b9Fil 4.15-18
c23Apo 16.23
d24Dut 25.3
e25Apo 16.22; 14.19
f26Apo 9.23; 14.15
g32-33Apo 9.23-25

2 Corinthians 11

Aposol takapolakaya yoŋonoŋ tiligoŋ oŋombubo.

Niinoŋ uuna qaa taniŋaaŋ qaa boroŋa moŋ jeŋ selena meŋ ube iikawaajoŋ mono mende moma bimoowu. Ii kileŋ nii gema mende nuwuyati, ii mojeŋ. Niinoŋ oŋo eja motooŋgo Kraist iwaa buŋa koloogi emba saraŋ jumuŋa soraaya kaaŋa oŋoombe iinondeeŋ uŋuambaatiwaa qaaya jeŋ somoŋgowe. Kawaajoŋ Anutunoŋ oŋoojoŋ ama uutanoŋ motoqoto moma uugereya waamakeji, niinoŋ mono iikawaa so tosianoŋ qaanoŋ tutugoŋ oŋoma kele qeŋ horoŋ oŋoŋgi boliwubotiwaajoŋ majakaka momakejeŋ.

Kokaembaajoŋ majakaka momakejeŋ: Mokolenoŋ osoŋkakale ano Iiwnoŋ (Eewanoŋ) boliroti, iikawaa so umbuqumbuliŋ yoŋonoŋ kaeŋ me kaeŋ jeŋ tiligoŋ oŋooŋgi uugianoŋ menjereŋgoro jinjauŋ ambubo.

Iikawaa kania ii kokaeŋ: Tosianoŋ kaŋ Jiisas jeŋ asariniŋi, ii qaagoto, Jiisas morota mombaa kania jeŋ seiŋ laligogi oŋonoŋ yoŋoojoŋ mende mogi bimooŋkeja. Uŋa Toroya buŋa qeŋ aogiti, ii qaagoto, ome moŋnoŋ tosaaŋa oŋoo uugianoŋ kemero melokanjiŋ laligoŋ iikawaajoŋ kileŋ konjiliŋ mende moju. Oligaa Buŋa moma aŋgoŋ koŋgiti, ii qaagoto, qaa tania aŋa so moŋ qatagadeeŋ Oligaa Buŋa qama laŋ jegi tosianoŋ ii afaaŋagadeeŋ moma aŋgoŋ komakeju. Kaeŋ kolooŋkejiwaajoŋ oŋonoŋ kileŋ majakaka moŋ mende momakeju. Ii mende sokonja.

Kawaajoŋ majakaka momakejento, nanamemena kaeŋ me kaeŋ gosigi niinoŋ kamaaŋqeqeta mende koloojeŋ. Tosianoŋ aposol qa meŋ umbuqumbuliŋ laŋ amakejuti, niinoŋ mono iyoŋoo newo baagianoŋ qaago totooŋ laligojeŋ. Qaa nomakejutiwaa kitia ii kokaeŋ jejeŋ: Qaa awaga jejetaa tania ii saanoŋ mende mojento, Buŋa qaawaa kania ii mono moma sororogojeŋ. Ii kambaŋa kambaŋa pondaŋ asuganoŋ iŋisaambe moma yagoju.

Oŋo metaama oŋomambaajoŋ moma neena meŋ kamaaŋ aoŋ laaligona naŋgomambaajoŋ gawoŋ meŋ laligowe. Kawaajoŋ Anutuwaanoŋ Oligaa Buŋa ii oŋoojoŋ sewaŋa qaa eeŋ jeŋ asariŋ oŋoma laligowe. Kaeŋ ama laligowetiwaajoŋ tosianoŋ noojoŋ uuduuduu qaa kokaeŋ jeŋkeju, “Poolnoŋ kana uuguŋ siŋgisoŋgo amakeja.” Uumeleeŋ kanageso tosianoŋ gawoŋ mende mewe kileŋ nanduŋgia eeŋ noŋgi mewe naŋgoŋ nono oŋo eeŋ weleŋ qeŋ oŋoma laligowe. Tosianoŋ iikawaajoŋ kokaeŋ jeŋkeju, “Poolnoŋ yoŋgoro meme sili kaaŋa ama oŋoma laligoja. Kawaajoŋ iinoŋ aposol mende koloojato, aŋaa gawoŋga meŋkeja.” Noojoŋ kaeŋ jeŋ sooŋkeju.

Oŋowo laligoŋ iwoiwaajoŋ amamaaŋ memeqemeaŋ meŋ iikanoŋ oŋoonoŋga moŋ mende kuuŋ meŋ bimooŋ muŋ nene iwoiya mende meŋ laligowe. Kaeŋ qaagoto, uumeleeŋ alauruna Masedonia prowinsnoŋga kaŋ iwoiwaajoŋ amamaaweti, ii iima asariŋ moneŋ noŋgi sokono. Nanamemena kuuya kanoŋ meŋ bimooŋ oŋomambotiwaajoŋ moma galeŋ meŋ aoŋ laligoweta mombo toroqeŋ kaeŋ laligomaŋa.

10 Meŋ bimooŋ oŋomambotiwaa qaana iikawaajoŋ mono neenaa selena meŋ uma laligojeŋ. Moŋnoŋ qaana ii Akaia prowinsgiaa gomaŋa gomaŋa kuuya kanoŋ qewagomambaajoŋ amamaawaa. Kraistwaa qaa hoŋanoŋ mono nemuŋ koma nono qaa kaeŋ somoŋgoŋ jeŋ nanjeŋ. 11 Ii naambaajoŋ? Ii oŋo mende jopagoŋ oŋombenaga, iikawaajoŋ me? Mono oŋanoŋ jopagoŋ oŋomakejeŋi, ii Anutunoŋ moja.

12 Aposol sosoŋae kaaŋa kolooŋkejuti, iyoŋonoŋ nonowo “Ororoŋ koloowombaa gawoŋ tania iikayadeeŋ meŋkejoŋ,” kaeŋ jewombaajoŋ moju. Kawaajoŋ kokaeŋ kuuŋ oŋoma jeŋkeju, “Poolwaa tani kaaŋa gawoŋ meŋkejoŋi, iikawaajoŋ mono Pool kaaŋa naŋgoŋ nonombu.” Gawoŋgiaajoŋ selegia mepeseewombaajoŋ moma iikawaa kania moŋgamakejuto, ii saanoŋ mende mokoloowu. Niinoŋ ii kaaŋa mende koloojeŋ. Kawaajoŋ meŋ bimooŋ oŋomambotiwaajoŋ mono neena galeŋ meŋ aoŋ laligoŋkejeŋa mombo toroqeŋ iikaaŋa laligomaŋa.

13 Yoŋonoŋ aposol hoŋa qaagoto, aposol takapolakaya ano gawoŋ meme ejemba osoŋkakalegiawo kolooju. Kraistwaa aposol nonoo tanitani kolooŋ qendeema aoŋ gawoŋ laŋ meŋkeju. 14 Satan aŋo asasagaa gajoba tani kaaŋa qendeema aoŋ gawoŋ laŋ meŋkeja. Kawaajoŋ umbuqumbuliŋ yoŋonoŋ kaeŋ koloogitiwaajoŋ mende waliŋgoŋkeboŋa.

15 Kawaajoŋ Satambaa weleŋqeqe ejembauruta yoŋonoŋ ejemba weleŋgia qewombaa tanitani ama Kana qaa otaaŋ iikaaŋa kanoŋ solaŋa koloowutiwaajoŋ jeŋ sooŋ qendeema aoŋkeju. Gawoŋ kaaŋ laŋ meŋkejutiwaajoŋ nono mende aaruŋ waliŋgoŋkejoŋ. Selememe kaeŋ amakejuto, kambaŋ tetegoyanoŋ Anutunoŋ tawagia nanamemeŋgiaa so meleema oŋombaa. Kiaŋ. a, b 

Poolnoŋ aposol gawoŋ meŋ siimbobolo mamaga moro.

16 Qaana mombo kokaeŋ jemaŋa: Oŋoonoŋga tosianoŋ noojoŋ “Uuta qaaga laligoja,” kaeŋ jeŋ romoŋgowuyaga. Kaeŋ romoŋgowuyagati eeŋ, nii eja uuta qaa kaaŋa mono koma horoŋ nombu. Kaeŋ aŋgi saanoŋ ii kaaŋa neenaa selena meŋ uma batugianoŋ laligomaŋa. 17 Awasaŋkaka somata moma selena meŋ uma qaana jejeŋi, ii Pombaa momonoŋ mende otaaŋ jejento, qaa ii eja uuta qaanoŋ jewageeŋ jejeŋ.

18 Ejemba mamaganoŋ batugianoŋ balombaa nanamemeŋ bologa otaaŋ selegia meŋ umakejuti, iikawaajoŋ niinoŋ kaaŋiadeeŋ ama qaana iikawaa so jejeŋ. 19 Oŋoaŋgio “Momo ejemba uuta koloojoŋ,” jejutiwaajoŋ oŋonoŋ ejemba uugia qaa yoŋoojoŋ mogi mende bimooŋkeja.

20 Oŋonoŋ hoŋa toontooŋ kokaeŋ kolooju: Ejemba koi kaaŋa yoŋoojoŋ mogi uugianoŋ mende bimooŋkeja: Moŋnoŋ uŋuama somoŋgoro weleŋqeqeuruta kamaaŋqeqeta kolooju. Moŋnoŋ tutugoŋ oŋoma nenegia nedaboroŋkeja. Moŋnoŋ jeŋ kelekele ama oŋono iwaa buŋa kolooju. Moŋnoŋ iyaŋaa selia meŋ uma qaa tokoroŋkota jeŋ uruŋgia qetaaliŋkeja.

21 Ii kaaŋa horoŋ ureeŋ ama oŋomambaajoŋ mono loolooria kolooŋ laligowe. Bonjoŋa ama oŋombetiwaajoŋ “Kee momo meraga kolooja,” jeŋ noojoŋ kaeŋ romoŋgoju me qaago? Qaa kaeŋ jeŋ iikanoŋ saanoŋ gamu qeŋ nombutiwaa so kolooja me? Qaa jemaŋati, ii eja uuta qaanoŋ jewageeŋ jemaŋa. Umbuqumbuliŋ yoŋonoŋ gawoŋ meŋkejutiwaajoŋ selegia meŋ uma gamugia mende mojuti eeŋ, niinoŋ mono kaaŋagadeeŋ gawonaajoŋ ama selena meŋ umambaajoŋ kotiiŋkejeŋ.

22 Yoŋonoŋ qaa kokaeŋ jeŋ selegia meŋ umakeju, “Nono Juuda ejemba kolooŋ Hibruu qaa jeŋkejoŋ.” Kaeŋ jeŋkejuto, niigago mono kaaŋiadeeŋ koloojeŋ. “Israel ejemba koloojoŋ,” jeŋkejuto, niigago mono kaaŋiadeeŋ koloojeŋ. “Aabrahambaa esa ambouruta koloojoŋ,” jeŋkejuto, niigago mono kaaŋiadeeŋ koloojeŋ.

23 Qaa moŋ ii eja uuta qaanoŋ jewageeŋ jemaŋa, “Yoŋonoŋ Kraistwaa gawoŋa meŋkejoŋ,” jeŋkejuto, niinoŋ ii mono ii haamo ama uŋuuguŋ meŋkejeŋ. Niinoŋ mono ejemba ii uŋuuguŋ gawoŋ kotiiŋ meŋ laligowe. Kraistwaa gawombaajoŋ ama kapuare mirinoŋ nooŋgi kanoŋ ii uŋuuguŋ kambaŋ mamaga rabe. Ooli waayawonoŋ geriawo geriawo nuŋ laligogi. Kambaŋa kambaŋa lombo mokolooŋ komumambaajoŋ ama laligowe.

24 Juuda jigo galeŋ tosianoŋ jegi arawambu noŋ nugi indeŋa 39 kolooro siimboboloya moma laligowe. Kaeŋ ama noŋgi areŋa 5 kolooro. 25 Room gawman yoŋonoŋ jegi oporondaayanoŋ nugi indiŋa karooŋ kolooro. Somaŋa motooŋgo jamonoŋ nugi komumambaajoŋ ambe. Waŋgo somatanoŋ laligowe kowe toroŋanoŋ kuuŋ qagoŋ jaŋgoro indiŋa karooŋ kolooro. Kambaŋ moŋnoŋ waŋgo jaŋgoro kowenoŋ kemeŋ weeŋ motooŋgo ano gomantiiŋa moŋ kowe qaganoŋ laŋ laligowe.

26 Kambaŋa kambaŋa kana kema kaŋ laligowe. Apu somasomata mamaga kotoŋ iikanoŋ lombo mokolooŋ tiwilaamambaajoŋ ama laligowe. Kikekakasililiŋ ejemba yoŋoojoŋ ama koomuwaa toroko moma laligowe. Juuda kanagesouruna yoŋoojoŋ ama lombo mokolooŋ tiwilaamambaa ama laligowe. Waba kantri yoŋoojoŋ ama lombo mokolooŋ tiwilaamambaa ama laligowe. Taoŋa taoŋa kanoŋ lombo mokolooŋ tiwilaamambaa ama laligowe. Duuyaa gomaŋa gomaŋa kanoŋ lombo mokolooŋ tiwilaamambaa ama laligowe. Kowe kotoŋ kema kanoŋ lombo mokolooŋ tiwilaamambaa ama laligowe. Alauruna takapolakagiawo yoŋonoŋ nugi komumambotiwaajoŋ wosona (ba kukuuna) kouma gojono laligowe.

27 Laaligona naŋgomambaajoŋ gawoŋ kotiiŋ meŋ laligowe. Gaoŋ gbili mamaga laligowe. Gawoŋ mamaga mewetiwaajoŋ nenewaa kambana mende ero nene apuwaa komuŋ laligowe. Nene qaono kambaŋ mamaga bodi laligowe. Opo malekuwaajoŋ amamaaŋ totoŋga ariŋ laligowe. 28 Iikayadeeŋ qaagoto, toroqeŋ kokaeŋ moma laligowe: Uumeleeŋ kanagesoya kanagesoya kuuya yoŋonoŋ majakaka qaagia nijogi uunanoŋ mono kambaŋ so moma bimooŋ laligowe.

29 Momalaari alauruna daeŋ yoŋonoŋ sologoŋ loorijuti eeŋ, niinoŋ mono kaaŋiadeeŋ ii mobe bimooro uuna looriŋkeja. Moŋnoŋ koŋgoro ano uumeleeŋ alananoŋ siŋgisoŋgo anji, siŋgisoŋgo iikawaa gerianoŋ mono noo uuna kaaŋagadeeŋ nooro tembomakejeŋ.

30 Oŋonoŋ sele meŋ-uu qaagadeeŋ mobombaa siiŋa momakeju. Kawaajoŋ niinoŋ selena meŋ ubenagatiwaa so koloowenagati eeŋ, nii selenaa iwoiwaajoŋ qaagoto, mono uunaa iwoiwaajoŋ kamaaŋqeqeta koloowe esuŋna kamaaŋkejiwaajoŋ ama selena meŋ ubenaga. 31 Anutu Poŋ Jiisaswaa Maŋa kambaŋ so mepeseeniŋ tetegoya qaa akadamuyawo laligoŋ ubaati, iinoŋ mono noo kaniana moro qaa qoloŋmoloŋgoya qaagoto, qaa hoŋa tooŋ ii jejeŋ.

32 Damaskas sitinoŋ laligowe kiŋ Aretaswaa kiapyanoŋ goondomoŋuruta noma somoŋgoŋ nombutiwaajoŋ jeŋ kotoŋ oŋono Damaskas ejemba yoŋoo siti sopa naguyanoŋ emboma oloŋ koma kemambotiwaajoŋ galeŋ meŋ naŋgi. 33 Kaeŋ naŋgito, alauruna yoŋonoŋ noma konde uutanoŋ nooma kasanoŋ somoŋgoŋ siti kiropo jeŋgenanoŋga sosooda aŋgi namonoŋ kamaaŋ koma borianoŋga oloŋ koma kawe. Kiaŋ. c, d, e, f, g 

Copyright information for `KSR