a9Dut 25.4; 1 Tim 5.18
c13Dut 18.1
d14Mat 10.10; Luuk 10.7

1 Corinthians 9

Aposol nomaeŋ koloowe sokonaga?

Naa kasanoŋ somoŋgoŋ nono solaŋa mende koloowenaga? Oŋonoŋ gosiŋ noŋgi aposol koloojeŋ me qaago? Poŋnana Jiisasnoŋ asugiŋ nono iibe me qaago? Niinoŋ Pombaanoŋ naŋgoŋ gawoŋ mewe oŋo mono gawoŋ iikawaa hoŋa kolooju. Poŋnoŋ aŋo aposol gawoŋ nono iwo nama mewe oŋo uugia meleema noo muŋgeŋ aasona kolooju. Kawaajoŋ tosianoŋ gosiŋ noŋgi aposol mende koloowenagati eeŋ, oŋonoŋ mono kanana iikaaŋa moma yagoju. Ii mono afaaŋgoŋ naŋgoŋ jegi sokombaa.

Ejemba tosianoŋ noojoŋ “Aposol mende kolooja,” jeŋ ajorooŋ gemanoŋ qeqe ama nomakejuto, niinoŋ mono oŋoonoŋ sundu jeŋ iikanoŋ neenaa kanana naŋgoŋ jeŋkejeŋ. Kawaajoŋ gere ano nembanene nonoŋgi neŋauruna yoŋowo meŋ neŋ laligowonaga, iikanoŋ mono soyanoŋ koloonaga. Piito, aposol tosaaŋa ano Poŋ Jiisaswaa kouruta yoŋonoŋ embaurugia momalaarigiawo uŋuama motooŋ kema kaŋkeju. Niinoŋ kaaŋagadeeŋ iikawaa so ambenagati eeŋ, sili iikanoŋ mono kana waleema qetetaŋgowenaga me qaago? Ii qaago totooŋ.

Selewaa laaligoyanoŋ oŋo ejemba geria naŋgoŋ oŋomakejuto, nii ano Barnabas qaago. Noro gawombaa tawaya mende noroŋgi eeŋ laligoŋkejo. Ii mogi sokonja me qaago? Tosianoŋ uuwaa gawoŋ megi tawa oŋoŋgi selegiaa gawoŋ mende meŋkejuto, noroojoŋgadeeŋ mono naŋgonaŋgonara noronaro mokoloowotiwaajoŋ jeju me? Gawmambaa manjaqeqe gawoŋ meŋkejuti, yoŋoonoŋga moŋnoŋ aŋaa laaligoya naŋgoŋ aoŋ meŋkeja me qaago? Wain gawoŋ komomakejuti, yoŋonoŋ kuuya iikawaa hoŋa meŋ neŋkeju me qaago? Kaaŋiadeeŋ bulmakao galeŋ komakejuti, yoŋonoŋ kuuya iikawaa aju apuya neŋkeju me qaago?

Qaa ii baloŋ ejemba ananaa momonana iikayadeeŋ mondama otaaŋ mende jejento, Anutunoŋ kaaŋagadeeŋ qaa iikayadeeŋ Mooseswaa Kana qaanoŋ jeja. Mooseswaa Kana qaanoŋ Juuda noŋoo gawoŋ meme silinana ii jeŋ asariŋ kokaeŋ oogita eja, “Wiit dumuŋ kota ano kaawoya gosiwombaajoŋ bulmakao ejia wama kaŋ ooŋgi dumuŋ tuuŋ qaganoŋ riiŋ rijijaaŋkeji, iwaa qaa oota mono mende mejugowu. Kaeŋ wagigi saanoŋ nene kitia nero sokombaa.” Kawaa so kasunoŋ tiwojuŋ meŋ oro metogoro qeŋ nene kitia mugi nero sokombaa. Anutunoŋ kasu bulmakao yoŋoojoŋa majakaka mende moma kaeŋ jeja. Ii qaago.

10 Orowaajoŋ qaagoto, qaa ii mono nonoojoŋ jero eja. Qaa ii nononoŋ kokaeŋ ambombaajoŋ ama oogita eja: Kinoŋnoŋ gawoŋ tetebaro meji, iinoŋ mono hoŋa koloowaatiwaajoŋ jejeromoŋromoŋ qaganoŋ gawoŋa meŋkeba. Kaaŋagadeeŋ dumuŋ toŋtonoŋ qeŋ hoŋa ano kaawoya gosiji, iinoŋ mono bakaya meŋ newaatiwaa mamboma gawoŋa meŋkeba. 11 Nononoŋ uuwaa qaa kota batugianoŋ qosoma kororooŋ laligoniŋ oŋonoŋ laaaligowaa naŋgonaŋgo iwoi mende nonoŋgi gamuyawo kolooŋkeja. Niinoŋ meŋ qeaŋgoŋ oŋombe oŋonoŋ iikawaa kitia meleema noŋgi soyanoŋ koloowaa.

12 Tosianoŋ batugianoŋ uuwaa gawoŋ megi naŋgoŋ oŋoŋgi soyanoŋ kolooji eeŋ, nii mono so ii uuguŋ naŋgoŋ noŋgi sokombaa. Kitia oŋoniŋ iikawaa kitia nonoŋgi so konagato, niinoŋ iikaaŋ ambutiwaajoŋ mende qisiŋ oŋombe. Kraistwaa Oligaa Buŋa qaa seiwaatiwaa kania somoŋgowombotiwaajoŋ mono iwoi nonombutiwaajoŋ mende qisiŋ oŋoniŋ. Qaagoto, nononanodeeŋ mono kaparaŋ koma kotiiŋ lombo kuuya bosima laligoniŋ.

13 Qaa koi mono romoŋgowu: Jiwowoŋ jigonoŋ gawoŋ meŋkejuti, iyoŋonoŋ mono jigo iikanoŋa nembanenegia meŋ neŋkeju. Siimoloŋ ooŋ alatawaa gere bolaŋa galeŋ kombutiwaajoŋ kuuŋ oŋoŋgi nanjuti, iyoŋonoŋ ejemba nene nanduŋgia alatanoŋ aŋgi nene iikawaa kitia tosia ii iikanoŋa buŋa qeŋ aoŋkeju. 14 Qaa iikawaa so Poŋnoŋ kaaŋagadeeŋ jeŋ kotoŋ qaa kokaeŋ jero, “Oligaa Buŋa jeŋ seigi ejembanoŋ mobuti, iyoŋonoŋ mono Oligaa Buŋawaa kitia kotiŋ nanduŋ aŋgi laaligogiaa naŋgonaŋgogia mokolooŋ laligowu.”

15 Niinoŋ saanoŋ qaa iikawaa so romoŋgoŋ uuwaa gawoŋ meŋ tawa nombutiwaajoŋ qisiŋ oŋombenagato, kotiŋ nanduŋ ambutiwaa qaa kuuya ii mesaowe. Moneŋ ambutiwaa qaa oojeŋi, ii oŋonoŋ kaeŋ ama nombutiwaajoŋ mende oojeŋ. Tawa memambaajoŋ romoŋgowe bimooro koomuwaajoŋ mobe afaaŋgoja. Neenaajoŋ ii qaa omaya qaagoto, tawa mende nombutiwaa qaaya ii mono selena mepeseeŋ jejeŋ. Noonoŋ qaa ii moŋnoŋ me moŋnoŋ qewagomambaajoŋ amamaaro laligomaŋa.

16 Oligaa Buŋa jeŋ seiŋkejeŋi, iikawaajoŋ selena mepeseemambaa so mende koloojeŋ. Niinoŋ Anutuwaa jeŋkooto baatanoŋ laligoŋ ii jeŋ seimambaa so koloojeŋ. Gawoŋ ii mono mesaomambaajoŋ amamaajeŋ. Oligaa Buŋa mende jeŋ seiwenagati eeŋ, iikawaajoŋ lombonoŋ qananoŋ uro niima ilipizi jewutiwaa so koloowenaga.

17 Neenaa siiŋnaajoŋ gawoŋ ii meweeŋgoŋ mewenagati eeŋ, mono saanoŋ tawa nombutiwaajoŋ mambombenaga. Kaento, Anutunoŋ kuuŋ nono neenaa aiŋna mende otaaŋ Buŋaya galeŋ komakejeŋi eeŋ, ii mono Anutunoŋ moma laariŋ noma gawoŋa nono laligojeŋiwaa so meŋkejeŋ. 18 Kaeŋ kolooro naa iwoinoŋ mono tawana kolooŋkeja? Oligaa Buŋa jeŋ seiŋ ii sewaŋa qaa amakejeŋi, iikanoŋ mono noo tawana kolooŋkeja. Anutunoŋ gawoŋaa kitia nombutiwaajoŋ jeŋ kotoro Buŋa Terenoŋ eji, qaa iikawaa so tawawaajoŋ mende kaparaŋ komakejeŋ.

19 Ejemba moŋnoŋ me moŋnoŋ mende somoŋgoŋ nono saanoŋ neenaa aiŋnoŋ laligowenagato, ii kileŋ neena meŋ kamaaŋ aoŋ laligojeŋ. Ejemba kuuyanoŋ uugia meleembutiwaajoŋ kaparaŋ komakejeŋ. Kaeŋ ambutiwaajoŋ ejemba kuuya weleŋgia qeŋ laligojento, seiseiya yoŋonoŋ kileŋ Kraistwaa buŋaya mende koloowutiwaa so kolooju. 20 Juuda yoŋonoŋ uugia meleembutiwaajoŋ ilaaŋ oŋoma batugianoŋ Juuda tani kolooŋ laligowe. Mooseswaa Kana qaa baatanoŋ laligojuti, iyoŋonoŋ uugia meleembutiwaajoŋ ilaaŋ oŋoma neeno Kana qaa kawaa baatanoŋ mende laligoŋ kileŋ qaa iikawaa gbadonoŋ somoŋgoŋ nonjiwaa tani kolooŋ batugianoŋ laligowe.

21 Mooseswaa Kana qaa mende moma laligojuti, iyoŋonoŋ uugia meleembutiwaajoŋ ilaaŋ oŋoma batugianoŋ Kana qaa mende moma laligojeŋiwaa tani kolooŋ laligowe. Neeno Anutuwaa Kana qaawaajoŋ tompiŋ mende laligojento, Kraistwaa Kana qaa baatanoŋ kema ii teŋ komakejeŋ. Ii kileŋ yoŋoo batugianoŋ Anutuwaa Kana qaa mende mojeŋ tani kolooŋ laligowe. Ejemba seiseiyanoŋ uugia meleembutiwaajoŋ kaeŋ ama laligowe.

22 Momalaarigianoŋ loolooria laligojuti, iyoŋonoŋ uugia meleema kotiiwutiwaajoŋ ilaaŋ oŋoma batugianoŋ loolooria tani kolooŋ laligowe. Ejemba tosaaŋa naa afaaŋaga kana iinoŋ me iinoŋ uugia meleembutiwaajoŋ ilaaŋ oŋoma ejemba kania kania yoŋoo batugianoŋ tani kania kania ama laligowe.

23 Tani kuuya ii Oligaa Buŋanoŋ seiwaatiwaajoŋ amakejeŋ. Seiro kotumotueyanoŋ neenaa qananoŋ uro neeno kaaŋagadeeŋ oyaŋboyaŋ koloomambaajoŋ ama kaeŋ amakejeŋ. 24 Qaa koi mono romoŋgowu: Kuu aambaa kambaŋanoŋ kuuya yoŋonoŋ haamo ambutiwaajoŋ esuŋgia meŋ kululuuŋ kemakejuto, motooŋgo moŋnoŋ mono haamo ama tawa mewaa. Oŋo mono motooŋgo iikawaa so bobogariŋ kema tawa mewombaajoŋ kaparaŋ koma laligowu. Mono iikawaa so momalaari koma gbiliŋ laligowu.

25 Ejemba aaŋgolenoŋ haamo ambombaajoŋ kemakejuti, iyoŋonoŋ mono kuuyanoŋ iyaŋgia tororo galeŋ koma aowombaajoŋ koma gbiliŋkeju. Yoŋonoŋ kasasoroŋ juquma gororoŋgowaati, iikayadeeŋ mewombaajoŋ kaparaŋ komakejuto, nononoŋ ila wage mende aliwaati, mono tawa ii mewombaajoŋ kaparaŋ komakejoŋ. 26 Kawaajoŋ niinoŋ lansaŋ kema koma kaŋ koma mende bobogariŋ kemakejeŋ. Borona kuma manja lansaŋ mende qeŋkejento, kuu aaŋ alauruna haamo ama oŋomambaajoŋ mono dindiŋagadeeŋ tororo qeŋkejeŋ.

27 Niinoŋ ejemba tosaaŋa Buŋa qaanoŋ uugia kuuŋ laligowe tegoro Anutunoŋ mono gema nuro neeno ilawage mende memambo. Kawaajoŋ mono neenaa sele busuna mindiŋgoŋ tororo koma gbiliŋ galeŋ komakejeŋ. Kiaŋ. a, b, c, d 

Copyright information for `KSR