamo ama oŋono kanoŋ koomu Toyanoŋ mono konoga kolooro meŋ kamaaŋ mubaa.

27 Kawaa kania ii Buŋa Terenoŋ kokaeŋ eja, “Anutunoŋ mono iwoi kuuya iwaa kana baatanoŋ ano eja.” Qaa kaeŋ ejato, “Iwoi kuuya ano eja,” qaa kaeŋ jero kania mono asuganoŋ kokaeŋ eja: Anutunoŋ iwoi kuuya Kraistwaa baatanoŋ ano ero iyaŋa mono mende meŋ kamaaŋ Kraistwaa baatanoŋ ama aoro. 28 Kaeŋ qaagoto, Anutunoŋ iwoi kuuya Meriaa baatanoŋ ano galeŋ koma kereuruta kuuya iyaŋaa ku-usuŋaa baatanoŋ ama oŋombaa. Ii tegoro kanoŋ Anutunoŋ mono Meria kaaŋagadeeŋ iyaŋaa ku-usuŋaa baatanoŋ ama galeŋ koma mubaa. Kaeŋ kolooŋ Anutunoŋ iwoi kuuyaa Poŋa koloodaboroŋ laligoŋ ubaa.

29 Qaa moŋ ii kokaeŋ: Ejemba tosianoŋ uugia mende meleema eeŋ komugitiwaajoŋ tosianoŋ koomuya ii ilaaŋ oŋombutiwaajoŋ jeŋ kitigia koloogi duŋanoŋ mombo oomulu meŋ oŋomakeju. Koomuya yoŋonoŋ mende gbiliŋ waabuyagati eeŋ, iyoŋoo gawoŋ hoŋanoŋ mono nomaeŋ koloonaga? Anutunoŋ komugiti, ii qaago totooŋ meŋ gbiliŋ oŋono waabuyagati eeŋ, ejemba kaaŋa yoŋonoŋ mono nomaembaajoŋ ama jegi yoŋoo kitigia koloogi oomulu meŋ oŋomakeju? Gawoŋgia ii mono eeŋ mewubo.

30 Komuŋ mende waabonagati eeŋ, nononoŋ kaaŋagadeeŋ mono uunana Anutuwaa gawonoŋ mende ama somoŋgowonaga. Anutuwaa gawombaajoŋ ama komuwombotiwaa lombo baatanoŋ suulaŋ mende kema laligowonaga. Qaago.

31 Koomunoŋ mono kambaŋ so gogoŋ nomambaa so kolooja. Qaa ii oŋia. Oo uumeleeŋ alauruna, niinoŋ Kraist Jiisas Poŋnana iwo nama oŋoojoŋ ama selena meŋ umakejeŋi, iikawaa sareqaa hoŋa ii asuganoŋ iŋijowe mobutiwaajoŋ mojeŋ.

32 Neenaa aiŋ otaaŋ gawoŋ koi memambaajoŋ romoŋgojuti eeŋ, iwoi koi kanoŋ mono nomaeŋ ilaaŋ nombaa? Kaeŋ qisiŋ oŋombe ii mono romoŋgoŋ meleembu: Niinoŋ Efesus siti kokanoŋ ejemba jeraŋai kanjaŋawo kaaŋa mokolooŋ komumambotiwaajoŋ yoŋowo aoŋ laligowe. Mono doomorona keno moma aoŋ laligowe. Komuŋgo mende gbiliŋ waaboŋati eeŋ, iikaaŋa mono mende aoŋ orowenaga. Mono Efesus uulaŋawo mesaowenaga. Kaeŋ kolooro saanoŋ tosaaŋa yoŋowo kokaeŋ jewenaga, “Woraŋ komuwoŋatiwaajoŋ mono saanoŋ neŋkorisoro ama apu kotiga neŋ laligowoŋa.”

33 Jinjauŋ mende ambu. “Ejemba bologa yoŋowo ainjoloŋ ragi nanamemeŋgia awaa iikanoŋ boliwaa.” Qaa moŋ kaeŋ eja. 34 Oŋoo batugianoŋ ejemba tosianoŋ Anutu mende moma mujuti, iikawaajoŋ uumeleeŋ oŋonoŋ gamugia mobutiwaajoŋ ama ii jejeŋ. Kawaajoŋ mono poumapougia mesaowu. Uugianoŋ letono tororo moma siŋgisoŋgo mende toroqeŋ amakebu. Kiaŋ. f, g, h 

Sele busunananoŋ gbiliŋ waama qaita moŋ koloowaa.

35 Moŋnoŋ kokaeŋ qisinaga, “Anutunoŋ koomuya ii nomaeŋ meŋ gbiliŋ oŋono waabuya? Sele busugianoŋ letono mono tani nomaeŋ koloowuyaga?” 36 Kaeŋ qisinaga, mono uuta qaawaa qaa jenaga. Oŋo yagoŋ kota mende komuro komowuyati eeŋ, iikanoŋ mono mende juma waabaa. 37 Kotaa gowoya waabaati ii mende komojanto, kotagadeeŋ komojaŋ. Wiit me yagoŋ kota me waroga tosaaŋa komoma kororooŋkejaŋ.

38 Iikayadeeŋ komoma kororooŋkejanto, Anutunoŋ mono siiŋaa so gowoya mubaa. Kota tania aŋa aŋa ii iyaŋgiaa gowogia aŋa aŋa oŋomakeja.

39 Iwoi busugia ii tanigia motooŋgo qaago. Ejemba busugia aŋa, oro busugia aŋa, kooŋ busugia aŋa ano sora busugia ii aŋa.

40 Iikawaa so Siwenoŋ laaligowaa sele busu ii aŋa kolooja ano namonoŋ laaligowaa sele busu ii aŋa kolooja. Aŋa aŋa koloojaoto, Siwe selewaa akadamuya ii namo selewaa akadamuya uuguŋ qaita moŋ kolooja. 41 Weembaa asamararaŋa ii aŋa, koimbaa asamararaŋa aŋa ano seŋgelao yoŋoo asamararaŋgia ii aŋa. Seŋgelao asarigi tosaaŋa yoŋoo asamararaŋgia ii seŋgelao tosaaŋa yoŋoo asamararaŋgia ii uuguŋkeja.

42 Koomunoŋga gbiliŋ waaboŋati, iikawaa kanianoŋ mono iikawaa so eja. Sele busu roŋ komboŋati, iikanoŋ gisaaŋ qaombaato, Anutunoŋ ii meŋ gbiliro waabaati, iikanoŋ mende komuwaa. 43 Sele busu roŋ komboŋati, iikanoŋ loolooria akadamuya qaa koloojato, Anutunoŋ ii meŋ gbiliro waama kanoŋ mono kotiga kolooŋ asamararaŋawo koloowaa.

44 Sele busu roŋ komboŋati, iikanoŋ namonoŋ laaligowaa selia koloojato, Anutunoŋ ii meŋ gbiliro waama iikanoŋ mono uŋa gomanoŋ laaligowaa sele busuga koloowaa. Namowaa sele busu eji eeŋ, iikawaa so uŋawaa selia ii kaaŋagadeeŋ eja. 45 Kawaa qaaya ii Buŋa Terenoŋ kaaŋagadeeŋ kokaeŋ oogita eja, “Eja mutuya Aadam iinoŋ letoma uŋaya mokolooŋ sewaŋ aasoŋ horoŋ laaligoyawo kolooro.” Qaa ii moniŋ bakaya kokaeŋ kolooro: Aadam moŋ kanageŋ asugiŋ mono meŋgbiligbiliwaa uŋaya kolooro. 46 Uŋawaa iwoiya ii wala mende kolooroto, namowaa iwoiya kanoŋ mono mutuya kolooja. Uŋawaa iwoiyanoŋ mono iikawaa gematanoŋ kolooro.

47 Anutunoŋ eja mutuya sububunoŋga mero baloŋ eja kolooro. Aadam kanageŋa iinoŋ mono Siwenoŋga kamaaŋ batunananoŋ asugiro. 48 Namo ejembanoŋ eja balonoŋga kolooroti, mono iwaa so kolooju. Siwewaa buŋa koloojoŋi, nononoŋ eja Siwenoŋga kamaaŋ asugiroti, mono iwaa tani koloojoŋ. 49 Anana namo eja mutuyaa kaitania meŋ laligojoŋi, iikawaa so Siwe ejawaa kaitania ii kaaŋagadeeŋ meŋ laligowoŋa. Kiaŋ.

50 Oo uumeleeŋ alauruna, niinoŋ qaa kokaeŋ iŋijowe mobu: Sa busunananoŋ mono Anutuwaa bentotoŋ uutanoŋ keuma duŋ mewutiwaa so qaago. Ii amamaawao. Sele busu koi kanoŋ gisaaŋ qaombaati, iikanoŋ mono oyaŋboyaŋ mende mokoloowaa. Siwewaa duŋ mende aliwaati, sele busu koi kanoŋ mono ii memambaajoŋ amamaawaa.

51 Mobu! Niinoŋ qaa aasaŋgoya moŋ kokaeŋ iŋisaamaŋa: Kuuya nononoŋ mono mende goroŋ qeŋ komuwoŋa. Qaagoto, koomuya yoŋonoŋ letoŋgi tosaaŋa nononoŋ mono sele busunanawo letomboŋa. 52 Anutunoŋ koomuya meŋ gbiliŋ oŋono romoŋ qaita moŋ konoganoŋ qaro iikanoŋ waagi anono bilisik ano uulaŋawodeeŋ letomboŋa. Wala komugiti, iyoŋonoŋ mono mombo mende komuwu.

53 Sa busu koi gisaaŋ qaombaati, iikanoŋ mono letoma mende aliwaatiwaa so koloowaa. Sele busu koi komuwaati, Anutunoŋ ii mono opo kaaŋa qetegoŋ kawaa kitianoŋ sele busu mende komuwaati, ii nonono meŋ maleku kaaŋa mouboŋa.

54 Kaeŋ koloojato, letoqetoma ii asugidabororo sele busunana qaita moŋ meniŋ mende komuŋ gisaawaati, kambaŋ iikanoŋ mono aisoowoŋa. Buŋa Terenoŋ qaa oogita eji, iikanoŋ mono hoŋawo kolooro iikawaa so kokaeŋ jewu, “Iinoŋ mono koomu Toya kondeema haamo ano otokoriaŋ maajoŋ.”

55 Qaa iikawaa alia moŋ ii kokaeŋ, “Oo koomu Toya, giinoŋ mono haamo ambagatiwaa so qaago. Oo koomu Toya, goonoŋ wasa jeta kanoŋ mono ninimambaajoŋ amamaawaa.”

56 Qaa kaeŋ ejato, koomuwaa wasa jeta ii siŋgisoŋgo nanamemeŋ. Jojopaŋ qaayanoŋ mono siŋgisoŋgo ambombotiwaa soŋgo ano kileŋ aniŋ siŋgisoŋgonoŋ esuŋawo kolooŋkeja. 57 Esuŋawo kolooŋkejato, Poŋnana Jiisas Kraistnoŋ mono Anutuwaanoŋ nemuŋ kono ala ilailaanana kolooro iwaajoŋ ama koomu haamo ama uuguŋ laligowoŋa. Kawaajoŋ “Anutu daŋgiseŋ!” jejeŋ.

58 Oo wombo alauruna, haamo amboŋatiwaajoŋ oŋonoŋ mono nama kotiiŋ waŋsaŋ-waŋsaŋ mesaoŋ uugia mende uma kamaaŋ amakeba. Pombaanoŋ qokotaaŋ gawoŋa megi hoŋanoŋ mono kamaaŋ omaya mende koloowaa. Ii moma yagoŋ Pombaa gawoŋa ii mono uugere
Uugere ii Pombaanoŋ awaawaajoŋ jeja. Uugere bologa ii qaago.
qaganoŋ boŋ qeŋ pondaŋ meŋ laligowu. Kiaŋ. j, k, l, m 

Copyright information for `KSR